torstai 9. heinäkuuta 2020

epäonnea mansikoiden kanssa ja vähän muitakin tapahtumia


Voihan mansikat - joihin muurahaiset iskeytyivät! Luulen, että kastelin mansikkalaatikoita aivan liian vähän aluksi, joten murkut keksivät, että kankaan alla on mitä parhaimmat olosuhteet asustella, kun herkullista sapuskaakin on tarjolla ihan siinä kattoterassilla. Linnut saatiin torjuttua, mutta tämä toinen uhka ei käynyt edes mielessä ja niinpä tämä kesä taitaa olla menetetty. Olen koittanut nyt murkkuja häätää kastelemalla ihan tosissani. Poistin verkotkin päältä ja kääntelin kankaat levälleen ja ei muuta kun vettä päälle... No, ensi kesänä uudella innolla!

 
Kasteluhommia kyllä helteillä riitti. Käytin alkuun jääkylmää kaivovettä suoraan letkusta, mutta hankittiin sitten saaveja, joihin vesi ensin otettiin lämpiämään. Minusta nuo saavit pellon laidalla on jotenkin niin symppikset! Meiltä loppui kaivosta vesikin hetkeksi, mutta onneksi sateet sitten alkoivat. Kaikki näyttää selvinneen hengissä tähän asti. Kukkapenkissä ei vieläkään tosin näy kuin kukkien varsia, mutta perunat kasvaa kohisten (ainakin varret, hah!) ja myöskin aroniat näyttää oikein hienoilta. Onnistumisiakin siis on ollut, jee!


Hiukan on ollut tässä muutakin elämää kuin kotona kököttelyä. Helsingissä asuva ystäväni tuli ensin meille muutamaksi päiväksi ja sitten minä menin heille pariksi yöksi. Ajeltiin täällä meillä ollessa vähän lähiympäristön paikkoja katselemassa, ja Helsingissä sitten puolestaan käytiin muun muassa ihanassa Lammassaaressa sekä Kuusiluodossa. Kyllä on kauniita paikkoja kotimaassa, kun vaan lähtee katselemaan! 


Nuo pitkospuut yli kaksimetrisen kaislikon keskellä oli mielestäni aivan ylimaallisen kauniita paikkoja! ♥ 


Kesä on kyllä mennyt vähän lorviessa ja herkutellessa vaan. Huomenna (tai siis tänään, kello on taas jo pikkutuntien puolella...) alkaa kuitenkin viimein vähän tapahtumaan. Haettiin tänään muutama sata metriä lautaa, jota alan maalaamaan ja siitä se sitten räystäiden alle pikkuhiljaa siirtyy. Koitan muutenkin viimein kunnostautua ja saada noita muitakin suunnittelemiani maalaushommia tehtyä. Ehkä mä todellakin saan sinne kesän alussa tehtyyn to do -listaan muutaman yliviivauksen tehtyä ennen kesän loppua...

Nyt kuitenkin nukkumaan!! (Sekin varmaan pitäisi laittaa listalle; opettele ihmismäiset nukkuma-ajat...) Mitäs teidän heinäkuuhun kuuluu?

Heli

12 kommenttia :

  1. Täällä aika menee luultavasti metsässä ja kalassa. Noilla pitkospuilla oli varmasti kiva mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä oot niin reipas metsämies! Pitkospuut oli ihanat, käykää ihmeessä joskus katsomassa ne paikan päällä. Siellä on ymmärtääkseni myös paljon lintuja bongailtavaksi.

      Poista
  2. Voi tota mansikkadraamaa! Meillä kanssa alkoi varikset käymään mansikoita nokkimassa, mutta ne luovuttivat heti, kun laitettiin verkot. Ehkä kahden mansikkatilan läheisyys teki sen, että ei maksanut vaivaa meidän vähäisiä verkkojen alta yrittää!

    Ihana toi pitkospuukuva! Saisi ihana julisteen seinälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon ihan menettäny otteeni noista mansikoista... ne rehottaa ihan valtoimenaan enkä tiedä, pitäiskö ne rönsyt katkoa vai mitä. Ja murkut vaan jatkaa eloaan siellä, vaikka miten kastelee. Huoh.

      Pitkospuut oli kyllä todella ihanat! ❤

      Poista
  3. Pitkospuut ovat vastustamattomia! Myös kaikki koiramme ovat aina rrrrakastaneet niitä. Pitkospuiden päässä siintää seikkailu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, noi pitkospuut on kerta kaikkiaan ihanat! Jotenkin sellanen jännittävä oma maailma siellä kaislojen keskellä.

      Poista
  4. Voi murkku! Enpä ois osannut itekään varautua muurahaisten hyökkäykseen, kasvulaatikoissa onkin ehkä erilaiset uhkat kuin pellolla. Onneksi teillä on ollut onnistumisiakin!

    Ja nuo Lammassaaren pitkospuut ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Murkut oli kyllä yllätys. Ja miten pirullisen sitkeitä ne onkaan! En nyt tosiaan oikein tiedä, miten nyt pitäisi niiden kanssa toimia. Täytyy selvitellä!

      Kyllä, pitkospuut ja koko se alue oli aivan ihana! ❤

      Poista
  5. No kaikkea ne murkut keksivätkin. Meillä on kasteltu jokivedellä mansikoita ja vähän perunoita.
    Nyt on sadellut, että uppopumpun saa ottaa pois joesta.
    Yöt ovat viilenneet oikein kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, murkut oli ihan yllätys, eikä mikään iloinen sellainen.

      Sadetta on sen pariviikkoisen hellejakson jälkeen riittänyt, meillä aivan pihamaa litisee kävellessä, niin on savimaa täynnä vettä.

      Huomasin saman jutun; yöt on jo melkoisen kosteita ja kylmiä! Tänään on onneksi kesäinen päivä taas, alkoi jo tuntua melkein syksyltä sateiden ja viileyden vuoksi.

      Poista
  6. Kaneli ja ruokasooda murkkujen kulkuteillä tepsii. Kasvulaatikoihin kannattaa aina istuttaa muutama samettiruusu. Ne kaikottaa tuholaisia. Ei liika vesikään ole hyvä mansikalle, ne kyllä tekee ensi vuoden kukka-aiheet jo tänä syksynä. Joten vettä kyllä aina syksyllä tarvitsevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Murkut on/oli vallanneet lähes koko laatikon. Kanelia kyllä mietin (oon käyttänyt sitä sisätiloissa murkkujen häätämiseen), mutta en ole muistanut sitä ostaa. Putsasin mansikat ja siistin ne laatikot kuntoon, poistin muutaman pahiten kärsineen taimen ja sen jälkeen olen vain kastellut. Täytyy tarkkailla tilannetta nyt ja hommata sitä kanelia, jos eivät ala häipymään. Samettiruusuja täytyy varmaan ensi vuonna sitten niihin laatikoihin laittaa. Ja kasteluun panostaa, nyt se oli todellakin liian vähäistä, jonka vuoksi ongelma syntyi.

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥