keskiviikko 1. helmikuuta 2017

sairasteluja


Tammikuu loppui ja helmikuu alkoi täällä sairastellen. Minä, joka en siis koskaan ole sairaana, olen nyt flunssassa... tai siis ihan vaan nuhassa, kuumetta ei ole. Korva vähän tuntuu oudolta, mutta toivon, ettei se siitä pahemmaksi mene. 

En tiedä vilustuinko tosiaan siellä Vegemessujen jonossa ja siksi sairastuin, vai tarttuiko minuun vaan sama tauti, jonka mies jo tuossa loppuviikon-viikonlopun aikana sairasti... Miehellä kyllä oli kuumettakin ja se oli aika ajoin ihan tööt, käytännössä makasi vaan sohvalla monta päivää. Mun sairastaminen on sitä, että niistän niistämästä päästyänikin, mutta muuten en viihdy makailemassa. Sunnuntaina olin töissä vähän sellanen väsähtänyt, maanantai oli vapaata ja se meni ihan ok, mutta sitten tiistaina iski kauhea nuha ja töissä niistin ja aivastelin hullun lailla - kuinka mielelläni olisinkin lähtenyt kotiin, eikä tuntunut kauhean fiksulta muutenkaan olla kassalla siinä pärskimässä... mutta tää on tätä, en ollut tarpeeksi kipeä sairaslomalle kuitenkaan... joten sori vaan asiakkaat, en voinut muutakaan!


Poloinen pieni koiranikin sitten osoittautui todella kipeäksi. ♥ 

Se on ollut jo pidemmän aikaa - siis viikkoja! - sellanen omituisen täriseväinen. Tiedän, että sillä on nivelrikko molemmissa polvissa, joten mietin, olisiko sillä nyt sitten jotenkin enemmän kipua siellä ja siksi täristeli. Mietin myös, olisiko sillä kipuja selässä ja jumeja lihaksissa, kun se ei oikein saanut kunnolla enää hypättyä sänkyyn. Onhan sillä jo jonkun verran ikää (11v) ja ne polvivaivat, joten siksi noita jalka/selkäkipuja mietin. Käytin sitä kaksi kertaa hierojallakin, mutta tärinät ei vaan lakanneet. 

Viime viikon lopulla se söi hiukan haluttomasti. Ja viikonlopun olinkin sitten poissa kotoa tai töissä, joten en nähnyt sen ulkoiluja ja syömisiä. Maanantaiaamuna se ei syönyt ollenkaan. Se oli jotenkin tosi vaisu muutenkin. Totesin lämpimän ja kuivan nenän ja mittasin kuumeen: 39,1. Koiran normaali lämpö on noin 38,5-39, joten hiukan oli siis lämpöä. Iltapäiväksi sain ajan lääkäriin.

Lääkärireissu oli sitten aika järkky. Koira aristi selkää ja ylävatsaa. Se tärisi ihan kokovartalolla (kuten oli niiden viikkojen aikana muutenkin välillä tärissyt), osin toki myös jännityksestä - ja kuumeesta, joka oli sitten jo 40,2! Minä en kyennyt olla tutkimuksen aikana paikalla edes, koska se inahti kipua niin kovasti kun tutkittiin - mulle tuli itku ja olisin lähinnä vain ahdistanut koiran mieltä lisää siinä, joten menin odotustilaan ja hoitaja tuli mun tilalle. Otettiin verikokeita ja sitten ultrattiin lopulta, kun ei mikään selitä oireita... Ultraa olin katsomassa, ja jopa minun silmiin näki, miten toinen munuainen oli ihan "muhkurainen ja röpelöinen". Ja rakko oli omituinen, ja maksassakin oli kenties jotain muutosta. Lopulta pissanäytteestä selvisi, että sillä oli hirmuinen pissatulehdus!!

Olen soimannut itseäni tosi kovasti, kun en tajunnut, että se on kipeä. Mutta toisaalta: en voinut tietää. Sillä oli pissatulehdus syksyllä ja oireet oli ihan selkeät - nyt ei mitään! Tulehdus oli kuitenkin edennyt kavalasti jo sinne toiseen munuaiseenkin ja pissassa oli myös proteiineja, joten munuainen käsittääkseni falskaa jo "läpi"... Kaikki oireet kuitenkin sopi sitten tuohon tulehdukseen ja sinänsä se oli iso helpotus. Nyt toivotaan, että antibiootit hoitaa mamman rakkaan murusen kuntoon. Ainakin jo nyt on meillä ihan eri koira kuin viime viikkoina - se mystinen tärinäkin lakkasi heti!!


Täällä nyt sitten parannellaan oloja itse kukin. Mä todella toivon, ettei mulle tule korvatulehdusta - poika haki tänään juuri itselleen antibiootit korvatulehdukseen, eli sekin on samassa taudissa... Huomenna olisi taas työpäivä, joten toivon myös, että nuhailu lakkaisi, tai ainakin vähenisi kunnolla. 

Itse asiassa tänään on ollut jo paljon parempi päivä niistelyn suhteen; ainoastaan puoli paketillista nessuja on mennyt, verrattuna eilisen puoleentoista... Eikä nenäkään ole hellänä niistämisestä, kuten eilen. Nyt ei myöskään enää päätä särje, kuten eilen koko päivän. Olin eilen aamuvuorossa ja herätys oli siis klo 5, ja nukuin sen yön alakerrassa koiran vieressä lattialla sohvatyynyjen päällä, eli erittäin huonosti... ehkä siksikin sitten se orastava tauti sitten pääsi riehaantumaan ja päänsärky kertoi surkeasti nukutusta yöstä. Viime yön nukuin jo paljon paremmin ja tänään olen vaan himmaillut kotona - plus pieni lenkki koirien kanssa ulkona - ja lipittänyt vettä ja teetä ja imeskellyt lakritsinjuuriuutetta ja nappaillut auringonhattua. 

Toivo elää, että tämän talven sairastelut olis tässä. Mulla on viikonloppuna vapaata ja sitten siivoan kyllä joka nurkan ja kolon täällä, että saan tautipöpöt pois.

Mites teillä, oletteko selvinneet terveinä flunssakaudesta?

Heli

10 kommenttia :

  1. Voi pieni koira <3 Lemmikin ja lapsen sairastaminen on niin sydäntäsärkevää ja huoli melkein vie järjen! Oikein pikaista paranemista teille kaikille!

    ps. mullakin sydän oikein läikähteli yksi iltapäivä koululta kotiin ajellessa, kun aurinko oli laskemassa ja oli niin keväisen tuntuista! Ihana tunne! Ihana kevät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset osaa ees vähän sanoa, mihin sattuu, mutta koira ei osaa.. =( Oli kyllä niin harmistunut fiilis itsellä, kun selvisi että sen on täytynyt olla jo kaukemmin kipeänä, enkä vaan ole tajunnut. No, jatkossa otatan aina ihan ekana sen pissanäytteen, oli sitten millaiset oireet hyvänsä... Mutta paranemaan päin tässä ollaan itse kukanenkin, että sinällään tilanne on nyt ihan ok.

      Jep, keväiseltä tosiaan tuntuu jo aika ajoin! Ihan kiva kun valostuu!!

      Poista
  2. Mä olen niin monta kertaa joutunut häpeämään eläinlääkärissä kun en ole tajunnut että koira on kipeä. Ei sitä vaan voi kaikkea huomata, ja onneksi teilläkin löytyi syy koiran oireisiin! Kamalinta on jos ne on kipeänä mutta mitään selvää syytäkään ei löydy.
    Kovasti pidän peukkuja että alkaisitte parantumaan!

    Flunssalta olen säästynyt, mutta miltäs noro-virus kuulostaa?! Sitä tässä on nyt podettu, ja nyt onneksi ei ole enää tänään tarvinnut oksentaa. Hip hei, ehkä jään henkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pidetään peukkuja! Mä en tiedä parantuuko se pahaksi mennyt munuainen, vai jääkö siihen jotain...? Ehkä se parantuu? Toivottavasti ainakin. Muutoin koiran olo on kyllä selkeesti parempi. Nuo tärinät on vaan niin outoja... mä en tajua. Se edelleen välillä tärisee. Ei kuumetta. Onko siis kipuja?? Kun ei voi tietää... Yhdessä vaiheessa eläinlääkäri sanoi, että ne on vanhemmalla koiralla ihan normaalejakin tollaset täristelyt, että se on hermoston rappeutumista (kun esimerkiksi istuessa etujälkä tärisee, vähän niin kuin kahvikuppineuroosi..). Toisaalta toi on aina tärissyt tavalla tai toisella. Jos mä lähden kotoa, se tärisee... Jos kani pamauttaa jalalla lattiaa, se tärisee... Jos palohälytin pitää pienen piippauksen patterin loppumiseksi, se tärisee... Hirveen vaikee siis tietää, onko jotain vialla, vai onko se jotain "henkistä".

      Mun flunssa ei hellitä. Tänään jäin saikulle, koska eilinen työpäivä selkeesti vaan pahensi asiaa - nyt on keuhkoissakin jo kivun tunne... Mutta joo, ehkä kuitenkin mieluummin tämä kuin norovirus... Toipumisia sinnekin!

      Poista
  3. Paranemisia sinne teille kaikille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olis kieltämättä jo kiva olla terve. Koira onneksi on jo parempi.

      Poista
  4. Voi ei!! Pyelonefriitti on kammottava tauti ihmiselläkin, mutta koiralla se on varmasti vielä kurjempi kun ei ressukka osaa kertoa kivustaan. Onneksi siihen puree ab hyvin. Toivottavasti toinen on jo oikein paljon parempi!! =)
    Ja samoin sinä, toivottavasti lenssu tajuaa kadota talosta.

    Tämä on ollut minustakin sikäli outo talvi, että itse sairastan harvoin, ja nyt olin jo silloin ennen joulua/jouluna räkäinen, sitten ikään kuin puolikuntoinen kuukauden ja nyt taas ihmeellinen tauti... Jotenkin toivoisi, että tulisi vaikka sitten kunnolla kipeäksi, niin tauti "polttaisi" itsensä loppuun, mutta tämä puolikuntoinen fiilis on rasittava.

    Jospa taudit hellittäisivät kun kevät jo koittaa. Kuten ystäväni valoisasti sanoi: ensi kuun jälkeen on jo huhtikuu!!

    Pirteyttä ja paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, itsekin muutamat pissatulehdukset kärsineenä voin vain kuvitella millaista on koiralla ollut pidemmän aikaa... silti vaan ihmettelen, ettei sen oireista lainkaan tullu mieleen pissatulehdus. Koira on paranemaan päin kyllä onneksi. Itse olen tänään saikulla... eilinen työpäivä ei ollu hyvä idea.

      Voi että, toivottavasti tämä mun tauti on vain pikaisesti ohimenevää sorttia. Eihän tuollanen pidempiaikainen puolikuntoisuus on kivaa todellakaan. Toivottavasti pääset siitä pian eroon!!

      Poista
  5. Pikaista paranemista <3 Minä olen saanut lähiaikoinan kahteen kertaan flunssan joten nyt on koitettava saada vastustuskykyä pöpöjen jäljiltä takaisin jotta ei enää noi flunssat kiusaisi keväällä :) Leppoisaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveesti tuntuu olevan liikkeellä sitkeetä tautia. Millä ihmeellä siltä oikein välttyis, jaa-a. Mä en yleensä sairastele ollenkaan, joten vähän hämmästyin että nyt tuli sit tällanen. Ei tää kuitenkaan oo lähellekään samaa, mitä miehellä oli viime viikonloppuna, kun sillä oli välillä jo kovakin kuume ja monta päivää se vaan makasi. Vai oliko se sit vaan sitä miesflunssaa.. =D

      Koitahan vältellä pöpösiä! Hyvää viikonloppua sullekin!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥