torstai 29. marraskuuta 2012

valokuvista


Ylläoleva kuva on marraskuulta seitsemän vuoden takaa. Olen nimittäin tässä nyt viihdyttänyt itseäni eräänkin tunnin valokuvahommissa. Latasin kaikki levyillä ja tikuilla olevat valokuvat koneelle... ja niitähän riitti. Ihan sikanaan kuvia. Siis ihanaa, että niitä on, mutta on niissä melkoinen järjestely.  Kun mähän olen siis ihminen, jonka huusholli on karseessa jamassa, mutta kaapit tip top. Ja myös mun tietokoneella on esimerkiks valokuvat jämptisti kansioissa numeroituina. Nih. Mä olen siis sitä tyyppiä, jotka viettää joulunsakin siellä kaapeissa. Marttojen mukaan ainakin.

Oikeesti olen viettäny tosi ihania hetkiä niiden kuvien parissa. Vuonna 2005 mun pikkuinen oli vasta 4v. Oijoi!!! Niin pieni ja söötti!!! Mulla on jonkun verran videokuvaakin siellä. Voi miten hassut äänet lapsilla on niissä!! Isompi poikakin, sen ääntä ei enää tunnista sieltä. Ja pienin typy, sillä on ihan sellanen vauvamainen ääni. Ja sanoinko jo, että se on siellä niin söpö ja pikkuinen. Naurettiin tänään tyttöjen kanssa niiden balettivideolle... pienin neiti siinä lopussa lähti juoksujalkaa pissalle kesken kaiken. =)


Meidän koirakin on siellä vasta just kotiutunut. Voi miten pikkuinen. Olen sitäkin videoinut, ja köh köh, kauhee kattoa miten me annetaan sen riehua. Hyppiä päälle ja repiä sohvaa ja räksyttää mopille. Ihmekös että se on nyt tuollanen. Mutku se oli niin söpö ja pieni sillon. Ja me niiiiin kokemattomia. Koira oli (ja on yhä) mun rakas mussukka ja silmäterä. Nauratti tänään, kun kattelin Cesarin ohjelmaa. Meidän koira tekee kaikki mitä ei pitäis antaa tehdä... Se on vallannut sängyn, se ihan suvereenisti napsii pöydältä herkut, se hyppii ihmisiä päin ja mitä kaikkee siellä nyt olikaan. No tärkeintä on, ettei se haittaa meitä (ainakaan paljoo...).


Huomasin muuten sellasen jutun noita kuvia äsken plärätessäni, että oon kuvannut lähes yksinomaan lapsia ja eläimiä. Siis kun vertaa, että nykyään kuvaan lähinnä teekuppeja ja sen sellasta. =) Ihan oikeesti vaikee löytää sieltä ajalta julkaisukelpoisia kuvia, eli sellasia missä ei näy lapsia tms. Ei ollu vielä blogistania mua saavuttanut silloin... blogannut olen vuodesta 2007 tai jotain ja sinäkin aikana on kuvat kyllä aika paljon muuttaneet laatuaan.. eihän ne vieläkään mestariotoksia ole todellakaan, mutta kuitenkin. Ne alkuajan kuvat oli kyllä melkeinpä noloja katsella nyt jälkikäteen. 

Tän postauksen ydinajatus nyt kuitenkin oli, että on se vaan mahtavaa, että on tullu otettua valokuvia vuosien mittaan. Valokuvaus kannattaa aina, vai miten se menee. =) Niitä on todella uskomattoman ihana katsella jälkikäteen. Ja mä en tosiaan muistanut ees, että mulla on niitä videopätkiäkin. Laadultaan ne on huonoja, mutta kyllä niistä kuitenkin näkee lasten kehitystä ja sellasta. Mun valokuvakirjatkin on kohta tulossa tilauksesta, tänään tuli just tietoa että ne on postitettu. Odotan innolla! Jos ne on kivat, alan kehitellä kirjoja kaikilta vuosilta miltä mulla noita digikuvia on (eli vuodesta 2005 alkaen). Ajattelin myös, että olis tosi kiva tehdä lapsille vaikka 18v-lahjaksi kirjat. Ekaa pääsenkin jo ihan pian tekemään... Siihen vois sitten myös skannailla kuvia, mulla on siis ihan noita teetettyjäkin valokuvia kansiotolkulla.

Ootteks te kovia kuvaamaan?

Ja nyt mä meen nukkumaan. Alkaa olla univelkaa ihan miljoonasti, kun olen joka yö valvonut pikkutunneille ja kuitenkin aamulla heränny jo aikaisin. Kuullaan ja kuvaillaan taas! Niin ja sanottakoon vielä, että täällä tuulee ihan mielettömästi... onkohan meillä aamulla enää talossa kattoa??!!

terkuin Heli

4 kommenttia :

  1. Aivan järjettömän söpö pieni koira! Mejän tytötkin täällä puhkes ihailuääniin, kun näytin kuvaa. Se on paljon vauvamaisemman näköinen kuin mejän Valtsu pienenä. Niinku taannoin laitoinkin blogiin kuvia ennen/nyt.

    Mua harmittaa, kun en oo enempää ottanu videota lapsista! Meillä on yksikin semmonen hauska, missä ne pelleilee pierutyynyllä... :) Meillä on kans kauheasti kuvia, lapsista ja eläimistä ja luonnosta.

    VastaaPoista
  2. Niiiin samaa mieltä! Ja vähän samoissa puuhissa on aika täälläkin kulunut. Vanhimmat digikuvat on vanhalla tietokoneella, jota ei juurikaan aukaista, ehkä joskus pitäisi. Nytkin ois niin nätti keli että vois lähteä kameran kans ulos, jos ei tuulis niin et pipo pyörii päässä..

    VastaaPoista
  3. Mä olen kuvahullu! Mulla on AINA kamera mukana ja räpsin kuvia jokapaikassa...Maailmassa on niin paljon katsottavaa. On myös niin ihanaa, kun on muistoja valokuvina. Monesti toteaa että "aijaa, en mä muistanu, et me oltiin joskus tuollakin/ lapsella oli tuollainen tukka/ ne oli niin söpöjä jne jne. " Valokuvausta ilman ei vaan voisi elää!

    VastaaPoista
  4. Sanna: oli kyllä kiva katella noita koiran vauvakuvia... <3 pennut on aina niin söpöjä! Ja on se Valtsukin varmasti vauvalta näyttäny pienenä. Oli joo tosi hauska löytää noi videot, täytyis nytkin ottaa välillä jotain muistoksi.

    Vianna: hiukan on kelit kyllä rajoittaneet kuvailua... mulla myös jonkin verran se, että toi järkkäri on vähän temppuillu. Onneks tolla pikku pokkarillakin saa ihan kelpo ulkokuvia. Tolla uudella minijärkkärilläni olen kuvannut nyt kyllä ihan tosi vähän vielä... Mutta kyllä kuvaaminen on niin mun juttu, kamera on mukana joka paikassa ja kuvailen mitä ihmeellisimpiä juttuja välillä!

    Pohdiskelija: just noin mullakin, kamera on aina kassissa. Viimeksi kaivoin sen esille sairaalassa kun kuvasin siellä upeita taidemaalattuja seiniä (laitan blogiin jutun niistä joku kerta). Valokuvamuistot on ihania, niistä tosiaan muistaa tilanteet ja jopa ajatukset silloin. Ja totta turiset, ilman valokuvausta ei vois elää!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥