Käytiin tänään perheen kanssa Pajulahden urheiluopistolla Seikkailupuistossa. Se on siis paikka, jossa on puissa tuollasia köysiratoja, mitä pitkin kiipeillään. Oli kyllä hauskaa, vaikkakin aika ajoin tosi rankkaa.
Minä ja tyttö käytiin kaikki muut paitsi vaikein rata, koska se toisteksi vaikein oli jo sen sorttinen, että en enää viitsinyt lähteä yrittämään sitä viimeistä... siis uskallusta ei puuttunut, mutta käsivoimaa kyllä sitten senkin edestä. Nytkin jo oli aika tutisevat kädet sen viimeisen käymämme ylösnousun jälkeen ja huomenna on takuulla kädet kipeät.
Poika meni koittamaan sitä viimeistäkin, mutta voimat jo sitten loppui kesken ja tuli puolessa välissä sieltä pois. No, tuolloin oli oltu ratoja kiertämässä jo monta tuntia ja päivän syömiset oli pojalla rajoittuneet yhteen jäätelöön... Mies meni vain muutaman radan, sen jalat ei kestä oikein mitään näköjään enää, harmi.
Sen tulin ainakin huomanneeksi, että korkean paikan kammoa mulla EI ole. Ihan ekalla radalla tuntui hurjalta lähteä ekaan vaijeriliukuun (tuollaseen vastaavaan kuin tuossa kuvassa, jossa poika juuri lähdössä liukuun), mutta kun sen kynnyksen ylitti niin loput oli sitten ihan helppoja. Ei mua myöskään pelottaneet ne heiluvat ja huojuvat systeemit, mitä pitkin siellä yläilmoissa mentiin. Mutta tosiaan käsivoimia ei ole juurikaan ja se rajoitti sitten menoa sinne viimeiselle radalle harmillisesti.
Kotimatkalla käytiin syömässä, olikin jo ihan hirmuinen nälkä, aamupala vain syötynä mullakin... ja kello oli jo jotain kuusi! Nyt on kyllä aika väsähtänyt olo sitten...
Kotosalla istahdin hetkeksi pihakeinuun lepäämään, juomaan teetä ja katselemaan naakkojen parveilua. Minusta naakat on jotenkin tosi kiehtovia lintuja, mutta on ne vaan melkoisen kovaäänisiä!! Päivällähän se ei todellakaan mitään haittaa, mutta ne tapaa myös aamuyöllä mekastaa tässä lähellä, ovat pihassa tai tuossa langoilla tai pelloilla, ja se metallinen terävä ääni on niiiiin raivostuttava, kun siihen herää keskellä yötä... Ja kun niitä on todellakin paljon täällä, niin meteli on sen mukaista!
No, antaa lintusten kuitenkin olla, kiva niitä on katsella.
Juhannusruusu kukkii aina vaan upeampana. Älytön harmi, kun nämä mun kuvat on niin superhuonoja... ei nämä tee oikeutta tuolle mahtavalle puskalle! Mä en siis tosiaan tee meillä pihalla yhtään mitään puutarhurointeja, ja tuokin puska on saanut kasvaa ihan omassa rauhassaan vuosikausia, ja joka vuosi se kukkii ihan mahtavasti. Mä en siitä viitsi koskaan katkoa oksia mihinkään maljakoihin - minusta yleensäkin kukat on kauneimpia ihan vaan tuolla luonnossa - joten eipä tuo ole tuosta muuta kuin levinnyt vaan joka vuosi lisää.
Sen verran meidän pihalla on tapahtunut, että purettiin se viime kesänä tehty terassin tapainen..... Mä en vaan jotenkin uskonut, että siitä koskaan tulee sellasta, mitä mun visio siitä oli. Eka purettiin se rautakehikko ja sitten lopulta myös ne laatat. Nyt keinu töröttää (typerästi) tossa talon edustalla ja pöytä sekä tuolit nojailee linttaan kasattuna talon seinustalla... Ja ne kaikki terassilaatat on tallin seinustalla odottamassa jotain tosi hyvää ideaa jatkokäytölle... *huoh*
Mä oon monet kerrat ajatellut, että oliskohan ihan kannattava sijoitus pyytää joku ammatti-ihminen tänne miettimään tätä pihan laittamista. Siis ei sillä mielellä, että kukkia tai pensaita tai yhtään mitään muutakaan tänne välttämättä haluaisin, mutta edes tuota kalusteiden sijoittelua jos joku vähän avittais. Tahtoisin tuohon edustalle jotain terassin tapaista, mutta ei se vaan siihen omilla ideoinneilla meinaa millään muotoutua... Kohta lähtee pöytä ja tuolit myyntiin, jos ei ala jotain siihen keksiä!
Mutta ei auta, nyt on kyllä lähdettävä petiin... On tämä ulkoilmassa reippailu sen verran rankkaa!
Heli
Mun polttareissa mut vietiin ton tapaiselle köysiradalle. Ihan suvereenisti laskettelin vaijerirataa menemään. Nyt en enään varmaan jaksais kiivetä mihinkään!
VastaaPoistaSehän oli tosi kivannäköinen se teidä terdesysteemi. HöH!
Mun polttareissa mua vaan nöyryytettiin hirveissä rytkyissä kylillä. =D No ei vaan, hauskaa oli. Mutta joo, vaikka nyt aika hyvin tuolla kiipeilin, niin kyllä melkein luulen, että nuorempana olis ollu helpompaa.
PoistaNo se terassihomma... mä en oikein tiiä. Sillä ei ollu oikein ollenkaan käyttöä. Me kun ollaan tässä asuttu jo liki 20v, eikä olla koskaan totuttu ulkona istuskelemaan pöydän ja terassin puuttuessa, niin jotenkin todella vaikea oppia siihen nytkään. Kuvittelisin, että jos se olis tossa ulko-oven lähellä, se vois olla enemmän käytössä. Toisaalta musta tuntuu, että ei me sellasta tarvita lainkaan. En tiiä. Mua tuskastuttaa se asia hitusen... Pitää nyt katella keksitäänkö joku ratkaisu.
Älä nyt vielä pistä sitä kalustoa myyntiin. Laitatte ne terassilaatat siihen talon nurkalle ja kaluston siihen, jos keinukin kerta on siinä talon edessä. Siihen on lyhyt matka mennä teekupin kanssa istuskelemaan ja vaikka grillaamaan ja syömään. Teillähän on nyt se uusi pallogrilli. Ei kaikkeen tarvitse olla tottunut tai tehnyt tyyliin aina. Uusia asioita tulee ja niihin voi pikku hiljaa totutella.
VastaaPoistaNo toi edustahan on toki aikanaan jo ollut ensisijainen vaihtoehto terassin paikaksi. Siinä on vaan sellanen pitkä miinus, että se on koko päivän varjossa... Ja sen vuoksi lätkästiin se systeemi tonne pellolle aurinkoon. Mutta ei se ollut hyvä idea sitten loppujen lopuksi ja käyttöä koko systeemille ei oikein ollut ollenkaan.
PoistaMä oon sellanen, että jos koen jonkun asian turhaksi, haluan siitä nopeasti vaan eroon. Siksi mietin nytkin, että jos ei pian ala ideaa tulla, niin aivan turhaan nuo kamat tuolla pyörii. Piha ei ole ollenkaan hyvä paikka säilytellä ylimääräisiä tavaroita, pilalle vaan menevät.
Niin ja mä en ole koskaan välittänyt kantaa ruokia pihalle... En todella siis kaipaa sellaista pöytäryhmää. Keinu on kiva kyllä ja joku pikkuinen pöytä riittäis siihen viereen teekupille, jonka kanssa joskus harvoin siellä keinussa istun.
PoistaOn sulla juhannusruusupuskalla kokoa, melkoisen komea pensas =) Meidän juhannusruususta en niin aikoinaan välittänyt ja kovasti sitä meiltä yritin hengiltä saada, mutta kas joitain juurenpaloja on näemmä penkkiin jäänyt ja sieltähän on ilmoille tupsahtanut kaksi pensaan alkua. Toinen jopa kukki vähän jälkeen juhannuksen, sitkeää on lajia. Olkoon siinä, kun ei nujerrettua saa...
VastaaPoistaMulla on kasvien poistomyyntien vuoksi lähtenyt taas kerran mopo käsistä. On niin paljon kaikkia ihania perennoja, havuja ja hyötykasveja joita haluaisin kannella kotiin. Tänäänkin kauppareissulla lähti mukaan jälleen havuja penkkien reunuksia varten. Harmittamaan jäi, ettei autoon mahtunut varrellisia marjapensaita...Pitäneekö lähteä huomenna uudelleen liikenteeseen, nälkä se vaan näemmä kasvaa syödessä ;)
Meillä on terassi talon yhteyteen rakennettuna. Tykätään siitä kovasti ja sohva on ihan mukavasti käytössä. Onhan siinä kivaa istuskella, lukea tai muuten vain viettää aikaa. Toivottavasti teilläkin löytyy paikka pihakalusteille ja niillä hengailulle.
Tämä ruususen unta uinaillut immeinen toivottelee leppoisaa viikonloppua sulle :)
Meillä on puska saanut olla rauhassa senkin takia, että on edes jotain kukkaa tontilla... Helppohoitoinen, sopii mulle, heh!
PoistaMä suunnittelin kyllä alkukesästä, että laitan edes pataan jotain kukkia. Mutta en ole näköjään laittanut... Enkä taida laittaa. Kun ei tuo pihan laittaminen vaan edelleenkään innosta! Sun piha on taatusti upea, kun aina siellä innolla puuhaat!
Pitäis nyt tuota terassia miettiä... Toisaalta ei sitä mieti mieskään. Me vaan ei olla terassilla istuskelijoita!!
Kivaa viikonloppua sulle, mulla tämä menee jälleen kerran kokonaan töissä...
Ihana retkipäivä. Minä haluaisin joskus kokeilla tuollaista "temppurataa", vaikka epäilenkin, että olisin edes vähän korkeanpaikankammoinen. =)
VastaaPoistaUpea juhannusruusu. Olen samaa mieltä, että kauneimmillaan se on kasvaessaan eikä maljakoissa.
Kokeile ihmeessä jos saat tilaisuuden! Noita vastaavia puistoja (Flow Park nimellä ehkä?) on ympäri Suomea. Mun mielestä olo oli tosi turvallinen, kun oli kuitenkin ne valjaat ja tuplavarmistukset koko ajan. Ainoa hetki, missä vähän tuntui, että no huhhuh, oli se ihan eka liukuun lähtö... ja se oli vielä ihan helppo ja matala liuku verrattuna siihen, mitä sitten tuli myöhemmin vastaan. Mutta kun sen ekan kynnyksen ylitti, niin loppu oli ihan piis of keik! Siis korkeutensa puolesta... muuten oli kyllä välillä vähän haastettakin, että riittääkö voimat.
PoistaJuhannusruusu on kyllä kiva. Sen lisäksi, että haluan antaa kukkien olla luonnossa/puskissa jne, koska ne on siellä parhaimmillaan, mä myös inhoan niitä öttiäisiä, mitä niiden mukana kulkeutuu sisälle... joten siksikin jätän kukat ulos. =)