sunnuntai 30. joulukuuta 2012

mietteitä


Kuva joltain pakkasaamulta. 

Ikkuna hiukka falskaa, se on kovilla pakkasilla tuon näköinen... Tänään onkin sitten vuorossa suojakeliä ja ikkuna on ihan pienillä vesipisaroilla koristeltu. Tai oikeastaan pakkasmittari näyttää -5, että en sit tiiä onko ikkunat niin lämpimät, eli vuotavat lämmön läpi (??) kun ne tosiaan on ihan kuin vesipisaroilla. Vanhat talot, tää on niin tätä... Sukat pyörii jaloissa kun vetää, nurkissa on pakkasta (oikeesti, meillä on sellanen mittari millä sain miinuslukemia tiettyihin kohtiin mitatessani...), uunin vierellä läkähtyy jne.


Taas vähän kissakuvaa...Tuossa tuo nytkin makailee mun läppärin takana ruokapöydällä. Meillä ei oo niin kauheen tarkkaa, vaikka kissa siinä makaakin... ei nyt tietty ruoka-aikaan, mutta muulloin. Mun kontrollifriikkeys on siis siltä osin vuosien mittaa aika hyvin hellittäny, kun ei noille eläinten karvoille ja sotkuille just paljon mitään voi. Jos olisin ihan kauhee friikki, menettäisin varmaan järkeni kun aika ajoin joutuu siivoomaan oksennuksia ja myös sitä ihteään matoilta ja sängyiltä jne. Pupujen papanoita on siellä täällä silloin, kun ne alakerrassa on olleet, heinää kantautuu kummasti häkin ulkopuolellekin, toki välillä myös vähän haiskahtaa häkki ennen siivousta, ja tietenkin karvaa on joka paikassa (myös avaamattomassa voirasiassa jne)... Ei se mua haittaa. Nyt on sentään päästy siitä, että juoksuiset tyttökoirat nukkuu meidän vieressä... ei niin, etteivät enää nukkuis, mutta leikatuilta koirilta ei enää ne juoksut tule. Koira vaan kuuluu sinne peiton alle kainaloon yöllä, nih.


Mä koitan tässä asennoitua keventämään. Aamu alkoikin omenan ja persimonin palasilla. Meillä ei kukaan muu tykkää tosta persimonista, joten saan ihan ite nauttia ne aina. Mun mielestä on hyvää. Nyt olis totisesti kyllä aika hylätä jokapäiväiset suklaat ja alkaa syödä terveellisemmin. Liikkuminenkin on ihan surkealla tolalla, ei noilla pakkasilla tai kauheilla tuulilla mitään tullu tehtyä ja muutenkin olen turhan paljon jämähtäny tähän koneelle. Sain hierojalta noottia ja konekieltoa, mutta mä ihan vähän vaan... Ei vaan, mulla on aivan kauhee jumitus selässä ja hartioissa, ja joka aamu herään ihan kipeenä jo valmiiksi. En suorastaan oikein tiiä mitä asialle tekisin. Parin viikon päästä menen taas hierottavaksi, jospa se siitä vähitellen alkais aukeemaan. Uusi sänkykään ei olis paha idea, nykyinen on jo vissiin 10v vanha.

Tänään on ohjelmassa rakettien ostoa, synttärikyläilyä ja varmaankin sitä ainaista siivousta. Huomenna on työpäivä ja illalla tulee siskon perhe viettämään uuden vuoden juhlia. Tosi juhlat onkin varmaan; nakkeja ja perunasalaattia, ehkä lasit jotain kuplivaa, raketit. Jaloissa lauma pienempiä mukuloita ja isot lapset jossain maailman turuilla.

No, oikein hyvää loppuvuotta kaikille kuiteskin!

terkuin Heli

tiistai 25. joulukuuta 2012

hämärässä


Ulkona on ihana hämärän hetki. Kissakin sitä taitaa katsella...

Hassua, miten toi kuva on noin keltainen, vaikka kuvanottohetkellä ei kyllä ollut yhtään keltaista. No, ehkä se johtuu osittain siitäkin, että toi penkkisohva on kellertävä, seinä on persikan värinen ja alaosan tapettikin sellanen kellanruskean raidallinen... Ne oli kai aika ihania värejä silloin, kun tää huone on viimeksi rempattu. Aika kauan sitten. *huoh* Tai sit kaikki johtuu vaan siitä, että on hämärää, eikä kunnon kuvia vaan nyt saa. Joka tapauksessa odotan kuumeisesti sitä, että saadaan tämäkin huone viimein rempattua, joskus ens kesänä tai silleen...

Ei nyt varsinaisesti jouluun liity, mutta mulla kovasti surraa päässä nämä remppasuunnitelmat. Meillä on kauheassa mietinnässä nämä huonejärjestelyt - tai no ok, mulla ne on mietinnässä, mies ei juurikaan niillä päätään vaivaa. Mä kuitenkin toivoisin, että tehtäis meille makkari alakertaan tosta keittiöstä, tämä ruokahuone tulis sit keittiöksi. Mulla on ne ajatukset päässä kaiken aikaa ja mitat otettuna suunnitelmia varten. Ite aion suunnitella, mies sit "vain" toteuttaa... jos toteuttaa... Ajatuksissa on sinisiä, harmaita ja siniharmaita sävyjä, valkoista myös... ruutulasiset pariovet, lautalattiat ja sen sellaista. Jotenkin mun täytyis vaan nyt vakuuttaa mieskin ajatuksen järkevyydestä. Ei oo vaikeeta, ei(pä)...


Tämän joululahjaksi saamani kynttilän myötä toivotan kaikille rauhaisaa joulupäivän iltaa. Mä lähden nyt viimeisien pakettien kuskaamisreissulle ystiksen luo. Samalla katselen viimeviikkoisen Downton Abbeyn ennen kuin tänä iltana saan nautiskella uudesta jaksosta. Voi ihanuutta!

Nauttikaahan kynttilän valosta tekin!

terkuin Heli

maanantai 24. joulukuuta 2012

jouluaattoaamun rustailuja


Jiihaa, se on jouluaatto! Kuusi on koristeltu - meillä on ison kaatuneen kuusen runsaskäpyinen, vahvaneulaksinen, hiukan harvahko latva... jonne on viritelty tänä vuonna valoiksi Happy Lightsit ja koristeeksi aika vähän mitään muuta. Ja pakettejakin on kuusen alle siunaantunut. Tuolla nurkassa kuusen takana on muuten yksi sinne vierähtänyt omena, jota irti viipottavat pupuset käyvät järsimässä... hassua, kun välillä vaan kuuluu sellanen nakerrus tuolta nurkasta. =)

Mutta mun on nyt ihan pakko laittaa teille tällainen kätevän emännän leivontajuttu tänne aaton kunniaksi. =) 
 
Tämä tarina tosin tapahtui eilen... Paistoin vierasta varten kinkkupasteijoita. Ihan siis raakapakaste-sellaisia. Keittiöstä alkoi leijailla palaneen käry, vaikka systeemit näytti ihan vaaleilta. No, käänsin ympäri ja kas vain:


Olen tehnyt päätelmän, että tuo uuni vihaa mua. Tämä ei ole eka kerta, eikä toinenkaan, kun näin käy. Siis miten tumpelo kokki voi olla, kun polttaa pilalle jopa pakastepasteijat???

Oli pientä angstia ilmassa, ja varmaan siksi tämä tonttu pakeni kuusen latvaan:


Miksiköhän tuota tonttua silti hymyilyttää???
Miksi tämä emäntä ei ole kätevä?

Mutta sit lapset sanoi, että saako maistaa. Ja oli kuulemma hyvää, kun jätti vaan pohjan syömättä. Joten sitten tein pikku operaation: leikkasin pohjat pois. Ja ei kun pasteijat lautaselle vaan.

No, en mä niita vieraille syöttänyt. Mutta jääkaapista ne kyllä katosi alta aikayksikön. Vieraalle paistoin sitten lihapasteijoita, nostin uunin keskitasolle ja madalsin lämpöä. Niistä tuli ihan syötäviä. Tein myös sellasia laukkutorttuja, voi voi, olisittepa nähneet miltä ne näytti... (olen edelleen sitä mieltä, että tuo uuni vihaa mua... kaikki räjähti auki vaikka olivat niin nättejä uuniin mennessään). Lisäksi paistoin eilen raakapakasteena ostetut laatikot ja voi että, ne kyllä paistui ihan hyvin, mutta en olis arvannut, että piripintaisesta perunalaatikosta tulee paistamisen jälkeen kahden sentin laatikko. Että saas nähdä miten meillä ruoka riittää...

Oli miten oli, tämä kätevä emäntä keitti äsken toooosi ihanan riisipuuron (vain kerran kaavin sen hellalta ;D) ja alkaa nyt sitten puuron syöntiin ja joulun viettoon.

OIKEIN IHANAA JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLENI!

terkuin Heli

lauantai 22. joulukuuta 2012

joululahjani


No enää ei bloggaajan pyllyä palele. Eikä selkää. Sain mieheltä näin mahtavan joululahjan, vähän etukäteen joo mut ei kai se mitään haittaa... annoin mäkin sille lahjan jo monta päivää sitten (talvikengät). Mutta siis tällainen talja. Ihan oikee, luomu ja suomalainen. Naapurista, luomulammastilalta. Mahtavan iso ja paksu ja lämmin.

Tätä on testattu jo sohvallakin, kun poika sen sinne meidän kauppareissun aikana kiikutti. Aijai, olipas muuten aika ihana sen päällä lötkötellä. Ikuisen vilukissan unelma!! Voi että oon niin onnellinen tästä!! 

* * *

Vaan nyt oon kuitenkin ihan järkyn väsynyt. Oli aika hulina työpäivä tänään, sen jälkeen kotona oli vieraita, sen jälkeen ajeltiin hakemaan torttutaikinaa huomista vierasta varten ja poikettiin vielä naapurissa. Siellä lasilliset punaviiniä ja tsip, tämä tätsy on aivan valmis petiin... Huomenna viimeinen puristus siivousten kanssa, ne ensimmäiset (ja kenties viimeiset...) joulutortut työn alle, vieraan kestitsemistä, ruokaostokset, viimeiset lahjajutut, kenties pakettien kiikuttelua sinne sun tänne... Kuusi sisälle ja koristelut ja jos sitten vaikka viimeinkin hiljentyis joulun viettoon. Nyt kuitenkin taidan mennä nukkumaan, joten ei muuta kun Bis Morgen vaan!

terkuin Heli

perjantai 21. joulukuuta 2012

kolme yötä jouluun on (vissiin)

En voi melkein uskoa, että ollaan jo perjantaissa. Tää viikko on mennyt niin nopeaan... koko ajan on jotain.

 
Joulufiilis ei nyt järin napakasti oo mua ottanut otteeseensa vielä(kään). Lahja-asiat on kutakuinkin hoidossa, jotain pientä ajattelin vielä lähteä kattelemaan sunnuntaina (koska olen huomenna töissä). Jotenkin tää lahjahössäkkä joka vuosi enemmän ja enemmän mietityttää mua... sen järkevyys lähinnä.

Myös kortteja lähti tänä vuonna vähemmän kuin koskaan.


Kertaalleen on paistettu pipareita. Loppupuolella (ostettua) taikinaa tyttö jo sanoi, että ei jaksais enää leipoa... Torttuja ei oo ollu vielä kertaakaan. Jospa vaikka sunnuntaina, kun tulee vieras käymään.

Ruokahommeleita en oo hoidellu vielä. Ihan vaan tosta oman kylän kaupasta ajattelin hakea tarvittavat; jotain savukalaa ja pieni kinkku sekä ehkä jokunen salaatti - peruna/italian/punajuuri. Pakkasessa on raakapakastetut laatikot (peruna, porkkana, bataatti) jotka toivottavasti muistan ottaa sulamaan sunnuntaina... Huomenna täytyy oikein tosissaan miettiä, mitä sieltä kaupasta sitten sunnuntaina hakis. On siinä kuitenkin monta päivää, mille ruoan pitäis piisata.


Siivous on kyllä sellanen ikiprojekti että hohhoijaa. Olis todella ihanaa kun huusholli hohtais. Mutku. Ei jaksa. On ollu töitä tai muuten vaan ei oo saanu aikaan. Ja nyt mun selkä on jostain syystä tosi kipeä. Tänään on kyllä aika pitkälle siivottu, mutta valmista ei oo edelleenkään. Saa nähä tuleeko valmiiks... Noi kuvan paperihommatkin on seisonu jo pari kuukautta. Hups. Jos kouluttais koiran tekemään ne...

Huomenna on työpäivä. Kaippa se on nyt alettava valumaan tonne petin suuntaan, tosin täytyy eka käydä suihkussa ja laittaa puhtaat lakanatkin vielä.. ei jaksais, oon heränny klo 6 ja oon aivan loppu... 
Yläkuvassa on muuten uusi teekuppini, sain tänään miehen tyttäreltä. Tosi kiva tollanen lasinen kuppi! Oikein hauska joululahja saatiin heiltä, sellanen peltikori jossa sisällä herkkuja. Kyllä on dieetin paikka sit joulun jälkeen, voi hohhoijaa..

No mutta nyt nukkumaan. 
Joko teillä ollaan valmiina jouluun??

terkuin Heli

maanantai 17. joulukuuta 2012

tänne kuuluu tällaista juuri nyt


Tässä on kuva erään aamun aamupalasta. Todistettavasti siis osaan syödä muutakin kuin suklaata, vaikka ei tällä hetkellä juuri siltä tunnu... Mulla tulee olemaan aivan karmea paluu arkeen sitten joulun jälkeen, tai millon nyt sitten sattuukaan maailmasta suklaa loppumaan...


Meillä on alakerrassa hiippareita. Kaksi pitkäkorvaa täällä pomppii ympäriinsä. Nyt ollaan siis tultu siihen, että ne uskaltaa ottaa samoihin tiloihin kuin koirat - puput on muuten tänään olleet meillä tasan vuoden!! Koirat ei niitä onneksi jahtaa. En silti arvais jättää ihan valvomatta keskenään vieläkään (jos koskaan). Kuitenkin ajoittain sellasia singahduksia noi pupsit tekee, että koirat lähtee perään ihan vaan silkasta vaistosta. Ihan hauskaa on, kun puput saa täällä pomppia ja tutkia paikkoja. Täytyis joka ikinen päivä antaa niille siihen kunnolla aikaa tästedes. Eivät tunnu edes pissivän mihkään, en ole ainakaan vielä huomannut. Hiekkalaatikko on mukana täällä ja sinne tekevät, hyvät puput!


Eilen hommasin joulutähtiä. Voi että ne vaan on nättejä, mun mielestä toi punaisen sävy on tosi kiva. En oikein keksiny mihin noi pienet tähdet laittais, niin tyrkkäsin ne sit jalallisiin laseihin... Pöydän toisella laidalla tuoksuu pari hyasinttia, voi voi kun on nyt jouluista. =) Kynttilätkin tuikkii kaiken aikaa (mutta en viitti enää laittaa kuvia mun Kastehelmistä...). Joululahjat on edelleen vähän vaiheessa... Toisaalta meillä lapset ja mieskin saa vähän niin kuin tarvelahjoja, joista tänään hankin kaksi ja jotka meni heti käyttöön (tytölle kännykkä, koska sen edeltäjä makaa jossain hangessa... ja miehelle lämpimät varrelliset talvikengät, ettei tarvii tuolla hangessa hiihdellä lenkkareilla).


Nimittäin tuolla hangessa. Me ollaan siitä onnellisessa asemassa, että meillä tosiaan aura käy vetäsemässä koko pihan kerralla samalla kun auraa tienkin. Mutta tämä vaakasuora tuuli kinostaa meille silti sellaset hanget ja vieläpä suoraan oven eteen, että siinä tarvii aina ensimmäinen lähtijä hyvin pitkät varret kenkiin, että voi tampata muille kulkureitin.

Nyt alan hätyyttää yhtä pupun kaitsijaa hakemaan karvakorvat yöpaikkaansa... Mukavaa viikon jatkoa, se olis sit niinku viikon kuluttua aattoilta jo pitkällä!!!

terkuin Heli

PS. Nää kuvat alkaa kyllä olla todella ala-arvoisia. Kaikki on tollasia kellertäviä ja sumeita... saako tästä syyttää pimeyttä/einiinhyvää kameraa/objektiivia, vai onko todella todettava, että olen näin huono kuvaaja nykyään???

lauantai 15. joulukuuta 2012

tuiskun keskeltä


Heipähei! Me ollaan täällä melkein hautautuneina lumeen... Hirmuinen tuuli ja lumi tulee vaakasuoraan, on tullu jo monta päivää ja vissiin yötäkin. Aura käy monta kertaa päivässä, onneksi kävi just äskenkin niin pääsen tästä kohta lähtemään töihin. Meillä nimittäin tuo peltotie on todella niin tukossa, ettei siitä meinaa päästä läpi lainkaan näiden tuiskujen aikana. Olen jääny siihen monta kertaa jumiin ja kerran ainakin saanut myös autosta jonkun hihnan irtoomaan (sieltä jostain konehuoneesta...), kun puskin vaan läpi hankien... 

No sellaista se on elämä maalla. Onneksi kuitenkin aura käy, ettei olla oman kolaamisen varassa. Olis vähän nimittäin puuhaa tuossa pihassa ja tiessä, jota on tonne isommalle tielle jotakin 400m.


Aavistuksen verran ajoittain ahdistaa ajatus, että periaatteessahan talvi on vielä aika aluillaan... tätä kylmyyttä on siis edessä vielä pitkä pätkä. Mun bloggauspaikka on ehkä talon kylmin, oon koko ajan jalat jäässä tässä lukuisista villiksistä huolimatta. Imen teetä, poltan kynttilöitä ja pakko virittää tuohon pyllyn alle tuo vilttikin... Hyrrr! Ja meillä on kuitenkin tehty nuo ulkoseinät uusine eristeineen, eiks ne nyt yhtään sit auttaneetkaan tähän kylmyyteen? Ehkä ratkaisu on sitten se lattian uusiminen, lattiahan täällä nytkin on ihan kylmä. Odotetaan siis vielä vuosi, jos ensi talvena olis tilanne vihdoin toinen.


Olen tässä taas pohtinut että voisin ehkä olla vähän toimeliaampi äiskä ja tehdä noista pakastimen aarteista jotain joskus. Siispä väsäsin mansikka-mustikka-kiisselin ja nappasin sitä itekin ison kulhollisen aamupalaksi. Ja taustalla tietenkin nuo iki-ihanat Kastehelmet taas... 

No mutta voi hertsileijaa, nyt on valmistauduttava työpäivään - puolen tunnin kuluttua on oltava jo reippaana töissä! Oikein kivaa lauantaita kaikille teille!

terkuin Heli