Teetauko. Maailman parhaat keksit on nuo Rainbow suklaakeksit kaakaotäytteellä (tai jotain sinne päin...). Voisin syödä paketillisen kerralla, mutta tyydyn vain kahteen (koska enempää ei ollu - kuka on käyny mun keksivarastolla???).
Joo en oo tosiaankaan käyny mustikassa. Kuva on vuoden takaa, sillon kävin. Kuvassa siis koko saalis... ei oo mustikkamättäät mua varten. Mutta tuosta kuvasta tykkään kauheesti. Ja mustikoita on kyllä pakkasessa (ovat tosin viimevuotisia), ne ostin tutulta. (Pitäiskin taas surruutella niistä smoothie jos toinenkin.) Maksan ihan mielellään jos joku tekee sen kauhean työn mun puolesta. Ja kyllä, olen todellakin sitä mieltä, että mustikoiden poiminta on kauheeta hommaa. Ruoskikaa siis. Mansikoita sen sijaan poimin joka vuosi, tänä vuonna kaksi lasta oli auttamassa ja yhteissaalis oli kaksi ämpärillistä. (Jotka on muuten pakkasesta jo kadonneet parempiin suihin...)
Meneillään on työpäivä 7/8. Tai ohihan se työpäivä jo on. Olen ollu aamuvuoroissa ja heränny klo 6 tai ennemminkin välillä, ja alkaa kyllä siltä tuntuakin. Mä olen kyllä ihan kiitettävästi kunnostautunu nukkumaan menemisessä nyt, ja aion kunnostautua vielä lisää. On se uni vaan niin tärkeä asia. Mä olen yleensä ihan kroonisesti väsynyt, koska kupeksin pikkutunneille asti - arvatkaa missä - no tässä koneella... No, koitan parantaa tapani. Eilenkin mä meinasin alkaa postailla, mutta laitoinkin sit vaan koneen kiinni. Pakko, muuten se ihan ykskaks hujahtaa tunti ja pari (kolme, neljä...) taas.
Huomenna on kuopuksen synttäripäivä. Viikonloppuna on kaveripirskeet. Mulla on vapaa viikonloppu ja just nyt on sellainen olo, että tekis mieli heittäytyä vaan sohvalle makaamaan koko viikonlopuksi, mutta eiköhän ne synttärit siitä kuitenkin järjesty. Kuvassa kutosluokkalaisen läksyjä steiner-tyyliin. Ope-ihmiset ehkä huomaa, että kaunokirjoitus on ns. vanhanaikaista. On steiner-oppien mukaista, että kirjoitetaan "kättä nostamatta". Rehellisesti sanottuna minä en siitä pedagogiikasta paljoa tiedä, mutta tuon edes.
Pesukone huutaa pi-pi-pi-PIIP. Kyllä todellakin on aika kortilla nyt, kun arki pyörii ja sen lisäksi koittaa huushollia kuosissa pitää ja muutenkin tehä muuta kuin koneella kököttää. Koko ajan on täytettävä tai tyhjennettävä pyykki- tai tiskikonetta, tehtävä ruokaa, vietävä koiria lenkille, mentävä kuntosalille, luettava lapsille kirjoja, käytävä kaupassa, pyyhittävä pöytiä, suoristettava maton reunoja ja asetettava sohvatyynyjä ojennukseen. Ja sitten onkin jo mentävä nukkumaan ja aamulla klo 6 on taas ponkaistava ylös sängystä ja käytävä töissä ja sitten taas aloitettava alusta kaikki kotihommelit. Ihanaa kyllä olla aamuvuorossa; vaikka aamu alkaa aikaiseen niin työpäivä kuluu todella nopeasti ja vielä on koko iltapäivä ja ilta aikaa muuhun mukavaan.
No mutta nyt siis pyykkien pariin. Hiukka on sellanen uuvahtanut olotila, mutta jospa se tästä. Hyvää päivän jatkoa teille!
Heli
en muuten tykkää minäkään kerätä mustikoita,eikä mies liioin..niinpä ne marjat saa meidän puolesta olla metässä :)
VastaaPoistajaksuja uurastukseen...pyykinpesu-rumba on loputon suo;)
Hienoa, että jaksat kuitenkin lukea lapsille sen kaiken tohinan keskellä! Pitäsköhän itekki lukea pitkästä aikaa illalla...?
VastaaPoistaTsemppiä loppurutistukseen!
VastaaPoistaMulla oli tänään työpäivä 8/8 ja nyt pääsee pitkästä aikaa viikonloppuvapaalle. Sairastamaan. Miten voikin olla näin hyvä tuuri. Murr!
Jos sää saat sen Jokun kiinni, joka käy keksivarastoilla niin mulla olisi sen kanssa kana kynittävänä :D
VastaaPoistaSuvi: no onneks on muitakin joille ei marjastus oo ykkösintressi. =)
VastaaPoistaSanna: no mä en voi sanoa, että ihan kauheen hyvin olis toi lukuhomma hanskassa. Oon parin vuoden ajan nyt koittanu noille kahdelle pienemmälle lukea iltaisin aina kouluaikaan, mutta eipä se todellakaan toteudu joka ilta. Oon vaan todennu sen hyväksi konstiksi niille rauhoittua ja nukahtaa. Luetaan sellasia isompien kirjoja, esim koko Narnia ollaan luettu läpi. Tosin siinä meni reilu vuosi, että siitä voi laskea miten ahkerasti oon lukenu... mut yritän nyt taas koulujen alettua alkaa siihen ihan kunnolla.
Punainen: aijai, sullakin noita iki-ihania työputkia!! Voi mikä vääryys nyt sitten sairastua vapaiden ajaksi, höh.
Kiki: hitto, onko se käyny teilläkin?? Mitä me tehdään nyt tälle asialle - pitäiskö tehdä joku ilmotus jonnekin??? ;)
Onkohan sulla joku rauhan/seesteisyyden/harmonian/erakkuuden kaipuu kun fiilistelet noilla meidän ihanilla mökkikuvilla useammassakin postauksessa... Mutta kyllä niistä saa hyvää oloa ihan katselemalla, ja muistelemalla sitä rauhallisuutta :)
VastaaPoistaMaikki: kyllä, nimenomaan sitä tämä on, nuo kuvat tuo niin ihanan rauhan mieleen ja hyvin muistaa miten ihanan rauhallista siellä oli. Jäi tältä kesältä mökkeilyt väliin, tää on nyt vaikka sit korvaavaa toimintaa sille. =)
VastaaPoistaJoo siis mustikkametsässä on kauheeta! Tänä vuonna, poikkeuksellisesti, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kerätä pakastimeen muutaman mustikan. Ihan vain lasten takia. Ja sen takia, että olin löytävinäni hyvän mustikkapaikan. Seuraavalla kerralla mentiin sitten purkkien ja pussien kanssa samaan paikkaan, mut eihän siitä mitään tullu. Oli kuuma, ja mustikatkin oli jotenkin pienentyny edellisestä kerrasta. Ja siis kaukana oli kaikki puheet siitä, että niitä olis jotenkin mustanaan siellä ollu. Ei ollu. Ja koska metsän anti vaikutti hyvin vaatimattomalta tarkemmin katsottuna, kyllästyin siihen kykkimiseen noin kahdessa minuutissa. Noh, saihan lapset sentään ehkä yhden rasiallisen kerättyä, mutta sekin tyhjeni kotimatkalla. Ja tulihan siinä koira juoksutettua. Mutta kyllä mä vain totesin, ettei ole minua varten moinen toiminta. Saahan niitä mustikoita kaupan pakastealtaasta ympäri vuoden, joten nou hätä :)
VastaaPoistaRentouttavaa viikonloppua juhlista huolimatta! :)
Terhi: mä niin olen samaa mieltä sun kanssasi. Onneksi on kaupan pakastealtaat ja onneksi on himokerääjät, joilta me himottomat voidaan ostaa.
VastaaPoistaKivaa viikonloppua sullekin!
Ihanaa että jossain kirjotetaan vielä kaunoa ♥
VastaaPoistaMaria: niin minustakin!
VastaaPoista