torstai 22. tammikuuta 2015

pakkaspäivän siivousta ja postin tuomaa


Torstai. 
Vapaapäivä, omapäivä, siivouspäivä, ihanapäivä! 
♥ 

Hirveen kylmä päivä myös... Pakkasta on reilu -10 astetta ja melkoinen viima. Koirien kanssa käytiin vaan pikaseen postilaatikolla ja sitten takaisin sisälle lämpimään. Matot heitin ulos pakkaseen tuulettumaan ja aikeissa on imuroida & mopata koko talo. Pyykkiä on pyörinyt jo monta koneellista ja vielä olis pari jäljelläkin. Tiskit on tiskattu. Vessaakin hinkattu puhtaaksi.


Kuopuksen pöytä. 
*huokaus*

Aina tuossa jamassa, vaikka miten päin sanois, että siivoa... Tyttö on kova piirtämään, maalaamaan ja etenkin ompelemaan, niin käsin kuin koneellakin. Mangapiirroksia/sarjakuvia, koirien/susien ja hevosten kuvia sekä keppareita syntyy koko ajan, viimeksi mainittuja ihan myytäväksi asti. Varusteineen päivineen. Niinpä huone on puolillaan kaikenlaisia tarvikkeita: paperia, maaleja, pensseleitä, kankaita, tekonahkaa, lankoja, neuloja, vanua, rinkuloita ja renkuloita... 


Itse asiassa tässä kuvassa huone näyttää ihan kohtalaisen siistiltä... yleensä lattiakin on kyllä kuorrutettu silpulla.

Mietin vähän väliä, miten tuota huonetta sais johonkin järkevään kuosiin ja säilytysjärjestelmät fiksuiksi. Joka paikka pursuaa tavaraa ja se on tällaselle "kaikki turha pois"-mutsille vähän vaikee paikka. Toisaalta kaikki tuo tavara on tarpeeseen, joten... 

Huoneessa on hyllyköitä, koreja ja lokerikoita kyllä. Sinne ei kuitenkaan enempää kaappeja oikein mahdu, eikä pöytätasoakaan. Seinähyllyjen kanssakin on vähän niin ja näin, kun tuo väliseinä on cyprokia... ei siihen kovin painavia juttuja voi viritellä. Ja seinätilakin on kyllä jo aika kortilla... Huone on hankalan mallinen, kun siinä on vinokatto. Kunnollista seinätilaa on siis vain sellaset 3 metriä ja se tila on käytännössä jo täynnä (tuo vihreä seinä). Lisäksi huoneessa on kaksi isoa kanihäkkiä.


Pitää siis mietiskellä asiaa, ja siitähän mä tykkään:

*Ompelunurkkauksen vois ehkä virittää yläkertaan muualle, nyt koneompelu tapahtuu ruokapöydän ääressä ja käsin ompelu tuolla omassa huoneessa. Useimmiten vissiin lattialla, kun tuohon pöydän ääreen harvemmin mahtuu... Toisaalta en kyllä kestä, jos sitä silppua on sitten joka paikassa yläkerrassa pyörimässä. 

*Olis erityisen kiva laittaa vaikka aittaan ompelupaikka, missä kamat vois sitten olla levällään. Sinne mahtuis tosi hyvin myös säilytystilat kankaille ja muulle sälälle. Toisaalta se kyllä sitten rajoittaa tekemistä, jos aina pitää lähteä jonnekin puuhastelemaan, plus että aitan yläkerta on isomman pojan "kämppä", eikä pikkusisko ihan välttis ole sinne aina tervetullut.

No, jatkan miettimistä. Ihanaa kuitenkin, että tytöllä on tuollanen intohimoinen harrastus. Taitava se onkin ja instassa sen kepparijuttuja (ja vissiin myös piirroksia?) seuraa aika moni. Tyttö on voittanut monet piirrustuskisat siellä niiden porukoissa. Ja itse asiassa aika iso porukka myös harrastaa noita kepparijuttuja ihan sillein tosimielessä. Jotain paikallista kepparikisaakin on vissiin tiedossa piakkoin.


Posti toi tänään ihania juttuja. Kuvassa on Viannan lähettämän paketin sisältö, kiitos kiitos kiitos!! Mustaherukkateetä on jo kupissa, nam nam. Suklaa tuskin kauaa avaamatta säilyy... Ja miten kivat keväiset servetitkin vielä tuli! Mä oon vähän sellanen servettihullu, ostelen aina välillä kun kivan näköisiä eteen sattuu. Joten nämä oli erittäin tervetulleet!


Tässä toinen odotettu posti. Ai että miten mielenkiintoisia reseptejä pullollaan! En ole kovin kummoinen kokki, enkä etenkään kasvisruokia osaa tehdä juurikaan. Saatikka vegaanisia. Mutta tuon kanssa täytyy nyt vaan alkaa opettelemaan. Saas nähdä auttaako tämän kirjan ohjeet mua matkalla kohti vegaanimpaa elämää!

No niin, nyt olenkin vältellyt jo tuntitolkulla sitä imuroinnin ja moppaamisen aloittamista. Pyykkikone ja kuivausrumpukin tuolla piipittelee... Joten aika vissiin nosta pylly penkistä ja lähteä hommiin, ettei sit illalla tarvii todeta, että kaikki onkin edelleen tekemättä...

Kivaa päivää kaikille!

Heli

12 kommenttia :

  1. Voi että kuule! Mun silmiin tuo tytön huone näyttää supersiistiltä, näkisitpä mun tyttären huoneen. Ja toisin kuin sun lapsukaisella, meillä ne roinat ei just todellakaan ole tarpeellisia, vaan meillä tytön huone täyttyy silkalla roskalla ja muulla tarpeettomalla rojulla. Mä oon oikeesti miljoona kertaa joutunut valistamaan typyä siitä, että esim. karkkipaperit laitetaan roskiin, ei lattialle. Aika turhaksi on sekin valistus osoittautunut, huoh... Luotan siihen, että sekin oppii joskus, koska itse taisin olla vähän samanlainen nuorena, mutta enää en tommosessa kaaoksessa pystyis elämään. Ja siis niin, tuo sun tyttären huone on muutenkin ihana! Sekin on pakko vielä mainita, että onpas vallan mainio harrastus tytöllä. Mä niin arvostan kaikkia tommosia kädentaitoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, toi huone on kyllä kieltämättä kuvissa ihan siistin oloinen. Aina se ei kuitenkaan todellakaan ole... yleensä vaan kauhistelen ovelta, miltä siellä näyttää. Ja aika usein huutelen miehellekin, että tuus kattoo... ja sit yhdessä huokaillaan sitä sotkua. Meidän boheemi neitimme ei vissiin kuitenkaan koe sitä sotkuna, vaan sujuvasti siellä asustelee seassa. =D Pitäis varmaankin ottaa todisteeksi joskus kuva huoneesta pahimmillaan... Ja kyllä tuollakin on seassa ihan sikanaa aina roskaa. Karkkipapereita myös mutta sitä silppua etenkin... Ja sit niitä lukemattomia sukkamyttyjä sun muuta pyykkiä... tänäänkin keräilin tuosta pöydältä (ja tuolilta ja sängystä peittojen seasta ja seinän ja sängyn välistä ja sängyn alta ja ja ja...) aika ison läjän vaatteita pyykkiin... Mutta kyllä mä kans oon iloinen, että tyttö tekee noin fiksuja juttuja, eikä hillu kylillä tai pelaa tietokoneella vaan. Ja se on oikeesti taitava. Käden taitoja ei ole perinyt ainakaan minulta!!

      Poista
  2. Mahtavan luova toi sun likkas! Älä sotkuista välitä, on kuiteskin aika harvinaista, että nuoret on yleesäkin yhtään kiinnostunut mistään käsillä tekemisestä! Ainakin minusta tuntuu siltä!
    Ihana se lehtiteline siellä tytön huoneessa!:)
    Minä en kauheasti maustetuista tee-laaduista perusta. Olen sellainen mustaa teetä maidolla -tyyppi. Mutta olen kaupoissa katsellut noita tuon merkin luomu teepaketteja. Ne vaan ovat niin kauniita! Täytyy varmaan joskus itekin ostaa...
    Näyttääpä hyvältä tuo kirja. En olekaan käynyt chokochilin blogia lukemassa. Mutta sitä on nyt huudeltu parissakin eri paikassa, joten täytyneepä käväistä tutustumassa. Rakastan kaikkia keittokirjoja. Vaikka harvoin niistä tulee mitään tehtyä. Mutta niitä on vain niin ihana selailla!
    Oli varmaan vaikea tuollaisten pakettien avaamisen jälkeen keskittyä enään siivoomiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa vaikka mua aika usein riipii se huoneen sotku, niin toisaalta en siitä sillä lailla välitä, että esimerkiksi pakottaisin koko ajan siivoomaan saatikka olemaan tekemättä mitään. Minusta noi tytön taidot on ihan mahtavat, ja mistä sitä ikinä tietää mikä siitä isona sitten tulee, ties mikä tekijä ja taitaja, kun on saanut lapsena/nuorena vapaasti taiteilla. Lisäksi tämä typykkä on meidän kuopus ja jotenkin olen hänelle sallinut monenlaista missä olin isompien kanssa ehkä vähän tiukempi... vähän sillein että kun tämä nyt on viimeinen lapsi ja en haluais hänen kasvavan vielä isoksi... niin olkoot lelut, olkoot sotkut... ei tätä ikuisesti kestä!

      Siksi mä kuitenkin ajoittain siitä sotkusta kimahdan, kun siellä seassa tosissaan on milloin ruokalautasia, milloin viikon pyykit... kaikki iloisessa sekamelskassa... ja mulle tulee ajoittain jo ovenraossa sellanen olo, että siellä saa pölykeuhkon... Ja sitten ajattelen kyllä myös sitä, että huoneessa on ne kanit, joita pidetään irti, että mitä kaikkea ne siellä järsii (sillä nehän todellakin järsii...), etenkin ettei menis vaatteita pilalle. Plus vielä senkin takia koitan sille jotain järjestystä sinne luoda, että olis helpompi puuhata, ilman että hukkuu sinne roinan sekaan. (Ja minusta se järjestelmällinen ja asianmukaisesti laitettu systeemi nyt vaan on niin ihanaa... =D) Mutta no, hänen järjestys on jotain muuta kuin mamman järjestys... Ja on aikoja, jolloin tyttö itse käy läpi joka laatikon ja kopan ja karsii roskat veks ja silleesti.

      Toi lehtiteline on sellanen kaupoissa nähtävä korttiteline. Yhdessä kaupassa tehtiin remppaa ja se oli menossa metallinkeräykseen, mutta pelastin sen. Tosi kätevä kieltämättä minustakin!

      Noi teepaketit on tosi ihania! Maultaan teet on tosi vahvoja, mutta eivät oikeastaan teemäisiä vaan ennemminkin jotain sellasta marjajuomaa, ei kuitenkaan nyt ihan mehumaistakaan. Erikoisia ovat ja tee on todella vahvan väristä, siis toi mustaherukkainen esimerkiksi oli ihan kuin olis ollu mustaherukkamehua kupissa!

      Chocochili on pinnalla juuri nyt monestakin syystä. Se blogi on vissiin valittu Suomen suosituimpien ruokablogien joukkoon, se on vegaaniblogi ja just nyt on meneillään vegaanihaaste, ja se vaan yksinkertaisesti on tosi hyvin ja hienosti toteutettu ja ohjeet on mahtavia! Erittäin suosittu se kyllä on ja toi kirja on aivan ihana!

      Sain mä sit viimein siivottua...... mies kylläkin joutui pesemään lattiat. =D

      Poista
  3. Mun mielestä toi tyttären pöytä näytti ihanan inspiroivalta! :) Kun vertaa vaikka meikäläisen askartelupöytään jota tuskin sieltä alta näkyy.

    Chocochili on tuttu blogi, siellä on kaikkia ihania ruokia ja monia on tullut kokeiltua. Kirjan ajattelin lainata kirjastosta. Muitakin vegaanikirjoja on tullut lainattua, monesti lisään ohjeisiin vähän juustoa tai kermaa kun itse en niitä välttele. Vegaanit vaan käyttävät kasviksia paljon luovemmin kuin me sekasyöjät.

    Psylliumia käytän itse varsinkin leivonnassa, toimii vähän samalla tavalla kuin perunajauhot tai maissitärkkelys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun täytyykin alkaa ajatella sitä huoneen sotkua inspiroivana, niin sit kestän sen paremmin. =D No oikeesti mä kyllä uskon, että se voi jopa olla niin. Siellä syntyy yhtä sun toista käsityötä ja piirrosta ja olen koittanu ajatella, että en halua olla este luovuudelle pakottamalla tavarat viivasuoraan järjestykseen.

      Chocochili on kyllä tosi hyvä blogi! Ehtisinpä sen keittokirjan kimppuun kunnolla... puuttuu vaan monia aineita, mitä tarvii lähteä etsimään jostain isommilta kulmilta kuin kotikylältä. Mä oon just tosi surkea tekemään mitään kasvisruokaa, toivon että kirja innoittaa mua kokkaamaan luovemmin.

      Ja ton psylliumin käytön meinaan kyllä kans opetella!!

      Poista
  4. Sullapa on taitava tyttö! Ja tosi siistiltähän tuolla huoneessa näyttää, verrattuna esim. meidän 22-vuotiaan plus kaksvuotiaan huoneeseen (mutta siellä onkin käytännössä yhden pikkukaksion pikkusälä muuton jäljiltä)..

    Nopeaa toimintaa postilta! Hyvä jos "teet" tulee käytettyä, ja kiva jos extrasäläkin kelpaa :o)

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt mä kyllä vissiin moitin tota huonetta turhasta, koska kuvassa se tosiaan on melko siistissä kunnossa. Mutta usko pois, ei se aina tosiaankaan oo...

      Kusti polki pikana vissiin! Suklaakin on kadonnut aika nopeaan...

      Kivaa viikonloppua sullekin!

      Poista
  5. Eikös vaan olekin mahtava tunne, kun on saanut kaikki paikat siivottua raikkaiksi ja puhtaiksi. :) Minä ainakin nautin! Tuota sinun edellisessä postauksessa tekemääsi sosesoppaa täytyy kyllä kokeilla, kun vaikutti todella nopealta ja hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siisti koti on todellakin ihana paikka! On ihanaa vaan katella ympärilleen ja nauttia olostaan. Meilläkin kun on ollu remonttia vuosikaudet ja nyt kun on valmista (eikä nyt puhuta niistä ilmeisesti ikuisesti puuttuvista listoista...) niin todellakin osaan ottaa ilon irti ja nautin kodista!

      Suosittelen kokeilemaan sosekeittoa. Minä ainakin ite tykkään kovasti! Ja siihenhän saa sitten helposti lisää makua kun vaan maustelee lisää.

      Poista
  6. Voi, tuo sun tytön huonehan on ihan supersiisti nuoren tytön huoneeksi! Meillä mies just raivasi eilen pojan kanssa sen huonetta. Ihan hirvee homma, kun huone pääsee täysin siivottomaan kuntoon. Voi sitä romun ja roskan määrää! Taitava tyttö sinulla tosiaankin. Kiva, että jaksaa harrastaa tuollaisia juttuja eikä nuoku kännykkä kourassa sohvan nurkassa niinkuin monet tekee. Voit olla ylpeä tytöstäsi. Mukavaa viikonloppua Sinulle, Heli ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti mun siis tosiaan tarvii joskus kuvata toi huone kaameimmillaan, kun kaikkien mielestä se on niin siisti. =D Tai sit tässä vaan on tapahtunut sellanen käänne ihan vahingossa, että huone ei enää ole ihan niin kaamea mitä se on ajoittain ollut...

      Kyllä se kännykkä tuonkin neidin kourassa viihtyy, mutta onneks on kuitenkin muutakin mielenkiinnon kohdetta sen elämässä.

      Viikonloppu jo veteleekin viimeisiään... kiva se oli, toivottavasti sullakin oli!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥