lauantai 24. kesäkuuta 2017

juhannuksen juttuja


Juhannus on juhlittu. Tai no juhlittu ja juhlittu... Kotonahan se pääosin on vain mennyt ja rauhallisissa merkeissä. Eilen illalla olin kyllä jonkun aikaa naapurissa ja pari viinilasiakin tuli juotua, mutta tulin sitten kuitenkin mieluummin takaisin kotiin kuin jatkoin iltaa juominkien merkeissä sen enempää.

Eilen päivällä kävi sisko perheineen. Toivat aivan hervottoman määrän tuliaisia, syötäviä sellaisia. Pussillinen keksejä ja suklaata ja pahvilaatikollinen hedelmiä ja kasviksia. Huh, siinä meillä riittää syötävää. Koitan saada kunnialla käytettyä kaiken - siis niistä kasviksista ja hedelmistä, niitä keksejä ja suklaita koitan ennemminkin vältellä... 

Kokkoa käytiin yhdessä katsomassa tuossa meidän kylällä. Oli kyllä tosi mukavaa, kun sinne tuli aika paljon porukkaa lähitaloista. En tunne vieläkään kaikkia naapurustostani, vaikka olen asunut täällä jo kohta 20 vuotta! No, uusimmat kyläläiset on vasta äskettäin muuttaneita. Kaappasin nuoren perheen pikkuisen vauvan syliini hetkeksi, kylläpä hän oli suloinen! ♥

Juhannusruusu on ajallaan kukassa. Hassusti paras kukinta on tuolla pellon puolella... pihan puolella on kyllä nuppuja ihan hurjasti, mutta kukkia siinä ei vielä paljoa ole. No riittääpä ihasteltavaa vielä edessä päin.


Ostettiin grilli. Perinteinen halpa pallogrilli vaan... ollaan vähän huonoja grillaajia. Meillä ei mies ole mikään grillikuningas, joka kääntäisi pihviä illat pitkät. Lähinnä meillä tirisee grillissä makkarat vaan, ja joskus ehkä maissit. 

Pojan kanssa kasattiin tuota kapinetta melkoinen tovi. Ohjeet oli, mutta ne oli aika huonot. Hirmu hailakat kuvat ja pientä piperrystä... Sanoinkin, että jos olisi ollut Ikean tuote, olis ollut kasassa jo paljon aikaisemmin. Olen oikeasti sitä mieltä, että Ikean ohjeet on erittäin hyvät ja kasaaminen helppoa.

Tänään tuolla sitten ekat makkarat paistoivat. Ja maissit. Nyt kun vielä saisi aikaan viedä grilli aina jonnekin suojaan... meillä on perinteisesti aika huonolla hoidolla kaikki tuollaset, ja sitten ruostuvat tuolla sateessa. Mielestäni voisi halvankin jutun kuitenkin hoitaa niin, että ei ihan joka vuosi tarttis uutta hommata... Mutta en jaksa kaikkea koko ajan kytätä, etenkään kun en itse edes sitä makkaraa koskaan syö tai muutenkaan grillaile.


Monet panostaa näihin juhlapyhien ruokiin suuresti. No, me ei... Tässä minun ateria tänään. Uusia perunoita ja Keijua, sekä soijapullia ja ketsuppia. Niin oli hyvää, että! (Muilla oli lihapullia.) Minä tykkään tästä äärimmäisestä yksinkertaisuudesta, vaikka se kenties vähän säälittävän ankealta näyttääkin.

Ollaan ehkä maailman huonoimmat salaatinsyöjät... olenkin kasvissyöjä, joka ei syö kasviksia... No, oikeesti syön kyllä. Mutta en yleensäkään ruoan kanssa salaattina. Muistan, etten ole koskaan oikein salaatista välittänyt. Syön mieluummin sitten tomaattia ihan vaan sellasenaan, kurkkua leivällä, paprikaa ja porkkanaa, hedelmiä... Tänään illalla tein eilisistä tortilloista jääneistä kasviksista sekä päivältä jääneistä soijapullista salaatin itselleni, eli aika ajoin kyllä syön sitten salaattiakin. Muu perhe veteli niitä makkaroita.


Ostin uuden tietokoneen. Täytyy sanoa, että vaikka jotenkin kirpaisee ostaa uusi kone, vaikka entinenkin vielä jotenkuten pelaa, niin on kyllä ollut todella ihanaa, kun kone on nopea. Entinen aukesi useita minuutteja, tämä uusi on käyttövalmis sekunneissa. Entisellä jos latasi useita sivuja auki yhtä aikaa, se meni ihan tilttiin - uusi toimii tuosta vaan, ja nopeasti. Ja entinen alkoi tehdä kaikenlaisia temppuja, siellä vilkkui ties mitä lätkiä aina välillä... Alkoi ihan pelottaa, jos se vaikka totaalisesti pimahtaa. Kone oli käytössäni 5 ja puoli vuotta. Ilmeisesti melko pitkä aika tietokoneelle, ainakin näin sanoo meidän nörtit.

Uudella on sitten se ikävä kääntöpuoli, että sen toimintoihin pitää vähän tutustua. Mä en millään viitsisi. On ärsyttävää etsiä ja latailla ohjelmia - esim. äsken latasin Picasaa - kun ei ole ihan varma mitä on tekemässä... Kaikki valokuvat on poissa (aion ne kyllä sieltä vanhasta vielä tänne siirrellä), jotkut toiminnot on erilaisia... Mua tuskastuttaa sellanen uuden opettelu. Vanha hyväksi havaittu riittäis hyvin mulle.

Kiva tällä on kuitenkin nyt surffailla ja naputella. Vaikka periaatteessa olen sitä mieltä, että kaiken ei tartte tapahtua niin nopeasti, niin kyllä mä tunnustan olleeni entisen koneen hitauteen jo aika tuskastunut.

★ ★ ★

Huomenna on paluu arkeen, vaikka sunnuntai onkin. Eli mulla on työpäivä. Voi itku ja hammasten kiristys... Hyvää viikonlopun jatkoa teille muille.

Heli

11 kommenttia :

  1. Argh! Mä niin samaistun tuohon tietsikan opetteluun! En osaa ja silti pitäisi osata kaikki niinkuin luonnostaan. Ei ole malttia, eikä mielenkiintoa opetella. Joten itteensä saa vaan syyttää! ='D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on onneksi noi pojat jotka osaa ja tekee. Äsken just kävi isompi poika laittamassa mulle tulostimen toimintaan ja virustorjunnat kuntoon. En kyllä yhtään viitsisi itse edes opetella miten ne laitetaan!!

      Poista
  2. Mekään ei kuuluta heihin, jotka panostaa juhlapyhien ruokiin. Tosin se luonnistuu kuin itsestään sitäkin kautta, ettei kiinnosta tai vietetä juhlapyhiä ylipäätään. Mitäs sitä, aivan turhaa laittaa energiaa siihen, että pitäisi olla tai toimia kuten 'kaikki' muutkin. Syödäkin saa just mitä ja miten lystää. Nih :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuo meidän ruoka on ihan säälittävän ankean näköinen setti. Toisilla on pöydät notkollaan ihania kattauksia ja kaikenlaista syötävää... Mutta jotenkaan se ruoka vaan ei ole mun mielenkiinnon kohde juurikaan, enkä jaksa vaivautua sen eteen mitään tekemään. Eikä näköjään jaksa sitten kukaan muukaan meillä... sillä mikäs sen sanoo, että sen pitäisi olla vain ja ainoastaan mun kontolla? Jos joku haluaa nättiä kattausta tai spesiaalimpaa ruokaa, niin siitä vaan laittamaan, isot ihmiset. =D

      Tulee kyllä myös mieleeni, että olishan tuostakin ruoasta hyvä kuvaaja saanut erilaisilla kuvakulmilla aivan ihanan otoksen... höyryävä peruna voilla jne.

      Poista
  3. Mekin vietettiin juhannus ihan vaan tässä kotona. Grillattiin ja saunottiin. Lapsenlapset oli yhden yön täällä ja niiden kanssa meni touhutessa, kun mies oli pyhät töissä. Mäkään en osaa panostaa kauniiseen kattaukseen, vaikka niistä kovasti tykkäisinkin. Ruoat vain kannetaan pöytään esille. Kiva alkanutta viikkoa Sinulle, Heli ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta sinä kyllä osaat nuo kattaushommat, ainakin mitä minä olen nähnyt. =) Puhumattakaan niistä tarjottavista. Minä olen noissa ihan surkea, ja kiinnostuksen puutos aihetta kohtaan vielä lisää tuota ankeutta. Meillä ei oikein osata syödä yhdessä, siis sillein pitkällä kaavalla... kaikki vaan vetäsee ruoat naamariin ja häipyy.

      Mukavaa viikkoa sullekin! Toivotaan, ettei ihan joka päivä sada... ♥

      Poista
    2. Kiitos, Heli ♥ Joo, kahvikattauksiin ja tarjottaviin kyllä panostan, jos tulee vieraita tai on juhlia, mutta tarkoitin nyt ruokakattauksia. Niitä en osaa tehdä tai ehkä osaisin, jos keskittyisin niihin enemmän.

      Poista
  4. Uusilla perunoilla saa mielestäni ateriasta kuin ateriasta hyvän. Ja mikäs siinä muutenkaan, jos kerran tykkää ihan perusruuasta! Täällä ilmoittautuu toinen vähän outo lähesvegaani. Syön kyllä salaatteja, mutta muita kasviksia on täytynyt oikein käskemällä pakottaa itsensä syömään. Mutta ihan hiljattain tähän on tullut muutos, kun olen opetellut useita reseptejä, miten voin valmistaa esim marinoimalla kasviksista ihan superhyviä. Ruokiin on tullut ihan erilainen gourmet-aspekti ja uusia makuelämyksiä. Avainsanana marinoinnissa on mielestäni yrtit, joilla saa kaikesta niin maistuvaa. Ja toinen avainsana on helppus - muuten en viitsisi, kun kerran arkiruuanlaitosta puhutaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, uudet perunat käy ruoaksi ihan sellasenaan!! Tai no, kyllähän ne jotain voita (tai minun tapauksessa Keijua) kaipaa, mutta ei paljon kyllä sitten muuta!

      Mun kasvisten syöminen on kyllä niin kurjaa. En jaksa pipertää salaatteja, enkä oikein tykkää kovin sekamelskaisesta muutenkaan - mieluummin syön kokonaisen tomaatin tai porkkanan vaan. Marinointiinkin olen liian laiska, vaikka sillä saisi varmasti hyvää ruokaa. Miten helppoja ja hyviä olis vaikka uunikasvikset... mutku...

      Mä olen nykyään vegaanisessa "kokkikerhossa", siellä tehdään kerran viikossa ihania ruokia ja aina mä ajattelen, että "kyllä mä nyt kans tästä kunnostaudun", mutta en oo kyllä vielä saanut aikaiseksi... Ehkä tuonnempana? ;)

      Poista
  5. Mahtava juhannusruusu.
    Mäkin havittelen uutta läppäriä. Mutta en viitsis opetella uusia juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ruusu onkin sitten ainoa kukka meidän pihassa. Jos ei siis laske lukuisia luonnonkukkia. Ruusupuska saa olla ihan luonnontilassa, en tee sille koskaan mitään. Ja se kukoistaa niin upeana joka kesä!!

      Mä oon tyytyväinen, kun ostin tän uuden koneen. Mutta mulla onkin onneksi nuo pojat jotka tätä sitten rassaa, kun ite ei osaa. Poika tän mulle valitsikin, en olis itse tiennyt yhtään mitä siinä pitää edes olla!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥