sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

ehkä jo ensi vuonna


Nyt on päästy sen verran kesän makuun, että puput muutti eilen pysyvästi kesäkämppäänsä. Kuva tosin on viime kesältä, mutta ei välitetä siitä... en ole nimittäin juurikaan kuvaillut muuta kuin mummon kullannuppusta viime aikoina. No enivei, tuollanen se pupujen kesäkoti nyt kuitenkin on, paitsi että siellä on nykyään rastasverkkoa kattona, tai ne mitä siellä nyt on talven jäljiltä hengissä... lumi painoi aidat melkein linttaan talvella ja verkot piti repiä hajalle, eikä jostain syystä (=saamattomuus & rahattomuus) olla saatu uusia tilalle hankittua.


Koitan tässä inspiroitua tekemään jotain myös tuolle meidän padalle. Tuokin kuva siis viime kesältä... nythän siinä padassa edelleenkin kukoistaa ne talveksi laitetut kanervat. No, keskiviikkona koittaa viimein se hartaasti odotettu tilipäivä ja jospa vaikka sitten hommais kesäkukkasia pataan. Onhan ne mun kanervat kieltämättä jo aika nolot siinä... Toisaalta mua ei oikeastaan vois vähempää kiinnostaa mokoma pata, saatikka mitä kukkia siinä on... 

Oikeesti: miten voi olla ihmisellä näin iso epäkiinnostus pihaa/puutarhaa kohtaan??? Ihailen kaikkia ihania pihoja, mutta oman kanssa olen aivan saamaton.


Kummalliset viileät ja etenkin tuuliset on kyllä ollu kelit. En tajua näitä tuulia - en muista, että ennen olis tällä lailla päiväkausia ja vissiin jo viikkokausia tuullut niin, että nurkat vaan ulisee. Kun en muutenkaan ole minkään sortin ulkoilmaihminen, niin kylläpäs on oikein hyvä tekosyy olla sisällä, kun "ei tuolla ulkona voi tehdä mitään tollasella tuulella"... (ikään kuin mä tekisin muutenkaan...)


Totta puhuakseni eilen vähän heräsi kyllä pientä (siis tosi pientä!) innostusta vähän kaunistella pihaa tai kotia. Selailin nimittäin pitkästä aikaa Ilona Pietiläisen kirjoja, joita mulla on kolme kappaletta. On niissä kyllä vaikka mitä tosi suloista ja ihanaa, vaikkakin minun makuun ehkä hiukan turhan runsasta isompana määränä. Mutta edes jotain pientä kaunista olis ehkä kiva vähän jonnekin laitella. Tämä meidän totaalinen rahapula vaan on estänyt tekemästä oikeastaan yhtään mitään, mutta jospa se alkaisi tästä vähän helpottaa ja sais jotain vähän aikaiseksi. Edes kesäkukat pataan...


Meidän pihaa (joka EI ole tuossa kuvassa) pitäis ensin kyllä ihan vaan siivota ja raivata. Se ei tietenkään maksaisi mitään muuta kuin aikaa ja vaivaa, mutta enpä tunnu saavan aikaiseksi siihen kuitenkaan energiaani "tuhlailla". Toisaalta siellä on jonkun verran myös muiden ihmisten kamppeita, esimerkiksi autoja. (Argh!!) Ollaan kerran jos toisenkin sanottu näille tyypeille, että hakisivat autonsa veks, mutta MITÄÄN ei tapahdu. Lisäksi tontilla majailee järkyttävä määrä tiiliä, joista meidän piti joskus jotain hienoa tehdä... Nyt on lähinnä vaan lahjoitettu niitä pois jokaiselle, joka niitä tarvii. Ja sitten on pari aikoja sitten kaatunutta puuta, jotka on kyllä pätkitty, mutta joista suurin osa edelleen makaa pitkin poikin. Ja sitten on se kynnetty osio, josta näkyy jo pitkää heinää pukkaavan... Kaikki on kesken, levällään, pitkin poikin, sotkuista, sekalaista... *huoh*


Ajattelen tosi usein, että olispas meillä vaan ihan pieni piha. Sellanen rivaripiha. Tai sitten meillä vois olla isokin piha, kunhan sen olis joku joskus laittanut johonkin kuosiin. Mä sit ehkä osaisin/jaksaisin/viitsisin sitä pitää kurissa ja nuhteessa. Kenties jopa saisin sitä rakenneltua eteenpäinkin. Nyt olen jumitilanteessa, jossa en pääse edes alkuun... En kerta kaikkiaan osaa ajatella mitä minnekin laittaisi. Varsinkaan kun mikään ei varsinaisesti edes kiinnosta, niin kuin olen tainnut jo muutaman kerran mainitakin... Ja sitten tietenkin hidastaa kaikkea myös noi edellä mainitut rojut ja kamat ja keskeneräiset hommat.


Yksi ihana piha-ajatus olis metsäpiha. Joka siis ei tässä ole mitenkään mahdollinen, koska asumme suopohjaisella savipellolla. Vaikka tähän laittaisi puita, ne olis metsää vasta joskus sitten piiiitkän ajan kuluttua. Mutta olispas helppo ratkaisu, kun piha olis pelkkää mäntymetsää, jossa kasvais kanervaa. (Ei tarttis sitä kanerva-pataakaan sit laitella... ehhehe.)


Juu, mä tiedän, että valittamalla ei MIKÄÄN asia miksikään muutu. Pitäis vaan nousta ja aloittaa jostain nurkasta. Mä vaan olen jotenkin ihan ärsyyntynyt koko pihaan... on se aika tyhmää, että tulee pahalle tuulelle aina, kun alkaa miettiä mitä sille tekis!! Olen lukuisia kertoja koittanut miettiä pihaa, miten sitä laittais ja mistä aloittais. Esimerkiksi joka kevät mietin asiaa ankarasti, tuumin että jospa kasvattaisin vaikka jotain taimia ja laittaisin pienen kasvimaan ja siistisin talon reunustat. Sitten tulee kesä, mitään ei ole tapahtunut.... ja syksyllä totean, että ei ollut tämäkään kesä Se Kesä, Jolloin Pihaa Laitettiin... Toisaalta viime vuosina on kaikki kesät menneet remontteja vääntäessä. Tänä kesänä ei remontoida mitään suurta, mutta miehelle olen kyllä ukaasit antanut, että nyt olis paree listojen ilmestyä sitten paikoilleen viimeinkin. 


Jos tarkkoja ollaan, juurikin tänään olin taas "vähän" kireenä tästä piha-asiasta ja tekis mieleni heivata taas se asia mappi ööhön... että jos vaikka ensi kesänä sitten se piha olis tarkemmassa syynissä, tehtäis talvella vaikka vähän suunnitelmia ja annettais vielä tämäkin kesä mennä ihan entiseen malliin... eli ei tehtäis mitään... paitsi mies kyllä tuota nurmikkoa ajelee aina välillä iltojensa iloksi.

Joo. Mä taidan hakea loppuviikosta muutaman kukan pataan ja muuten unohtaa koko jutun taas. Vissiin paras suunnitelma tämä, joten se siitä tällä erää. Raportoin kyllä sit taatusti heti, jos jotain mielenkiintoista pihalla tapahtuu... Sitä odotellessa!!

Heli

18 kommenttia :

  1. älä huoli,ei muakaan kiinnosta tippaakaan koko puutarhailu :)

    VastaaPoista
  2. Mä olen sellanen "pihan-puunaaja". Tykkään kovasti laitella kukkapenkkejä sekä istutella terasille kukkasia. Erilaiset taimimyymälät sekä puutarhat on mulle melkoisia aarre-aittoja. Aina löytyy ihanuuksia, joita haluaa kokeilla omiin penkkeihin tahi purkkeihin. Ja haaveena edelleen se kasvi/fiilistelyhuone sekä ne kasvilavat. Lavat on jo kotosalla, mutta eivät oo vielä paikoilleen päätyneet ja mansikantaimetkin tuolla kasvimaalla odottelee.

    Meillä oli aikoinaan metsään rajoittuva tontti ja se oli kyllä kiva. Istutusratkaisut oli mukavaa toteuttaa luonnonehdoilla, mutta etupiha oli nurtsilla sekä kukkapenkeillä varustettu.

    Joko tykkää tahi ei pihantuunauksesta. Jokaisella on ne omat mielenkiinnon kohteet, joten älä stressaa kyllä se piha paikallaan pysyy, ehkä innostus jossain vaiheessa pukkaa päälle tai sitten ei.

    Ja jos sais valita jonkun skipattavan pihanhoidosta, niin se olis kyllä nurmikonleikkaaminen, ei oo mun juttu. Hyvin voisin ulkoistaa ;)

    Hyvää tulevaa viikkoa! Yritän saada meiliä aikaiseksi =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että jos mulla olis jotenkin rajatumpi tää piha, saattaisin minäkin innostua jollain tasolla sitä laittelemaan. Nyt on liikaa tilaa. Toisaalta minäkin haaveilen kasvihuoneesta, jossa olis tomaattia. Olishan se kauheen ihanaa hakea sieltä ite kasvatetut syömiset. Ehkä joskus.

      Mun yhdellä ystävällä on sellanen ihana metsän sisällä oleva talo. Siinä on kans lähialue nurmella ja sit on kukkasia ja muuta, mutta kuitenkin metsä alkaa siitä ihan likeltä. Se on todella ihana, rentouttava paikka!!

      En minäkään koskaan nurmikkoa ajele, en ees haluais että sitä ajellaan, mutta mies taas sitten haluaa sitä nykertää. Onhan se tavallaan tosi siistin näköinen kun on iso kenttä ajeltuna, mutta silti... niitty olis kivempi.

      Meiliä ootellessa! ♥

      Poista
  3. Ihanat "ruohonleikkurit" teillä siellä pihalla! :) Varmasti onnellisia pupuja kun saavat noin hienossa asumuksessa majailla <3
    Älä ressaa pihasta, en minäkään. Mieli tekisi laittaa ja kokeilla kaikenlaista, mutta kun ei ole aikaa eikä niitä ylimääräisiä pennosiakaan, niin katellaan sitten ensi kesänä ;P
    Jos sulta liikenee, niin mielelläni lainaisin niitä Ilonan kirjoja; olen kuullut niistä paljon, mutten nähnyt yhtäkään koskaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä onnellisempi on emäntä, kun ei tarvii niitä pupuja kesän aikana sisällä haistella... ;) Ihanaa että voi ne tuonne laittaa, ja onhan tuo joo ihan kiva kämppä niille. Ovat vaan syöneet sen heinästä ihan tyhjäksi, joten sen verran pitää vaivautua että nyhtää sinne ruohoa muualta. Tosin en minä sitä kyllä tee...

      Koitan olla ressaamatta. Välillä vaan tulee kauhea kimpaantuminen, kun ei romut häviä sieltä eikä se koskaan muut miksikään...

      Koitan muistaa tuoda ne kirjat sulle lainaksi!!

      Poista
  4. Hankippa pari kaunista kukkaa tuohon ihanaan pataan ja aloita jollakin pienellä jutulla pihalla. Pihahommat on välillä vain tosi ärsyttäviä, juuri itsekin tänään miehelle napisin niin tärkeistä jutuista mitkä on pakko säilyttää tallin takana, mun valtakunnalla, jossa on myös mun istutuspöytä ja lavalaatikot ja komposti. On niin kiva laittaa kaunista rumilusten ympärille :) lupasi hukata, mun mieliksi.
    Kauniit unet ja sit heräät paljon reippaampana. Vaikka noi rahajutut ahdistaa, älä anna sen masentaa. Luonnosta kukkia pöydälle ja kepponen kahvia ja aamu alkaa paljon kivemmin uuteen viikkoon.
    Haleja Heli ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pataan kyllä laitan jotain, juu. Ja kumpa meilläkin tapahtuis jotain noiden romujen suhteen... tosi paljon on piha siistiytynyt vuosien saatossa, mutta kyllä siellä aina vaan niitä autoja etenkin piisaa. Argh!!

      Heräsin aamulla taas viiden kieppeillä... aurinko paistoi jo täysillä. Kahvia en juo, mutta teetä kyllä keittelin. Kiva oli katsella pelloille, oon muutamana aamuna nähnyt siellä jopa kurkia, joita en muista koskaan ennen nähneeni täällä! Noi luonnonkukat on muuten mulle jotenkin kans sellanen juttu, että en niitä juuri koskaan sisälle tuo. Ajattelen, että olkoot mieluummin siellä luonnossa. Ja sit sekin, että niistä tulee ötököitä... =D

      Poista
  5. Mie olen kans semmosta metsäpihaa haaveillut... mäntykangasta. Juuri sellainen oli tuossa vähän matkan päässä, mutta sinne muutti pariskunta, jonka nainen puursi muutaman kesän siellä laittaen kukkapenkkejä sinne tänne ja reunustaen niitä kivillä ja tehden siitä karusta metsäpihasta oikeen kukkakeitaan. Ja sitten ne myy sitä taloa kun piha on kuulemma liian raskas hoitaa!!!??? Siis onhan se nyt hieno, mutta haloo - kuka käski tehdä siitä semmoisen, ettei sitä sit jaksa hoitaa?

    Ja myös rivaripihasta oon uneksinu :) meillä tontti kasvaa paljolti rikkaruohoa, mutta on se ollu joskus kaameampikin. Oon vaan ruvennu ottaan "hoitoon" pienen pläntin kerrallaan, ja antanu muun pihan olla rempallaan. Sitten jos joskus sattuu niin lämmin ja vähätuulinen päivä, että voi istua ulkonakin, niin asetan tuolin silleen, että se nätimpi pihan osio on silmien eessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei miten älytöntä tehdä pihasta vastentahtoinen työmaa!!! Ehkä mun mieleni sitä just hannaa, kun tiedän, että en jaksa olla niin innokas, että sit myös hoitaisin sen pihani... siks en siis sit ees ala laittamaan sinne mitään.

      Me on kanss vuosien aikana kyllä todella paljon siistitty tuota pihaa... valokuvista hyvin huomaa. Mutta nyt kun alkais talo olla valmis, olis ehkä kiva laittaa pihaa vähän enemmänkin. Tai sitten ei. Voi hyvinkin olla, että en koskaan tule laittamaan siihen mitään... Tollasta pläntti kerrallaan -systeemiä mäkin oon ajatellu, mutta vuodet vaan vierii enkä osaa päättää mikä on se eka pläntti... =D

      Poista
  6. Itse oon kanssa tosi surkea noissa pihankaunistushommissa, mutta siitä huolimatta oon alkanut taas yrittää ees vähän. Koska kyllä sitä oikeasti on niin paljon kivempi tulla töistä kotiin kun ovenpielen kukkaruukuissa on iloisia kesäkukkia mieluummin kuin pystyynkuivuneita sypressejä (+ jouluvalot... niinkuin meillä oli vielä joku aika sitten). ja sit kun sitä jossain kohtaa näyttää ees pienesti kivalta, niin tekee sit mieli laitella vähän lisää jotain johonkin. Mitään perennoja en edes yritä, koska aina kun olen jotain istuttanut, se on mennyt tavalla tai toisella pieleen. Joko oon istuttanut varjon kasveja paahteeseen tai päinvastoin tai vähintäänkin liian tiuhaan. Ja se kaiken ylöskaivaminen ei oo yhtään hohdokasta.

    Että laita nyt kumminkin se pata täyteen kauniita kukkia. Siitä tulee iloinen mieli <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiätkö, kun mä en ees huomaa sitä mun pataa töistä tullessa, vaikka se on oven pielessä... silmä on niin tottunut siihen, että en jotenkaan noteeraa sitä ollenkaan. Siis vaikka siinä onkin edelleen ne kanervat... vasta sillon kun sitä puutarhapostaustani varten kuvailin pihaa, tajusin että sellaset on vielä siinä. =D

      Onneksi me ei asuta taajamassa, ettei oo naapurien upeat tontit painostamassa mua hommiin. Sitä en sitten tiiä, mitä meillä käyvät ihmiset ajattelee tästä ryteiköstä... (ihan sama...)

      Joo, kyllä mä siihen pataan kuitenkin jotain laitan. Miehellä on huomenna tilipäivä, saatan ehkä kurvata puutarhakauppaan... oon vaan aina työpäivien jälkeen niin kuollut, että tuntuu ettei jaksa mitään. Ja viikonloputkin oon ihan koomassa vaan, en meinaa palautua työviikosta ollenkaan sillonkaan. Vieläköhän juhannuksen jälkeen vois tehdä jotain pihajuttuja.. sillon olisin lomalla. =)

      Poista
  7. Romua löytyy meidänkin pihalta edelleen, vaikka mies on koko kevään yrittänyt raivata pihaa. Romahaneen autotallin purkaminen on valtavan työläs homma, kun rahanpuutteen vuoksi yrittää tehdä homman itse. Helpommin ja nopeammin homma hoituisi, kun teettäisi muilla, mutta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se... tuntuu että aina on kaikki rahasta kiinni. Tosin meillä on kyllä myös saamattomuudella osansa asiassa... ainakin minun kohdalla ton pihan laittaminen. Mutta kyllä mua todella ärsyttää sekin, että mies ilta illan perään vaan nikkaroi muiden autoja täällä, eikä omia nurkkia saa kuntoon millään... ja aina lupaa ottaa ne kaiken maailman romut tänne meidän pihaan seisomaan. Ja sitten ei saa sanottua, että hae ne pois NYT eikä sitten joskus... Sun mies kuitenkin koko ajan nypertää jotain teidän kodin eteen, se on ihana asia.

      Poista
  8. Mä tykkään laittaa pihaa, ainakin aina näin alkukesästä. Monesti sitten jossain vaiheessa vähän innostus lopahtaa. ;) kesäkukat on kyllä yleisesti ottaen tosi kalliita, ja olin jo aiemmin keväällä aatellut etten paljoa niitä ostele, mutta on niitäkin tullut kyllä ostettua. Mutta siis, silloin keväällä mä ostin kesäkukan siemeniä ja niitä oon kylvänyt niin tuonne grillikodan kupeeseen kuin ihan ruukkuihinkin! :) Toki kestää (paljon) kauemmin että siellä ihan kukkia on, mutta ei se mitään, kesää on vielä jäljellä! :D

    VastaaPoista
  9. ainiin, mä saatan joskus sulta kysellä tiiliä sitten. ;) (siis ehkä ens vuonna jos saadaan vihdoin tuo kasvariprojekti käyntiin :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole vieläkään laittanut niitä kesäkukkia pataan edes... menee varmaan ensi viikolle se homma, koska en vaan jaksa enkä ehdi töiden jälkeen mitään.

      Saa niitä tiiliä kysellä, tosin toivon, että ne on jo siihen mennessä saatu kaikki pois... Mites olis, jos nyt jo hakisit??

      Poista
    2. Ei huono vaihtoehto sekään... :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥