perjantai 11. tammikuuta 2013

saamattomuus on päivän sana...


Huiiiii miten kirkasta oranssia!! Osallistuin Facebookissa ennen joulua Luhta Homen kisaan, piti äänestää kaunein joulukuva. Äänestin Johannan kuvaa, ja se kuva voitti, onnea Johannalle! Mä olin sitten yksi viidestä, jotka voitti äänestäjän tuotepalkinnon. Ja tuollaset sitten tuli. Kiitos vaan Luhta! Ei nyt ihan mun makuun, mutta laitetaan jemmaan, jos vaikka lapset ottais sit aikanaan mukaansa.. tai jos tulee joku äkillinen lahjan tarvis. Tai pyyhkeen tarvis itelle. =)

Siivous ei etene. Yllätys... No mutta siihen on syynsä (enkä nyt tarkoita sitä, että roikun vaan tässä koneella koko ajan....). Eilen ja tänään mulle tulikin nimittäin sitten työvuorot. Ja mä kun olin taas laskenut sen varaan, että on mooooonta vapaapäivää, ehdin laitella "sit huomenna". No, oikeesti joku tarmokkaampi kyllä olis siivonnu tän jo viime vuonna, mutta...


Mitähän mä nyt tekisin noille kankaille. *huoh* Kaksi alinta ostin monta vuotta sitten Ikeasta. Tarkoitus oli tehdä niistä jotain.. ja sitten se jäi. Siinä on mulla metritolkulla vahvaa hyvää kangasta. Oon pari viime vuotta ajatellu tehdä niistä kasseja, mutta noh, ei oo aikeista tullut totta. Keskellä kirjavat ja raitaiset on olleet meillä lasten sänkyverhoina. Jotenkin en raaskis hävittää, mutta mitä ihmettä näillä muka teen?? No en niin mitään. Pikkukukkainen kangas on musta niin ihanaa. Sain sitä aikanaan monta metriä mummoltani lahjaksi. Noi on verhoiksi tehtyjä paloja. Joita en enää verhoiksi laita. Mut mihin sitten?? Kaappiin hapantumaan??

Mä en oo ollenkaan mikään tekstiili-ihminen. En kaipaa verhoja, tyynyjä tms. Ehkä paras nyt vaan kiikuttaa noi kankaat jonnekin. Odotan, että saisin tän rempan joskus loppuun, tietäisin voisinko kiikuttaa myös jemmoissa olevat verhot kaikki pois. Vai säästäisinkö ne lapsille... jos tahtoisivat sit mukaansa. Ihan valkoisia perusverhoja ne on kuitenkin.


Mulla on muutama kirjakin, mitkä vois muuttaa uuteen kotiin. En vaan saa noista tehtyä mitään. Ihan kiinnostavia, mutta mutta. Ovat kuin uusia, kiinnostaisko jotakuta? Sopuhintaan lähtis (samoin kuin kankaat...)

Ilmoittelin perheelle, että HUOMENNA siivotaan sitten kaikki yhdessä. Ne hyppi riemusta ja kysyi, saako sit aloittaa jo heti aamukasilta??!! Ja siivotaanko varmasti koko päivä?? No niin varmaan joo. Mutta ovatpa nyt varautuneet, ei sit tuu yllärinä. Jos mä sit saisin noi kankaat ja kirjat ja kaikki täältä pois tuomasta huonoa Feng Shuita. Älytöntä, miten sitä ei vaan saa aikaan. Mutku ei vaan saa.

Sit pientä ahdistusta. Olikohan noi nyt viimeiset suklaat hetkeen...?? Mä olen edelleen mättäny suklaata joka päivä. Eilen kävin ohimennen tarkistamassa töissä, että noita nimenomaisia vielä olis hyllyssä... -30% alella... mitenköhän mun käy, käynköhän vielä työajan viime minuuteilla kuitenkin ostamassa itelleni lisää?? Kauhistuttaa ajatella suklaatonta aikaa. En tiiä kestäisinkö sitä... mut onhan mun pakko kestää myös Downton Abbeytonta aikaa, joten ehkä tonkin sit kestäis, vai??

Aurinkoinen paistaa. Ja pakkasta on kymmenen astetta. Olis aika täydellistä, kunnes kattoo miten kauhee tuuli siellä on... Onneks mulla on auto pihassa, ei tartte ajatella mennä töihin kävellen. Tarttisin kyllä nyt jotain piristysruisketta, kerta kaikkiaan. Oon ihan töttis koko ajan. Tai ehkä tarttisin vaan jonkun tiltin tietokoneeseen kello 22, että menisin ajoissa nukkumaan. Ajattelin eilen taas, että oon ihan sairaan koukussa tähän koneiluun. Mietin jo töissä, että ihanaa päästä kohta kotiin ja lukeen blogeja. Voi hyvää päivää.

Nyt taidan jatkaa päivää laskujen maksun merkeissä.
Ihanaa perjantaina kaikille! 

terkuin Heli

7 kommenttia :

  1. Moi! Tiiätkö et aamulla mäkin katoin ikkunasta et hitto mikä keli ja lumitöihin pitää mennä (miehellä jalka rikki) Nyt kun tulin ulkoa niin on tosi pitsakka olo ja lämmin kaakao maistuu ihanasti ! Saamaton olen minäkin ollut, nt yritän tosi pikkiriikkisin askelin päivittäin saada jotain pientä tehtyä,sillai toivon että kuukauden päästä onkin tullut tehtyä jo paljon...itsensä huijaamista kai, mutta toivon että onnistuu ;D Piristystä lähettelen sulle täältä ♥

    VastaaPoista
  2. Kauniita kankaita, mutta meikäläiseltä ei tuo ompelu suju...

    Tiedän tuon suklaasta luopumisen tuskan. Olen keksinyt itselleni ratkaisun. En luovu, vähennän määrän kolmeen palaan päivässä 70-prosenttiseen, tummaan suklaaseen.

    VastaaPoista
  3. Heippa Heli.

    Täällä toinen, jota vaivaa saamattomuus :) Ja samalla tavalla olen koukussa blogeihin, vaikka en omaa blogia pidäkään. Mutta mulla on monta vakkariblogia, jotka tulee tsekattua joka päivä. Ja toki liuta muita blogeja joihin eksyy satunnaisesti. Onneksi välillä mennään mökille tai äitini luokse maalle, jossa ei tule käytettyä nettiä ollenkaan(kännykästä ei jaksa blogeja lueskella). Ja mullakin kuluu teetä monta kuppia koneen ääressä istuskellessa ja suklaatakin, jos sitä on kotona :)
    Mukavaa viikonloppua!!

    VastaaPoista
  4. Lapsille vaan kaikki säästöön ;D Mä olen naureskellut moneen kertaan tänään tätä tätien hamstraamista, pitäisköhän meidän nyt molempien vaan jotenkin skarpata ja laittaa noita tavaroita kiertoon? Mut mihin ja miten ja milloin ja kuka ne sit ottais jajaja...

    VastaaPoista
  5. On jotenkin tosi puhdistavaa henkisestikin kun saa ympäriltään turhaa tavaraa pois. Minä kärräsin ennen joulua paljon tavaraa pois; Fidalle ja UFFILLE ja osa meni ihan kylmästi roskiin. En edes ole hamstraaja pahimmasta päästä mut kummasti sitä kertyy kaikkea kun ajattelee aina että "jos joskus tarvitsee..."

    VastaaPoista
  6. ihanat, elämänmakuiset jutut sulla taas! :)
    voisin olla kiinnostunut tuosta käytännön lääkekasvit-kirjasta. Täytyy ensin varmistaa ettei äidin varastoista löydy. laitan viestiä :)

    VastaaPoista
  7. Riitta: joo, varmasti auttais kun vaan menis pihalle, siellä piristyy kummasti. Nyt vaan joku ihme väsy ollu eikä jaksa mitään.

    My life; mulle taas ei oikein tahdo se tumma suklaa maistua, etenkin noin vahvat on jo liian kitkerää. Ehkä sitäkin pitäis vaan yrittää, siihen varmasti tottuis.

    Eija: sielunsisko siellä siis!!! Kuulostat ihan multa!

    Saska: joo, meillä ovat jo sen ikäisiä ettei oikeesti enää montaa vuotta tarvii ootella (toivottavasti...). Ja tyttö on sanonut, että haluaa niitä kamoja sit mukaansa. Etten sit turhaan säästä... Kyllä tästä osa silti lähtee johonkin, ja toivottavasti pian.

    Kaisamaiju: minustakin on ihanan puhdistavaa laittaa tavaraa pois. En muista, millon tää olis kuitenkin ollu näin hankalaa...

    Taina: joo, palataan asiaan! Toi kirja on kyllä tosin sellanen, että tarjoan sitä ensin yhdelle tutulle, mutta jos ei huoli niin sitten voisin sen varmaankin myydä pois halvalla. Se on just nyt taas niitä kamoja, että kuumeisesti mietin tarviinko, enkö... =)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥