maanantai 26. elokuuta 2013

hetki (melkein) ihan yksin


Ah mikä ihana hetki. Olen ihan yksin (no joo, seitsemän eläimen kanssa...) kotona. Olin töissä aamuvuorossa ja pääsin kotiin jo yhdeltä. Nyt olen sitten pari tuntia jo nauttinu ihanasta hiljaisuudesta. Olen maksellu laskuja (todellinen nautinto, jep jep), käyny läpi sähköpostin ja blogikommentit, tsekannu facebookin, syöny suklaata... 

Ihan hölmö juttu kyllä toisaalta toi face. Siellä sitä ollaan "kavereita" ihan outojenkin ihmisten kanssa. Mä hyvin usein mietin koko sen systeemin järkevyyttä... mainosta sivupalkit täys, kavereina ihmisiä joiden kanssa ei oikeesti ole missään tekemisissä. Aina välillä teenkin siellä pientä "siivousta". Joka päivä mä siellä kuitenkin pyörähdän, vaikka en aina edes tajua että miksi. Harvoin ite mitään kirjottelen, lähinnä jaan kadonneiden koirien tietoja... (miten niitä onkin niin paljon??) Olen monesti ajatellu lähteä sieltä kokonaan pois, mutta toisaalta mistä mä sit kuulisin, että serkut on menny naimisiin ja saa vauvoja... ja muuta sellasta. (Joo, munkin mielestä hassua lukea kaikkee tollasta netistä...)


Huomenna mulla on vapaapäivä. Tarttis käydä monenlaisilla asioilla. Ja siinähän se vapaa sitten taas meneekin... Tarttis myös pestä ikkunat, hitsi kun en saa aikaan sitä hommaa ees aloittaa. Uskomaton juttu muuten; meillä on edelleen siistiä! Olen nyt kyllä tosi ahkerasti aina laittanu kaiken paikalleen pikimmiten ja välttäny ihan tosissani sitä sotkun kasaantumista. Mukavaa, kun ei tartte joka päivä hermoja menettää siihen kaaokseen.

No eipä mulla tän kummempaa asiaa ole. Aina on mielessä vaikka minkälaisia juttuja, mistä vois kirjoitella... ja sitten kun alottaa, ei saa mitään mieleen. Joten taidanpa nyt alkaa kattelee jotain ruokaa, kaippa se muu perhe alkaa sieltä kohta kotiutumaan.

Aurinkoista päivää!

Heli

13 kommenttia :

  1. Kyllä on ihana ilma, kuin kesällä ikään ;)

    Mulla jäi jo keväällä osa ikkunoista pesemättä ja edelleen sitä ovat. Nyt pitää pestä uudelleen nekin, jotka silloin aikaisemmin "kiillottelin". Olispa sellaiset itse-pesevät akkunat talosessa.

    Kyllä ne lasit saa pesuaan vieläkin odottaa, sillä mä lähen nyt kirjan kera terassille ja rouskuttelen omppuloita siinä samalla.

    Aurinkoa sunkin päivääs niin tänään kuin huomennakin, nauti vapaasta =)

    VastaaPoista
  2. Mää jätin fb:n taakseni vuoden alusta enkä ole katunut hetkeäkään. Niitä "muka ystäviä" en ole jäänyt kaipaamaan. Oikeat ystävät pitävät yhteyttä muutenkin kuin virtuaalisesti.En ole kokenut jääneeni mistään paitsi päätökseni myötä. Turha netissä roikkuminen on jäänyt selkeesti vähemmälle. En usko palaavani enää siihen maailmaan.

    VastaaPoista
  3. Kirsikka: totta puhut, on ihan kesäisen lämmintä. Meillä on sisällä viileämpää kuin pihalla!

    Mullakin edelleen osa ikkunoista tyystin pesemättä ja osa sitten pitäis pestä jo uudelleen. Sitä inspiraatiota odotellessa... ehkä huomenna?

    Maelka: mä olen niin paljon ajatellu tehdä saman tempun. Jotenkin tosi feikki se face-maailma. Silti joku mua siellä pidättelee... mut ehkä vielä sieltä katoan. Ehkä.

    VastaaPoista
  4. Rupesin laskeen, että seitsemän eläintä... onko teillä niitä kissoja sitten enempi ku yks, jos pupuja ja koiria on kaks kumpiakin?

    Mie en edelleenkään välitä fb:sta. En halua tietää kenenkään puolitutun tai unohdetun sukulaisen häistä ja lapsiensaannista, enkä todellakaan halua, että ne tietää minusta mitään! Toivottavasti olen unohtunut kaikilta sukulaisiltanikin. Voi olla, että joskus maailmassa kadun ja suren yksinäisyyttäni, mutta kun oon erakko, niin mua ahdistaa ajatus yhteydenpidosta ihmisiin, joista en välitä; vain siksi, että ne on sukulaisia tai entisiä koulukavereita. Kiusaajia.

    Niille ihmisille, jotka rakastaa huomiota ja tahtoo olla kommentoitu ja katsottu keskipiste, se on mainio kanava toteuttaa itseään. Tai tyrkyttää itseään... esikoinen toivottavasti säilyttää järkensä, ainakin se päivittelee joitain kavereitaan, jotka vähän väliä laittelee uusia profiilikuviaan tai on joka kuvassa tissivako etummaisena. Latelin kauheat ehdot sen feispuukkiin menolle, mutta fb on pääasiallinen kanava sen ja poikakaverin juttelulle. Ei tuu niin kalliiksi kuin puhelin, ja kun välimatkaakin on yli 20 kilsaa.

    VastaaPoista
  5. mun piti olla lomalla fasesta 3kk.tta mutt se on venyny 4.ksi kuukaudeksi:)Oon huomannu tän loman aikana,miten se oikeesti passivoi koko systeemi ihmistä.Ja tän loman aikana oon kans huomannu ettei tosi ystävyyteen tarvita facea:)
    raastaa pelkkä ajatus palata,muutama ryhmä joiden takia ehkä palaan viikon päästä...
    mun pitäs pestä ikkunat,tänään ostin verho-kapanki meidän makkariin:)

    VastaaPoista
  6. Mulla on tosi ristiriitaiset tunteet fbtä kohtaan. Ärsyttää ne muka-kaverit. Niiden takia olenkin laittanut asetukseni niin ettei tiedä elämästäni juuri mitään. Läheisille kavereille sieltä on hyvä kautta jakaa joku asia kaikille kerralla. Lisäksi jonku verran tulee käytettyä sitä chatia. Mutta ilmankin varmaan pärjäis.

    VastaaPoista
  7. Tuollaiset yksinäiset, omat hetket ovat niin ihania!

    VastaaPoista
  8. Sanna: no en mäkään kyllä pitäis mitään yhteyttä tuollasiin ihmisiin joista tulee ahdistus pelkästä ajatuksesta (kiusaajiin siis). Ja mä kans kauhistelen kyllä ihmisiä kun laittavat vaikka sun mitä nettiin. Kuvia, juttuja... lastensa kuvia... omia tissivakojaan ja kännikuviaan. Sitä paitsi facessa on vielä sekin, että kun sinne kuvan laitat, ihan millasen vaan, se on sitten facen omaisuutta ja ne voi vaikka myydä sen kuvan eteenpäin. Ei nää nykynuoret (eikä aina aikuisetkaan...) ajattele vaikkapa tulevaisuuden kannalta, että haluaako ne tissivakojensa olevan vaikka tulevan pomonsa nähtävillä...

    Meidän lapsista kaikki muut paitsi nuorin on facessa. Oon kans koittanu takoa järkeä päähän että kaikkea ei todellakaan kannata sinne laitella.

    Suvi: mulla on vähän sama juttu nyt, kun tulevan opiskeluni opettaja mainitsi, että on jotain ryhmätöitä ja että "voitte sitten vaikka jonkun suljetun face-ryhmän oman ryhmän kanssa perustaa missä teette niitä juttuja"... Ajattelin heti että no niin, se siitä pois lähtemisesta sitten. Toisaalta on puolensa ja puolensa tolla systeemillä.

    Marru: no niin muakin. Osalla sukulaisistakin on niin urpoja päivityksiä että ei vaan jaksais niitä katella. Ja sit mietin että jos laitan ne pois kavereista niin mitäs sitten, loukkaantuvat. Toisaalta kun ihmisellä on siellä 500 "kaveria" niin huomaako kukaan jo yksi häipyy joukosta... Mä en niistä asetuksista taas sitten tajua hevon kukkua, että miten niitä vois säädellä. Täytynee kysellä lapsilta...

    VastaaPoista
  9. Susanna: niin on! Olen näitä kaivannu... tää tais olla suunnilleen eka laatuaan kesän jälkeen.

    VastaaPoista
  10. Heh, mulla on siellä kavereina vain vanhoja opiskelukavereita tai heidän kavereita joiden kanssa on tullut aktiivisesti ainakin joskus nähtyä. Sekä tietenkin lapsuuden tuttuja. Ainoa oikeasti ventovieras taidat olla sinä. ;D Mutta ei mullakaan kyllä kaikki ole sellaisia, että jaksaisin reagoida vaikka olisivat saaneet lapsen tai menneet naimisiin. Mutta kiva se tietenkin on tietää. :D

    Ja toisaalta mun mielestä jokaisen elämä on hienoa juuri sellaisena, ja oma elämä tietenkin aivan mahtavaa, joten miksei sitä sitten voisi jakaa muillekkin? Mutta harvoin ihmiset kuitenkaan kertoo mitään oikeasti kiinnostavaa...

    VastaaPoista
  11. Saariston kasvatti: mulla on sukulaisia, vanhoja luokkakavereita, puolituttuja kyliltä... tavallaan ihan jees, tavallaan en tajua mitä järkeä koko hommassa on. Toisaalta kiva kuulla vanhoista tutuista ees jotain, toisaalta.... miks?

    VastaaPoista
  12. Mää olen aivan addiktoitunut fasebuukkiin. Siellä kasvattelen Farmvillessä tyytyväisesti sitä ainoaa puutarhaa, jonka saan kukoistamaan :D

    VastaaPoista
  13. Kiki: sää olet niin hassu! =D Sitä paitsi mää kyllä luulen, että kukoistaa sulla muutkin puutarhat... ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥