sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

viikon varrelta

Mihis mä menisin...

Kävin viikolla tyttöjen kanssa sukuloimassa Keski-Suomessa. Oltiin siellä yksi yö. Mun äidin kaappeja pääsin taas kaivelemaan... aijai, niin lempipuuhaani!! Äiti vähentää radikaalisti tavaroitaan ja raivattiinkin isolla kädellä. Vietiin jo autollinen astioita, peittoja, lakanoita ja sen sellaista kierrätyskeskukseen ja toin kotiin myös niin paljon tavaraa kun vaan sain autoon mahtumaan... en itselleni, vaan kirpparille laitettavaksi. 

Jos joku lukija on kiinnostunut, tarjolla olis esimerkiksi Arabian Kalevala-seinälautasia vuosilta 1976-1999 (vuoden 1997 lautanen puuttuu). Katselin Torista just hintoja, siellä pyydetään tämän sarjan lautasista 5-70€, ja sit jollain toisella sivustolla tuosta koko sarjasta pyydettiin jopa 1500€... no huhhuh, siis kuka oikeesti maksaa sellasia hintoja?? Minä myyn nuo hintaan 15€/kpl tai koko rontti hintaan 300€ (ja mieluiten tietenkin kaikki myyn kerralla). Kysyä saapi, jos kiinnostaa!

Noiden lautasten lisäksi toin myyntiin myös ison kasan mattoja, aika paljon tupperia ja sitten vielä joitain vanhoja lasiesineitä. Sellasta tavaraa siis, jota ei ihan suoraan viitsinyt kierrätyskeskukseen viedä. Vielä pitäis tehdä sinne suuntaan keikka peräkärryn kanssa, koska kertyihän sieltä sitten myös tavaraa, jota tuon ihan vaan meille kotiin tai tyttärelle - nyt oli pakko jättää ne kyydistä, kun autoon ei enempää mahtunut.

OMG miten valtavia pullia!

Matkalla käytiin mennen tullen Leivonmäellä olevassa Karoliinan kestikievarissa. Herranen aika miten valtavan kokoisia ja herkullisia korvapuusteja siellä oli! Siis oikeesti, ihan tosi isoja oli kaikki pullat ja kakunpalat ja muutkin siellä - oli muuten myös sellasia lautasen kokoisia coocieseja... oliskin pitäny ostaa, ja sitten napostella yksi keksi kera teen. Ja kerrankin voi sanoa, että teetäkin sai riittävän kokoisen kupillisen, tuo oli varmaan puolen litran kuppi! Siellä oli kyllä kaikki niin älyttömän herkullisen näköistä, ettei meinannut ollenkaan osata valita mitä ottais... Jatkossa otetaan tuo kyllä vakituiseksi matkakahvipaikaksi ja suosittelen sitä ihan kaikille muutenkin.

Läpsyti läps!

Pikkuneiti oli äitinsä kanssa meillä yhden yön. Kyllä on melkoisen menevä tyttö jo tuo mummon murunen... joka paikkaan se ennättää. Koiran kipossa piti uittaa käsiä ja jokaisen lattialle pudonneen murun se ehtii laittaa suuhunsa. Me täällä kylvettiin vadissa ja käytiin pihalla syömässä risuja ja muuta mukavaa. On se niin ihana lapsi, kerta kaikkiaan! ♥

Tätä risua vähän maistelen...

Meillä kävi täällä yksi ilta kaamea äksidentti, kun poika kaahaili mopolla pihaan ja tuo toinen koira on niin hölmö, että aina ryntää autoja ja mopoja vastaan... se syöksyi sitten ihan näkymättömistä autotallin takaa täysillä mopon eteen ja otti vähän osumaa. Kyllä meinasi sydän pysähtyä, kun kuulin koiran ulinan... mä olin just pihalla ja näin sekä pojan tulon että koiran säntäämisen, mutta se osuma jäi näkemättä, kun olin just auton takana. Säikähdin tietenkin aivan kauheesti, mutta vielä enemmän raivostuin siitä pihaan kaahaamisesta, etenkin kun kaikki meillä tietää tuon koiran tavan rynnätä tuolla lailla. Karjuinkin sitten niin, että varmaan kuuli naapurustokin, ja itellä oli kurkku aivan kipeenä koko loppuillan... Ihme ja kumma, koiralle ei tullut mitään vammaa minnekään, oli onneksi vaan pieni hipaisu sitten. Ja luulen, ettei poika enää koskaan kaahaa pihaan...

Zzzzzz... vaari ja pikkuneiti ottaa jotain kosmista yhteyttä.

Meillä on nyt aloitettu autokoulu. Mä vielä hämmästytän kaikki, nimittäin mun hermojen kestävyyttä tuon homman kanssa on epäilty todella paljon... ja voin kyllä sanoa, että yhtään ei hermoa kiristelly, kun pojan kanssa ajeltiin. Tottakai se ajaminen on alussa aikamoista, vaihdekeppiä pitää kääntyä katsomaan kun sitä tavoittelee, ja samalla kääntyy sitten vähän rattikin, jarrutukset on aika hätäisiä ja kurvit menee aika komeesti yli, mutta oppia ikä kaikki ja kunhan alkujännityksestä pääsee, niin hyvin se vielä ajelee. Tytön kanssa ei olla vielä rattiin päästy, mutta pitäis aloittaa senkin kanssa ajelut tässä nyt pikimmiten.

* * * 

Tämän viikonlopun aikana on meidän kylällä rokkifestarit. Parhaillaankin kuuluu Mike Monroen laulua meille asti. Meillä oli sinne kahden päivän liput ja eilen oltiinkin paikan päällä koko ilta. (Ja tänään on toivuttu siitä puoli päivää...) Tänään käytiin kuuntelemassa vain yksi bändi, enempää ei jaksettu olla, eikä ollu oikein sellasia bändejä mitä olis tahdottu kuulla. Eilisen rytinöissä huitaisin silmälasini maahan ja joku ehti tallaamaan niiden päälle... argh, onneksi ne ilmeisesti saa korjattua kohtuuhinnalla eikä tarvii ihan uusia alkaa hommaamaan (vein heti tänään korjattavaksi). Mutta joo, onneksi toi tapahtuma on vain kerran vuodessa ja jospa sitten ensi vuonna vähän järkevämmällä tyylillä niihin geimeihin!! Meidän nuorempi poika oli tänä vuonna talkootöissä siellä. Aika rankkaa hommaa, kun ensin kasasivat kaiken sinne, sitten on pari päivää lippujen myyntiä ja vielä huomenna pitäis mennä purkamaan paikka. Palkaksi saivat niitä festarilippuja ja me siis ostettiin pojalta ne.

* * *

Mulla alkaa kesäloma olla vietettynä. Huomenna on viimeinen lomapäivä ja maanantaina sitten olis töihin paluu ankarasti klo 6.00... (ja sitten onkin tiistai ja keskiviikko vapaata. ah tätä työvuorosuunnittelua...) Huomenna ajattelin siivota ja pyykätä, ellen sit jotain kivempaa tekemistä keksi. Nyt taidan kuitenkin mennä nukkumaan, kyllä onkin taas opettelua, että saa itsensä ajoissa nukkumaan...

Mukavaa loppuviikonloppua kaikille!

Heli

11 kommenttia :

  1. Mä olen kerran käynyt Karoliinan Kahvimyllyssä kahvilla. Kahvileivät oli kyllä tosi maukkaita, mums mums... Nuo pikkuiset on kyllä niin suloisia ja ehtiväisiä. Onneksi koirulille eikä pojallekaan käynyt mitään tuossa yhteentörmäyksessä. Mukavaa viimeistä vapaata ja työniloa maanantaille!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kans kerran käynyt siellä vanhassa paikassa kahvilla. Vaikka se oli ehkä kivempi miljöö, on toi uusi paikka sijainniltaan ehdottomasti parempi. Ja kivasti on saatu karusta hallista sisustettua maalaismainen. Ne leivonnaiset oli kyllä aivan taivaasta!!

      Tuo pikkuneiti on aivan ihana! ♥ Ja todellakin onneks ei käynyt koiralle tai pojallekaan mitään pahempaa. Pelästyivät kyllä totisesti molemmat - vaan eipä oppinu koira siitä mitään, ihan samalla lailla edelleenkin juoksee eteen kun autoja tulee... Todella harmillinen tapa, toivon ettei joskus käy vielä huonosti!!

      Aika ahistavaa kyllä tää loman loppuminen..... ja etenkin ajatus aamuisesta klo 5 herätyksestä, uuh!!

      Poista
  2. Hui tuota onnettomuutta, mutta onneksi oli siis ns. onnea matkassa siinä kuitenkin! <3 Huh, kyllä voin kuvitella sitä tunnetta, mun entinen koira - nyt jo siis ollut autuaammilla metsästysmailla jo vuosia - pääsi kerran nuorempana livahtamaan ja juoksi suoraan pensasaidan läpi ohiajaneen auton eteen. Jotenkin sen näki omassa päässään hidastettuna kun koira juoksee "kuurona" kohti pensasaitaa ja itse näkee kuinka se auto lähestyy siellä aidan toisella puolella - ihan kamalaa! Ja voin vaan kuvitella miltä kuskista tuntuu kun koira ilmestyy eteen aidan läpi! Meilläkin selvittiin pelästymisellä, ei edes osunut koiraan ko. auto...huh!

    Oliko kuormassa nättejä räsymattoja? ;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans näin sen kun poika kaahaa ja sen kun koira juoksee... sitten näin tytön ilmeen, kun se näki miten koira lensi... ja sen jälkeen vasta tuli se ulina... näin mielessäni, miten koira makaa maassa ihan koivet hajonneina, mutta ei, se juoksikin mun luokse - ONNEKSI!! Kyllä se varmaan vartin siinä mun sylissä vapisi ja läähätti mutta todellakaan mitään ei ollu rikki, eikä ole nyt jälkikäteenkään näkynyt yhtään missään, että olis sattunut. Hullun tuuria, sanon minä!!

      Räsymattoja kyllä kaikki oli, mutta ei sellasia vanhanaikaisia kirjavia, vaan uudempia jämptisti tehtyjä ja laadukkaita. Mun veljen anoppi on ne kaikki kutonut ja jälki on tosi hyvää. Värit ei vaan ole mun mieleen, mutta ehkä jonkun? Koitan saada laitettua ne faceen näytille, kattele sieltä jos sattuis sulle. Ihan jotain 10-20€ laitan niille hintaa, osa on siis sellasia isoja "keskilattiamattoja" ja osa pitkiä kapeampia.

      Poista
  3. paljo sattuu ja tapahtuu lyhyessä ajassa sielläkin <3 meillä esikoinen kinuaa sitä ajo-opettelu hommaa,kai se jossain vaiheessa täytyy aloittaa..Tosin se on sit miehen heiniä,jos tuosta kuntoutus ensin työ-kuntoon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, viikossa ehtii monenlaista. Ainakin sillon, kun on lomalla... nyt se lysti sitten loppuukin ja aamulla on mentävä töihin, voi plääh.

      Toivotaan, että isäntä kuntoutuu pian!

      Poista
  4. Onneksi ei käynyt koiralle kuinkaan. <3 Tuolliset tilanteet tuntuvat aina hurjilta.

    Ihana tuo teidän pieni. Meillä on jokainen pieni myös tykännyt lilluttaa käsiään vesikupissa. Se tuntuu aina olevan kovin hauskaa puuhaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tosiaan! En ole ollenkaan valmis vielä luopumaan noista rakkaista karvaturreista. ♥

      Meidän omat lapset ei ole tuota koira-aikaa pienenä kokeneet, meille tuli eka koira silloin kun pienin lapsista oli 3v. Joten mulla ei ole kokemusta siitä vesikupilla leikkimisestä sillä lailla. Tämä lapsenlapsi kuitenkin on erittäin kiinnostunut kaikesta tuollasesta, ja voi että mikä ilme, kun erittäin hyvin kyllä tietää että ei saisi... ravistaa jopa päätään, että eeeeiii, ja sitten virnistää suloisesti ja työntää kädet kippoon! ♥

      Poista
    2. Meillä tapasivat myös puistaa päätään ja sanoa monta kertaa ei itselleen ja sitten ne kädet sujahtivat kuppiin. :D Taaperomme ei onneksi pääse kuppiin nyt kovin hyvin käsiksi, mutta edellisessä kodissamme kun nuo isommat lapset olivat taaperoita oli tilanne ihan toinen. :) Suloisia nuo ovat. <3

      Poista
  5. Mä voin vaan kuvitella minkämoisen älämölön oisin itsekkin pitänyt jos oisi meidän pihassa tuommoinen äksidentti sattunut! Oisi saattanut naapurin papalta tippua tekarit suusta :D Onneksi ei käynyt mitään pahempaa <3 Ihana tuo mummon kulta teillä, mä ootan jo kovasti omaa pientä mummin nyyttiä syliin pideltäväksi :) Oikein mukavaa loppu viikkoa Heli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei onneksi ole naapurit lähellä... vaikkakin pahoin pelkään, että se mun karjuminen kyllä kuului tonne satojen metrien päähän lähimpiin naapureihin asti, sen verran on aukee tää paikka...

      Mummon muru on ihana, ootappa vaan, sä sekoat kun vauva syntyy... =D

      Hyvää viikonloppua sulle!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥