tiistai 12. marraskuuta 2013

elämä on

Petturikello - pitäiskö reklamoida Ikeaan??
Aamu alkoi "lupaavasti". Herätyskello soi klo 6.00. Ihan unenpöpperöinen olo... mutta tiedän, ettei silmiä kannata ummistaa hetkeksikään, tai käy huonosti. No en ummistanut, ja silti kävi huonosti. En ollut vielä edes noussut vällyistä, kun puhelin soi... ihmettelin, kun töistä soittavat. "Et viittis tulla töihin", sanoi pomo. Täh, miten niin... "Paljon kello on?" kysyin minä. "Puoli kahdeksan", sanoi pomo... KÄÄK!! Hirveä sutina alkoi. Kävin tarkistamassa herätyskellon - kyllä se oli kuusi. Mutta se olikin jotenkin jääny jumiin yöllä, tai mitä lie... 

Nukuttiin siis koko porukka enemmän tai vähemmän pommiin, minä siis kokonaista 1,5 tuntia. Lasten bussi oli jo menny jne. Lopulta olin töissä tunnin myöhässä. Hirmuisella teholla tein hommani ja jatkoin sitten päivää tunnilla toisesta päästä. Eihän tässä mitään vakavaa tapahtunu, mutta oli se aika noloa kuitenkin. Oli mielestäni ihan eka kerta kun myöhästyn. Tänään oli mulla kehityskeskustelukin, se meni oikein mukavasti ja sillä lailla työpäivästä kuitenkin jäi ihan ok fiilis.

109,82€
Kuvateksti kertoo, että ruokakauppaan meni tänään noin paljon rahaa. Olen jokseenkin tyrmistyny. Kaksi kassillista, yli sata euroa!! Meidän ruokakauppareissuille on ihan tyypillistä, että rahaa menee reilu satanen. Se on jär-kyt-tä-vän paljon. Käytännössä meillä menee suurin osa rahoista ruokakauppaan. Ruoka on sairaan kallista, ei voi muuta sanoa. Ja mitä terveellisempää koittaa ostaa, sitä kalliimpaa. En ostanu mielestäni mitään järin ihmeellistä, perusruokaa vaan. Kasviksia, hedelmiä, lihaa, kalaa, maitoa, juustoa, voita, kissanruokaa, shampoota...

Ruoka on kallista. Elämä on kallista. Tässä täytyy todella taas alkaa katsoa, mihin raha menee. Sain tänään tilinauhani, mun tulot on tällä hetkellä kieltämättä aika surkeat, kiitos opintojen. (Laitoin kyllä sit saman tien menemään liittoon hakemukset koulutusrahoista.) Monta laskua erääntyy piakkoin, lainaan on saatava rahat kasaan. Lasten bussikortit pitää uusia piakkoin. Miehen työpaikan vaihdon takia hankittiin toinen autokin (600€:n hinta kertonee jotain vuosimallista ja laadusta), lisäkuluja sekin. Ja tosiaan meidän tulot on käytännössä vaan laskeneet...

Ihan vaan tossa mietin sitten, että ei meidän perheessä tosiaan oo varaa maksella lasten ajokortteja tai harrastuksia, ostella uusia vaatteita, lomailla ulkomailla, käydä ulkona syömässä tai baareissa tai elokuvissa tai mitä niitä kaikkia kuluja nyt onkaan. Aika ajoin mä ihmettelen, miten joillain oikeesti on varaa sellaseen, että joka vuosi käydään ulkomailla, vieläpä koko perheen voimin. 

No, valintansa kullakin. En sinänsä valita, koska totta puhuakseni mä tykkään olla kotona ja tykkään yksinkertaisesta elämästä. Tykkään laittaa rahaa kotiin, en vaatteisiin ja matkoihin. Mulle riittää koirien kanssa lenkkeily ja kirjaston kirjojen lukeminen harrastukseksi (ja bloggaaminen). Eli ei kenenkään mun ihmettelyistä tartte loukkaantua. Kyllä mä silti aina välillä lottoan ja haaveilen mitä tekisin jos voittaisin jättipotin (hankkisin maatilan ja eläimiä ja lahjoittaisin kissatalolle rahaa uusiin tiloihin ja jos vaikka mitä).

Ehkä nää mietteet taas sai vähän pontta, kun eilen lueskelin Kaunis pieni elämä-blogia. Elämme suorastaan "hieman" eri maailmoissa... ;) On siinä kyllä yhdelle naiselle suotu aika paljon rikkautta, rakkautta, kauneutta, taitoja, onnea ja mitä nyt vielä kaikkee onkin. Turha kai tässä on kuitenkaan kadehtimaan alkaa, joten koitan olla vaan tyytyväinen siihen mitä mulla on tässä just nyt. Jokaisella on oman näköinen elämä, mulla tällainen.

Mut hei, kipasen hetkeksi koirien kanssa ulos ennen kuin alkaa Downton Abbey... illan jatkoja kaikille teille! 

Heli
  

28 kommenttia :

  1. Mä sanon ihan suoraa, etten pidä tuosta blogista. Niin ällösiirappia ja Liian Happyä. Kenenkään elämä EI ole sellaista. Kaikilla on murheita. Siksi musta tuntuu, kuin blogissa huijattaisiin sillä ällömakealla onnea, mitä se muka-pursuaa. Anteeksi jo valmiiksi kaikki lukijat. Mielipiteensä saa sanoa ja mä sanoin. Anteeksi!
    Täällä blogistaniassa on todellakin köyhien kokoontumisajot, niinkuin joku mun blogissa kirjoittikin, kun painiskelin kanssa rahajuttujen kanssa. Tavallaan on "mukavaa" saada vertaistukea ja samankaltaisia kokemuksia.
    Huisisti tsemppiä ja jaksamista arkeen! Nautitaan me niistä pienistä asioista, joita joka päivä on, kunhan ne vain näemme <3

    VastaaPoista
  2. No voi sun herätyskellosi, mutta saitpa nukuttua pitkään : ). Ruokaostoksiin on meillä mennyt nyt tosi vähän rahaa ja ulkona syöminen on kyllä ihan jäänyt. Kalliilta tuntuu yli sadan euron kauppakassi, ennen ei tuntunut... Tsemppiä : )

    VastaaPoista
  3. Aika positiivisella mielellä sait kurottua kinkkiset mietinnät kasaan. Pitäiskö meidän "samanhenkisten" perustaa joku ideariihi tai ihan mitä hyvänsä, kun oikasti ei enää maatiaisjärkikään keksi keinoja, millä suitsea ruokakaupan laskua. Puistattaa ajatuskin, että pikku hiljaa karsiutuu ostoslistalta aina se vähiten tärkeä asia pois. Kaikilla ei edes ole syynä tulojen väheneminen, vaan vähitellen ruuan hinnannousu karsii armotta salaatit leivältä, jälkiruuat sunnuntailta.
    En minäkään tätä kirjoita valittaakseni - lähinnä ihmetellen, miten tähän on tultu Suomessa.
    Penninvenytysniksit on ihan hauskoja niin kauan kuin ei ole tosi kysymyksessä. Tuntuu siltä, että aika moni ei jaksa enää innostua niistäkään.
    Mutta jatketaan näillä eväillä. Pullataikina silloin tällöin kyllä kohottaa mielialaa.
    (Seuraavalla Ikean reissulla pyydä toinen kello tilalle. Voi saada vaikka sydärin tuollaisesta herätyksestä.)

    VastaaPoista
  4. Me suomalaiset kuulumme kuitenkin kaikki maailman rikkaimpaan murto-osaan. Ainahan sitä voisi vertailla itseään ja elämäänsä muihin, mutta eipä se lopulta kannata.
    Koitan ajatella niin että jos jollain tuntuu olevan kaikki "täydellistä" en tiedä hänen murheistaan mitään. :)
    Sulla kuitenkin on aika moni asia juuri niin kuin moni varmasti toivoisi itsellään olevan.
    Nää sun postaukset saa mut aina jaarittelemaan ja pohdiskelemaan kaikkea. :) kiitos siitä.
    Mukavaa viikkoa sinne! :)

    VastaaPoista
  5. joo sitä oonki kauhistellut et terveellinen ruoka on kamalan kallista mut taas ns roskaruoka edullista... ja ruuanhinta ja kaikki vain nousee, mut lapsilisät ym. pysyy samana

    VastaaPoista
  6. Olen kanssa vähän tuota Kaunis pieni elämä blogin touhua ihmetellyt, tai siis en ihmetellyt, mutta rahaa tuntuu riittävän. Joko perittyä tai itsetienattua... jotensakin epäilen jälkimmäistä, mutta onneksi asia EI kuulu minulle. :D Tai sitten sisustusala on vaan tuottoisaa. Tai pianistin... eli joo, vähän eri maailmassa, kuten monen muunkin sisustusblogin pitäjän kanssa.

    Meidän naapuri levitteli kanssa yhdessä lehdessä juuri kotiaan, tai mökkiään, tai eihän hän oikein itsekkään tiennyt kumpi se on (on se rankkaa kun ei tiedä asuakko kaupunkikodissa vai vähän vähemmän kaupunkikodissa meren äärellä?). Hän siinä kirjoitti, että on kivaa kun ei ole naapureita lähellä (mitäköhän me olemme) ja että mukavaa kun voi luukuttaa rauhassa musiikkia ilman että se häiritsee ketään (joka häiritsee kaikkia naapureita). Niin ja piha on vielä kuulema vähän kesken (korjausrakentaminen kesti metelineen koko kesän ja piha on ollut räjähtänyt jo 5 vuotta) Olin tähän juttuun asti pitänyt perheen rouvashenkilöä kohtuu järkevänä, mutta joo... rikkaat on aina rikkaita, nähtävästi... unohtuu että siinä lähellä on hiljaisia, ihan tavallisia ihmisiä.

    Kuten huomaat, mutta olla angstikausi menossa varakkaita ihmisiä kohtaan. Semisti ehkä kateudesta, mutta enemmän ehkä siitä että heidän ajattelumaailma katoaa niin kauas meidän pienten vähävaraisempien ihmisten maailmasta. Ja myös siksi, että minua ärsyttää kapitalistinen yhteiskunta ja tulojen epätasainen jakautuminen. Toisaalta omalla työllään rikastuneet ansaitsevat rikastumisensa, mutta yleensä se varallisuus tehdään kuitenkin työntekijöiden niskavillojen kustannuksella... miksi työläinen, eli työn tekijä, jää aina jalkoihin kun rahoja jaetaan? Miksi?

    Mutta ei, kaikki kunnia niille jotka jaksavat uhrata elämäntä työlle ja rikastua siten. Puhdas kateellisuus heille jotka perivät miljoonansa. Kirsi ja himoshoppaajissa niin hienosti sanotaan, että jos elää yli varojensa, ei mitkään tulot riitä. Niin se kai on... mutta kuinka reilua on, että rikkaiden ruokakassi on suhteessa kuitenkin halvempi kuin vähävaraisempien. Ja miksi naisen työ on vieläkin vähemmän rahallisesti arvokasta kuin miehen. Ja miksi maailmasta on tullut tälläinen että rahalla saa ja hevosella pääsee...

    pitäisi perehtyä tähän vaihdanta talouteen kyllä enemmän nyt... facebookissa niitä ryhmiä taitaa olla, vai missä lie...

    hohhoijaa...

    katsompa sitten yhden grand design jakson, jossa joku varakas taas tekee unelmastaan totta. :D

    Ja niin P.S. ei minulla ole rikkaita mitään vastaaan. Päin vastoin, hyviä rikkaita tyyppejä ottaisin mieluusti myös ystäväpiiriini. Minulla ei ole ongelmaa ottaa arvokkaita lahjuksia vastaan. :DDD hah hah. Toivottavasti ihmiset nyt ymmärsivät huumori pointtini, vaikka aidosti olen myös tietenkin kateellinenkin! :)

    VastaaPoista
  7. Pohdiskelija: no en minäkään sitä lue lukijana, mutta joku mua kuitenkin vetää sitä aina välillä kurkkimaan. Jotenkin se masentaa mut kun siinä on kaikki niin kaunista ja ihanaa. Mietin aina että oonko mä oikeesti vaan niin helevetin kateellinen ihminen enkä kerta kaikkiaan osaa olla iloinen toisen ihmisen onnesta... mutta kyllä täytyy sanoa, että joillekin on annettu kultaisella kauhalla kaikkea. Ei sillä, todella idearikas ja taitava ja kaunis ihminenhän se kirjoittaja on, ja sillä on hurjan kaunis koti ja lapset ja vissiin aika ihana mieskin. Eikä taida varsinaisesti olla rahastakaan pulaa... on matkoja ja monenlaisia erikoisempiakin shoppailuja. Mutta sitten pistää väkisin mulla kateutta pukkaamaan, kun kaiken sen loiston, rikkauden ja ihanuuden keskelle hän silti vielä saa ilmaiseksi lastensa vaatteet (ja omansakin kai..) ja perheensä reissut jne. blogiyhteistöiden kautta ja millon mitäkin saa millon mistäkin. Ja hänellä varmasti olis varaa ostaakin ne, toisin kuin meillä monella muulla... Mutta ihmiset tykkää lukea kauniita blogeja kauniista ja onnellisista ihmisistä, ja mainostajatkin sen on kyllä hoksanneet. Ja kyllä tottakai on ihanaa, että joku voi todella toteuttaa unelmansa (esim uusimpana tuo kirja). Vaan silti VÄKISINKIN, niin tylsää kuin onkin olla kateellinen, tulee mietittyä että joillain on KAIKKI ja joillain siis oikeesti tekee tiukkaa ihan kaikesta. Eikä se välttämättä oo ihan niistä omista valinnoistakaan aina kiinni tai yrityksen puutteesta. Maailma vaan on välillä aika epis.

    Uskotko, niin KPE-fanit kiroaa mut alimpaan helvettiin tällä mielipiteellä... että jos tulee tähän postaukseen lukijaryöppy niin täytyy ettiä millä keskustelupalstalla mut parhaillaan haukutaan kateelliseksi panettelijaksi. =)

    No, kaikki kunnia sille bloggaajalle, uskoisin hänen kuitenkin olevan herttainen ihminen, jotenkin sellaisen käsityksen kuitenkin siitä blogista saa. Ihana äiti varmasti lapsilleen ja oikeesti tosi suloisia ne kaikki jutut mitä lapsilleen nikkaroi, ihailen!

    VastaaPoista
  8. Virpi: no ei voi alle euron herätyskellolta vissiin liikoja oottaa. =) Mä epäilen, että tarttee vaihtaa siihen patteri. Tai sit oon jotenkin sitä yöllä käpälöiny ja käännelly ajan ihan pieleen.

    Meillä on toi ostoskorin hinta vaan kohonnu. Ihan hirvittää!! Mä ostan lihaksi useimmiten jauhelihaa, kala ja kana on mun mielestä niin kalliita... tänään kuitenkin itse asiassa Katriinan tekstin innoittamana ostelin kalaa ja kanaa ja pähkinöitä ja avokadoja... en silti meinannu taas uskoa loppusummaa!!! Eli kun ostan pari kertaa viikossa tuolla lailla ruokaa niin ollaankin jo aika ratevasti miinuksen puolella tulojen ja menojen suhteen... kammottavaa.

    Sirkku: koitan olla positiivinen kerrankin... =) Eilen illalla kyllä melko lailla vaahtosin tuota mainittua blogia miehelle ja pojalle, että ei voi olla totta kun yhellä on kaikki niin täydellistä. Ne nauroi mulle huvittuneena. =D

    Tuo ruoka-asia on todella kinkkinen. Teidänkin perheessä menee taatusti eräskin satanen kuukaudessa ruokaan, ja sä sentään kuitenkin leivot itse ja teet hyviä perusruokia. Totta puhuakseni mua huolestuttaa syvästi tämä asia, mä kun en tahtois alkaa pihistämään ruoassa. Se on tosi ristiriitaista, että hyvä ruoka maksaa paljon enemmän kuin ihan onneton hutta. Mahat saa kyllä täyteen Extra-ranskanperunoilla ja Extra-nakeillakin, mutta mieluummin silti söisin ja syöttäisin perheelle kasviksia ja kanaa...

    Jos keksit hyviä säästökonsteja, kerro meille muillekin!

    VastaaPoista
  9. Taina: totta turiset, rikkaita me ollaan verrattuna maailman köyhimpiin. Me kuitenkin eletään myös todella kalliissa maassa ja jos sanotaan että suomalaisen keskitulo on 3000€/kk niin voin sanoa, että meillä ei yllä siihen kumpikaan, ei edes kovin lähelle, tai no minä en ees puoleen siitä... Silti kaikki on mulle ihan yhtä kallista/halpaa kuin sille, joka tienaa monin verroin saman mitä minä.

    Tiedän, että kateus ei kannata ja jokaisella on omoat murheensa - en vaan silti voi sille mitään, että välillä maailma tuntuu aika epäreilulta ja tuntuu että toisilla on KAIKKEA mitä elämässä ihminen voi toivoa. Mutta sellasta se elämä on!

    Musta olis oikeesti kiinnostavaa kuulla että mitkä kaikki asiat mulla on niin kuin moni toivois olevan... kerro, jooko! Just nyt tällä hetkellä nimittäin ei tunnu ihan kadehdittavalta unelmaelämältä tämä omani... ;) Onhan mulla mies, lapset, eläimet, talo maalla, työpaikka, opiskelut, ystäviä. Periaatteessa joo ihan jees nuo, mutta niiden taakse kätkeytyy kuitenkin aika paljon... sanotaan nyt vaikka että aika paljon sellasta mitä en täällä kerro, etenkin perheeseen liittyen.

    VastaaPoista
  10. Mintsu: nimenomaan, kaikki kallistuu mutta palkat ja etenkään mitkään noi tollaset kuten lapsilisät ei pysy kyllä perässä. Meillä lähti juuri yhden lapsen osalta lapsilisätkin taas veks, kyllä meinaan tuntuu taloudessa sekin!!

    VastaaPoista
  11. Toisinaan sitä itsekin vertaa itseään toisiin. Täytyy vaan yrittää olla onnellinen niistä asioista mitä on.
    Kirjoittaessa vasta postausta lasten harrastuksista tajusin että meillä on onneksi varaa tarjota lapsille harrastuksia. Luonnollisesti se on sitten jostain muusta pois. Paljon on varmasti niitä lapsia, jotka haluaisivat jotain harrastaa mutta vanhemmilla ei ole varaa sitä tarjota. Nykyään kun tuokin on niin kallista puuhaa.

    Kyllä on itselläkin ollut vasta ajat, kun kaupassa laskee mihin kaikkeen tarpeelliseen rahat riittävät. Vielä kun haluaisi syödä terveellisesti, niin siihenhän sitä rahaa menee. Ja vieläkään elämä ei ole niin luksusta, että voi ihan huolletta olla. Onneksi muistaa hyvin ne vielä huonommat ajat, niin osaa olla tyytyväinen tästä. Sitten hieman kateellisena seuraa muiden luksuselämää :)

    VastaaPoista
  12. Kurja herätyskello! Soisi tuollaisen "epäpätevyyden" huomaavan jossain muussa vaiheessa kuin aamuherätyksen hetkellä...
    Ja ruokamenot... joo. Harmitti ihan sikana, kun muistin väärin yhden kanapaketin parastaennen-päivän, ja se piti heittää pois! Melkeen puoli kiloa kallista lihaa. Rankaisin itseäni (tai oikeastaan lähinnä perhettäni) nakkikastikkeella sen sijaan. Sekin oli tehty valmiiseen pussikastikkeeseen. En vain jaksanu ruveta millekään. Sängyssä olisin jaksanu maata, jotenkuten.

    VastaaPoista
  13. Ihan on kuule samat fiilikset joka kerran, kun ruokakaupassa käy. Vähän vihanneksia, hedelmiä ja jotain muuta, niin se oli ensimmäinen satanen siinä. Ja vielä suositellaan, että jokaisen pitää syödä päivässä vähintään puoli kiloa edellämainittuja.

    Meillä ei oo perheessä kuin neljä henkeä, mutta jos jokainen syö niinkuin käsketään ja kilohinnat on siinä abouttiarallaa 6 euroa, niin siitä jo tulee 12 euroa päivässä pelkkiin vihanneksiin. Ja niillä ei isot miehet elä.

    Eli syödään sitten lauantaimakkaraa ja sikanautaa :D.

    Auton kulut on toinen, jota en voi hermostumatta miettiä. Enkä öljylämmitystä, enkä sähkölaskuja, enkä oikein mitään.
    Alkaa heti kiristää.

    Ulkomaanmatkat meillä loppui tasan sinä vuonna, kun perheeseen tuli ensimmäinen mopo (jota seurasi vähän isompi mopo, sitten kevari, sitten auto, sitten nuoremman pojan mopo jne). Niihin ja niitten vakuutuksiin on matkarahat menneet jo monta vuotta, mutta jotenkin sitä vaan on venytty, kun pojat on kumminkin hoitaneet omat hommansa niin hyvin ja olleet muutenkin kaikin puolin reiluja ja "harmittomia". Me kyllä miehen kans pärjätään ilman mitään sen kummempaa. Sopu ja koti on rahaa tärkeämpiä.

    Luulen kuule Heli, että meillä on loppupeleissä asiat paljon paremmin kuin monella, joilla kaikki on "täydellistä". Ja paremmin lapsillekin tässä matkan varrella selviää elämän realiteetit, kun kaikkea ei vaan yksinkertaisesti voi saada.

    Mutta uuden kellon kyllä tarttet :D

    VastaaPoista
  14. Saariston kasvatti: niin, rikkaat ei voi kerta kaikkiaan tajuta millasta on elämä kun ei ole rahaa tuhlattavaksi. Niille kaikki on niin helppoa, nimenomaan rahalla saa ja hevosella pääsee. Meillä on lähipiirissä perhe, joilla todellakin on millä mällätä. On se jotenkin mielenkiintoista seurata sitäkin. Kun oikeesti mikään ei tunnu missään... eikä ole rahan suhteen huolta ei häivää. Pitää aina välillä vähän nuorisoa näpäytellä, esim kun oli puheena läheinen ihminen jolla ei ole puhelin auki, tää äveriään perheen kasvatti sitä ihmetteli niin sanoin, että siksi, kun sillä ei ole varaa maksaa puhelinlaskua. Meni hiljaiseksi... itse kun ei ole koskaan tarvinnu sellasia sen miettiä.

    Ymmärrän hyvin sun angstia. Mullakin sitä esiintyy, mutta koska tiedän että loppujen lopuksi en asialle mitään voi (paitsi lotota jatkossakin) ja myrkytän vain oman mieleni kadehtimalla niin koitan (huom! koitan - se ei aina onnistu...) olla kadehtimatta ja tyytyä omaan pieneen elämääni sellaisena kuin se on.

    Oon sitä paitsi miettiny, että millainen ihminen mä mahtaisin olla, jos olisin rikas ja kuuluisa... en ehkä kovin ihana. =) Kyllä tää rahattomuus pitää sopivasti nöyränä.

    VastaaPoista
  15. Marru: niin, ne on nimenomaan valintoja. Johonkin laittaa rahaa, toiseen ei. Mun mies tupakoi, ei ole halpaa ei. Ja meidän lapset on steinerkoulussa, eli jo peruskouluikäiset maksavat sinne bussimatkansa ite koska se ei ole lähikoulu johon sais matkat ilmaiseksi. Plus että siellä on koulumaksut. Mä myöskin laitan rahaa ruokaan, vaikka se kirpaiseekin. Ja meillä on eläimet, kyllä niidenkin eväät maksaa, koirillekin ostan eläinkaupan raakaruokaa enkä lähikaupan halpaa pussipapanaa. Sitten taas valitsen, että en reissaa, en käy baareissa/leffoissa jne, en ostele vaatteita.

    Loppujen lopuksi vaatimaton elämäntapa ei ehkä ole kaikken paskin tapa elää!

    Sanna: alle euron kello... hyvin pelannu tähän asti. Vaihdoin vaan patterin ja taas toimii. =)

    Mullakin menee luvattoman paljon ruokaa roskiin. Koitan koko ajan sen suhteen skarpata.

    Jaksamista sulle! ♥

    VastaaPoista
  16. Annukka: lapset on kalliita ylläpidettäviä! Monta kertaa mietin, että me sit suorastaan kylvetään rahassa, kun lapset on joskus omillaan. Ihan peruseläminen on nykyään niin kallista. Mutta ei auta kuin koittaa selvitä vaan.

    Ja todellakin jos kantaisin joka päivä kotiin kolme kiloa kasviksia (6 henkilöä, puoli kiloa per lärvi) plus sitten vielä pupujen sapuskat jne jne niin ei riittäis mulla raha. Eli meillä syödään todellakin alle suositusten noita kasviksia kaiken aikaa.

    Sähkölaskuja odotan kauhulla. Kesällä olleet kohtuulliset, talvella meillä on ollu noin 450€/kk välillä lasku!!! Ja hei siis puulämmitteisessä talossa... Mutta ehkä sitä sähköä vie sit kaksi ilmalämpöpumppua (aitassa ja autotallissa) sekä se, että kakarat ei opettamisesta huolimatta koskaan sammutteke jälestään valoja, mankkoja, tietokoneita, eikä ota latureita seinästä jne jne. Ja autotallissa on aika hulppea valaistus. Niin ja onnistuu tää jengi aika hyvin tota kuumaa vettäkin käyttämään (varaaja huutaa...).

    Olen samaa mieltä, että ei oo välttämättä paha asia oppia jo kotoa, että rahaa ei vaan ole kaikkeen, etenkään turhaan.

    Oot ihana, Annukka! ♥

    VastaaPoista
  17. KPE on kaunis blogi, itse koen sen nettikaupan jatkeeksi, eli sillä mainostetaan omaa yritystä. Lisäksi yritys on tietysti se joka kustantaa messumatkat Ranskaan, kamerat, tietokoneet yms. niin tehdään muissakin yrityksissä mutta ei siitä puhuta julkisesti.

    Mutta, voihan Ikea minkä teki kellollaan, pommiin nukkuminen ei ole hauskaa. Mun pelastus ruoka-asioissa on Lidl ja etukäteen suunnitellut ruokalistat. Vaan silti mua välillä yllättää miten paljon kolme kasvavaa poikaa syö. Ja ruuan on oltava kunnollista jotta eivät koko ajan pupeltaisi jotain.

    VastaaPoista
  18. Vitsit mikä herätys sulla on ollut! Itse olisin ollut varmaan sekaisin koko päivän tuollaisen shokin jälkeen.

    Meillä tämä elämä on kyllä kans paljon lähempänä teidän elämää, mitä nyt olen kirjoituksistasi ymmärtänyt. Rahaa on rajallisesti ja eipä matkustella eikä rellestellä. Silti tämä elämä on hyvää elämää, enkä kadehdi ketään. Jättipotille kyllä löytyisi tilausta, silloin varmaan ostettaisiin se talo.

    VastaaPoista
  19. Hyvä herätyskello on montaa kertaa enemmän kuin painonsa arvosta kultaa koska jos se pettää tärkeän päivän aamuna, seuraukset voivat olla kauaskantoiset.

    VastaaPoista
  20. Katja: munkin mielestä se on kaunis blogi. Ja käsittääkseni tosiaan ne ei markkinoi yritystään millään lailla muuten kuin blogissa ja todella paljon vissiin on myyntiä (oon käyny kattelee niin aivan sairaan kalliita on siellä ne huonekalut...). No kukin tyylillään.

    Harvoin tuota pommiin nukkumista onneks tapahtuu. Mä en oo Lidliin tutustunu oikein ollenkaan. Valmiiksi suunnitellut ruokalistat olis kyllä erinomainen juttu.

    Susanna: kyllä mullakin se aamupäivä meni aika lailla viuhtoessa. Ihan tyytyväinen minäkin oon tähän elämääni yleensä. Joskus vaan meinaa kateus hiukkasen nostaa päätään. Oon ratkaissu asian sillä lailla, että en lue tollasia blogeja mitkä alkaa vaan ärsyttää kaikessa täydellisyydessään.

    Peppone: onneks nyt ei ollu mikään niin tärkeä juttu että olis kauheesti harmittanu. Mut olis tosi hanurista myöhästyä vaikka lentokoneesta tai jotain.

    VastaaPoista
  21. Suosittelen Lidliä, maustamaton kotimainen broileri n. 10e/kg kun ässässä n. 15e/kg. Ja nyt vertaan niitä suolaamattomia paketteja. Jauhelihan hinnassa myös eroa ja sekin on kotimaista. Juurekset pääsääntöisesti edullisempia, samoin muut vihreät. Maitoa meillä kuluu paljon, sekin edullisempaa.

    Joten jos teillä vaan on Lidl lähellä niin käy ainakin tutustumassa :))

    VastaaPoista
  22. No jopas teki herätyskello temput!
    ja kiitos noista pohdinnoista,mä oon kans miettiny,miten voiki ruoka olla niin kallista..tarkkaan saa joka kuukausi miettiä,mihin ne vähäiset roposensa pistää,mitä tilille napsahtaa...Omalla kohalla oon aatellu,ett jos kaikki sosiaaliset tuet otettaisiin pois,oltais vielä kurjemmassa suossa.
    Meillä Suomessa kuitenkin maksetaan:lapsi-lisät,asumistuet,opinto-tuet,työttömyys-korvaukset,äitiyspäivä-rahat,eläkkeet,kotihoidontuet,vammaistuet jne...Ilman niitä moni ihminen olisi oikeasti kuolemassa nälkään,itse tuohon sakkiin luettuna :(
    miehen tuloilla ei pärjätä!

    VastaaPoista
  23. Määkin käyn lukemassa sitä Kaunis pieni elämää. On niin mielenkiintoista tutustua maailmaan joka poikkeaa niin valtavan paljon omasta. Vaarana on kyllä, että tulee itselle vähän nukkavieru olo :D

    VastaaPoista
  24. Katja: en tiiä miksi se Lidl on multa jääny vähän paitsioon... Ehkä tietenkin osin siksi, että oon ite töissä S-marketissa. Lidliin pitäis aina varta vasten lähteä, nyt saan ruoat ostettua työreissulla. Oon niin huono tossa kaupoilla käymisessä muuten.

    Suvi: totta puhut, Suomi on kallis maa elää ja asua. Ei kaikkien tulot ole todellakaan sitä kuuluisaa keskivertoa - itse asiassa en tunne montaakaan ihmistä, kuka tienais sen 3000€/kk. Mun mielestä tollanen palkka olis ihan huikeen hyvä!! Me eleltiin sillon lasten ollessa pieniä miehen palkalla ja lapsilisillä ja äitiyspäivärahoilla tai hoitorahoilla, ja kyllä oli tosi tiukkaa. Mies joutu tekee tosi paljon ylitöitä, että pärjättiin. Huhhuh, oli ne aikoja.

    Kiki: niin mäkin käyn aina sitä kurkkimassa, on se kuitenkin niin kaunis blogi jotenkin ja suloisia asioita siellä ne askartelut yms. Mutta todellakin tulee itelle laiska, tyhmä, huono ja köyhä fiilis sitten, ainakin joskus.

    VastaaPoista
  25. Niin, kaikilla meillä on omat murheemme. :) Turussa rikkaiden lapset päätyvät kohtuu usein myös hunnigolle, huumeet on yleinen vitsaus, mutta nämä perheet toki vaikenevat asiasta, niin suuri häpeä se on. Omasta mielestäni kaikenlainen eksyminen on osa ihmisen luontaista heikkoutta, rahakkaana on helpompi eksyä kuin normaalituloisena. Olen aina lapsille sanonut (jos valittavat kun ei ole rahaa, tai ei saa sitä ja tätä) että köyhyys kasvattaa luovuutta! Tosin PKE:n perhe on ihanan luova (pakko oli itsekin käydä lukemassa pitkästä aikaa), jotta noh... Osalla on luovuutta ja rahaa. Mutta olen Heli samaa mieltä että helponta on olla tyytyväinen omiin valintoihin. Itse tein ihan tietoisesti valinnan että siirryn hyväpalkkaiselta alalta vähän maanläheisempään. Se pitäisi muistaa. :) eiköhän se onni kasva sisältä päin, miten se voikin välillä olla niin hukassa?

    VastaaPoista
  26. Saariston kasvatti: totta joka sana!

    VastaaPoista
  27. Olipa mukava lukea tämä postaus ja nämä kommentit (ja samat fiilikset on muuten mullakin aina Prisman kassalla!).
    Joku tässä ketjussa mainitsi, että lukee näitä "rikkaiden" blogeja koska oma elämä poikkeaa niin paljon blogien pitäjien elämästä. Juuri näin minäkin teen: käyn ihmettelemässä sellaista elämää, johon itsellä ei ole ollut eikä varmaan tule koskaan olemaankaan mahdollisuutta.
    Ja sitten samalla, kun eilen ajelin yksikseni autolla ajattelin, että vaikka multa vietäisiin tämäkin materia ympäriltä, mutta saisin pitää perheeni ja terveyteni, niin kaikki elämän kannalta olennainen olisi siinä.

    ps. Näille meidän tavisten blogeillekin on kai tilausta, vaikka niissä eivät merkkituotteet ja huippuravintolakäynnit näykään!

    VastaaPoista
  28. Maitolaiturin Kyllikit: mä toisaalta koitan myös välttää tollasten blogien lukemista, ettei sit tarvii kieriskellä kateuksissaan... Tykkään paljon enemmän tavisten blogeista! Niin, loppujen lopuksi... aika vähän tarvii, jotta voi elämässä olla onnellinen. Yleensä siihen riittää just noi läheiset ja terveys.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥