perjantain sekalaiset

Täällä yksi päättämätön urpå, moi! 

Mä edelleen vatkaan ja vaivaan koulujuttuja. Oon saanut teiltä kovasti kommentteja suuntaan jos toiseenkin, kiitos niistä! Ihan kauheesti oon miettiny, miettiny, miettiny... se on niin mun tapaista: teen mielettömiä ajatuksenkäänteitä joka suuntaan. Jahkaan ja vatvon ja kyselen mitä tää tekis ja mitä toi tekis. Mä tiedän kyllä, että minä ite sen päätöksen asioista teen, mutta on se silti kiva kysellä mitä muut on mieltä. Se on tietty sit huonompi homma, että mietin ehkä liikaakin että "jos teen näin niin mitä se ja se ajattelee"... Pöh, ei pitäis sillä lailla ajatella ollenkaan!! Pitäis kuunnella sisintään, mikä tuntuu hyvältä. Mut entäs sitten jos käy niin, että tänään tuntuu hyvältä tää ja huomenna toi toinen?? 

Toi yläkuva on muuten mun mielestä sellanen, ettei se oo yhtään mun näköinen... naamakin näyttää tuossa nii-iin kapoiselta. No mut eiks ne muutki teinit ota aina tollasia yläkulmakuvia, että näyttää ihan oudolta?? *hih* No tuo on muutaman vuoden vanha kuva, kuten tämän postauksen kaikki muutkin sekalaiset kuvat. Välillä on kiva lätkiä vaan sitä sun tätä kuvaa ja ajatusta kehiin, vailla suurempaa suuntaa ja päämäärää.

Tässä kuvassa olen kaukana kotoa, mummoni maapalasella käymässä ja sen rantoja ihailemassa. Muutamia vuosia sitten. Sen verran kaukaa otettu kuva, että kehtaa laittaa tänne... Mä niin tykkään tollasista maisemista, voi että kun olis vielä joskus talo järven rannalla. Joku tuossa vedessä ja kallioissa ja kivissä on mun mielestä tosi rauhoittavaa. Onko se sellasta sielun maisemaa??

Tässä sitten taas ihan erilainen kuva... Meillä oli joskus vuosia sitten lapset pukeneet koirulaiset muotinäytöstä varten... hih, minusta tää oli niin hassu asu! Tytön oma verkkatakki siis. 

Ammuu! En oikein käsitä, miksi tämä vasikka oli ihan yksin laitumella ja vielä ketjussa kiinni siellä... 

Olen minäki joskus puolukkaa keränny... ukki-vainaan tekemällä kerääjällä. Tuo oli kyllä loistava peli, ukkini olikin puukäsityö-taituri, kuten isänikin. 

Hauska katella vanhoja kuvia... ihan eri huonekalut, ihan eri järjestys kuin nykyään. Tuo pöytä on palasina varastossa, sininen sohva oli meillä vain pikku hetken, penkkisohva on nykyisin vaaleanvihreä... Mitään noista astioista ei enää ole meillä. Edes tuota pakastinta ei enää ole meillä, eikä tuota ikkunasta näkyvää lasten polkutraktoria!! 

Mutta jotain samaa tuossa kuvassa on tämän päivän kanssa: mä nimittäin pitkästä aikaa leivoin sämpylöitä. Olen niin hirveesti tuhlannu taas elämääni ja aikaani tässä tietsikan äärellä, että pakko oli tehdä jotain viisastakin. Leipomisen ja syömisen jälkeen tartuin myös läksyihin: meillä on melkoinen nivaska enkun tehtäviä etähommina. Mä kuvittelin, että tuosta vaan ne tekasen, mutta noh... kyllä mun tartti ihan herätellä aivojakin että alkoi sujumaan. 

Meillä oli eilen koulussa enkun testit, mä kyllä selvisin niistä yllättävän hienosti (asteikko oli A1, A2, B1, B2, C1 ja C2, joista viimeinen oli paras taso, ja mä pääsin tohon C1-tasolle!!) mutta ehkä mä sinne tunneillekin ainakin joskus meen. Periaatteessa kyllä handlaan siis enkun, mutta koska olen sellanen toivoton pilkunviilaaja, niin täytyy kai mennä vähän kyselemään, että noi annetut tehtävät menee oikein... vähänkö olis tyhmää, jos olisin tehny kaiken vähän väärin, vaikka kuvittelin osaavani.

Just nyt tällä hetkellä mulla on aika rauhallinen fiilis koulujuttujen kanssa. En ajatellu hakea sinne amk:hon. Katon tän koulun ja mitä siitä seuraa - voihan siitä jotain vaikka seuratakin. Toisaalta kävin tänään työpaikalla yhdessä kahvituksessa, ja mun olo oli niin kotoisa siellä työkamujen keskellä. Mitä mä siis suotta panikoin - jos ei koulu vie mihinkään, niin onhan mulla tuolla vakkaripaikka. Se on kuitenkin näinä päivinä hyvä asia. Jos taas koulusta on hyötyä johonkin, niin sit oli tarkoitettukin niin.

Lopuksi vielä tähän erittäin osuva lause mun opiskelukalenterista:

Alituinen epäröinti ei salli minkään teon täyttyä.

Kappas vaan, kuinka ollakaan!!

*hih*

Viikonloppu meneekin töissä mulla, joten ei muuta kun heipparallaa teille kaikille ja hyvää viikonloppua!

Heli