torstai 1. maaliskuuta 2018

lomaviikon touhuja


Voihan kääk! Lomaviikko mennä huristelee kauheeta vauhtia eteenpäin - kohtahan se on jo ohi... Mä en oo tehnyt oikein mitään. (Toisaalta, eikö se ole loman tarkoitus..?) Ulkona on niin kylmä, että en siellä juuri kyllä ole nenääni näyttänyt edes. Tuollasen loimottelevan tulen ääreen ehkä voisin mennäkin, jos sellasta olis tarjolla... Kuva on koulukaverin kodalta, jonka ympäristössä oltiin ennen lomaa harjoittelemassa ensiaputaitoja. Koulussa oli siis EA-ykkönen ja sen tiimoilta opin muun muassa käyttämään deffaa:


En kyllä tiedä, miten sitten tositilanteessa kävisi... että osaisinko. Vaikka toisaalta tuo on kyllä niin helpoksi tehty, että voiko sen kanssa edes epäonnistua? No enivei, nyt pitäisi olla ensiaputaidotkin sitten hanskassa. EA-kakkonen on sitten parin viikon kuluttua vuorossa.

No juu. Mun loma alkoi itse asiassa kyläreissulla, kun kurvasin taas ystäväni luokse Helsinkiin heti perjantaina. Lauantaina käytiin sitten vegemessuilla, jonka suhteen meillä oli tänä vuonna paljon parempi onni kuin viime vuonna. Nyt meillä oli valmiit liput ja päästiinkin suoraan sisälle. Ja saatiin maistella vaikka jos mitä! Hiukan sieltä myös ostelin jotain, eli siis vain ja ainostaan herkkuja...


Ihan superhyviä olivat esimerkiksi nuo kuppikakut, joita sai ostaa Tuulispään pisteeltä. Oih ja nam!! ♥ Mä ostin maisteltavaksi minttusuklaan, oreon ja suolapähkinä-kinuskin, enkä kyllä osais laittaa ees paremmuusjärjestykseen, niin hyviä olivat joka ainoa! Nuo suklaat oli myös todella houkuttelevia ja ostinkin jotain pähkinäsuklaata. (Nuo suklaakuvat on ystäväni ottamia.)

No sitten kun sieltä stadista kotiuduin, olikin seuraavaksi vuorossa lapsenvahtikeikka! Meidän pikkuinen neiti tuli mummolle ekaa kertaa oikein yökylään maanantaista tiistaihin, kun vanhempansa olivat jonkun (minulle täysin oudon...) bändin keikalla Tampereella. Täytyy sanoa, että kylläpä olikin vikkelä neiti ja mummo ei ehtinyt muuta tekemään kuin perässä kulkemaan ja vahtimaan...


 Joka paikka piti tutkia ja vähän väliä roikkua mummon sukanvarressa...


Ja koko ajan oli suunta ylöspäin! Neidillä on ikää 7 kk (viikon päästä 8kk) ja hän on kyllä todella nopea ja näppärä jo. Konttaa vauhdilla ja todellakin kiipeää seisomaan milloin minnekin.


Niin huvittava tuo haara-asento... ja siinä sitten yleensä pitää myös hytkyä ylös alas. 

Yö meni ihan hyvin, tein neidille pesän viereeni meidän sänkyyn ja sinne hän sitten simahti pienen taistelun jälkeen illalla. Yöllä oli kolme herätystä, jotka hoitui ihan hyvin ja pulloon pieni taintui. Miestä jouduin kyllä juoksuttamaan hakemaan lisää maitoa ja vaippakin piti keskellä yötä vaihtaa, kun se oli niin märkä jo. Ja yksi herätys oli sellanen pitemmän kaavan mukainen, että piti kammeta neiti moneen kertaan aina uudelleen vaaka-asentoon. Mutta sellaset 11 tuntia kaikkineen me siellä pötkötettiin, kun tyttö nukahti illalla 20.30 ja aamulla noustiin sitten lopulta ylös 7.30. Ihan hyvin minusta!

Päikkäreitäkin nukuttiin pariin otteeseen sitten tiistaina. Kyllä ne vauvat on niin suloisia, kun ne nukkuu!


Kun lapsonen lähti omaan kotiin, jatkoin innolla kaappien penkomista täällä kotosalla. Mä oon pidemmän aikaa jo miettinyt, että haluaisin käydä läpi meidän legolaatikon, kun siellä on niin paljon sellasta "turhaa", joka vaan täyttää laatikkoa mutta jota tuo isompi lapsenlapsi ei tarvii. Eli esimerkiksi tekniikkalegoja ja bioniclen osia poikien jäljiltä... Kippasinkin sitten koko lootan lattialle ja perkasin nuo sieltä pois. Nyt olis tällaiset...


...ja mietin, että mitähän mä nyt sit noille tekisin... Legothan varmaan menis kirpparilla kaupaksi, kun vaan viitsisi sen kirpparipaikan ensin varata. Toisaalta mulla on niin vähän mitään myytävää, että ei ehkä mitään pöytää kannata ees varailla. No, jatkan kaappien raivailua vielä ja katson, irtoaako niistä lisää pöydän täytettä.


Pakkasta on totisesti pidellyt! Meillä on ollut jo monta päivää mittarissa yli 20 asteen pakkaslukemia ainakin aamuisin. Puita on kannettu ja pesät on olleet kuumana... Ja villasukille on käyttöä. Mulla on tollasia kuvan kaltaisia tosi tyylikkäitä virityksiä nää kotiasut täällä, eli tuossakin kahdet villikset päällekkäin. Lisäksi on täytynyt laittaa verkkarit sukkahousujen päälle, että tarkenee. Yleensä siis hiihtelen täällä vaan paksuissa sukkahousuissa tai trikoissa...

No toisaalta, ulkona on myös aivan mielettömän kaunista! Aurinko helottaa ja kelit NÄYTTÄÄ mitä ihanimmilta... Mutta kyllä mä ainakin oon aika jäässä tuolla, jos vähänkin sitten on vielä viimaista. Koiraa pitää vähän ulkona käyttää, mutta eipä sekään mitenkään suurella innokkuudella sinne tunnu haluavan... Sille pyntätään näillä keleillä päälle myös villaa ja toppaa, eli alle villapuku ja päälle vielä toppapuku...


...paitsi että tuossa kuvassa sillä näkyykin olevan toppapuvun alla sellanen "avaruuspuku", joka ostettiin vanhemmalle koiralle viime talvena, kun se niin kovasti ja selkeästi paleli. Tuon puvun pitäisi pitää lämpö siinä iholla, toimii siis samalla tavalla kuin avaruuslakanat ja muut vastaavat. (Kuva on tyttären ottama.)

No, hiukan ollaan täällä myös urheilullisesti aktivoiduttu: ostettiin eilen illalla meille suksipaketti yhdeltä tuttavan tuttavalta. Ei sillä, että ne välineet tekis meistä urheilullisempia, mutta hei, meillä sentään olis nyt mahdollisuus vaikka hiihtää joskus... =D No oikeasti tyttö kyllä lähti jo heti illalla (siis joskus klo 21) testaamaan suksia ja kyllä ne taisi ihan kiva ostos olla. Monot ainakin on niin hienot, ettei meillä oo koskaan moisia ollut aiemmin:


(Kuva on sen myyjän ottama.) No mutta nytpä ei tarvii sit kuin vetää monot jalkaan ja sukset perään ja pinkaista vaikka tonne pellolle joku päivä. Mä en ymmärrä mitään voiteluista ja sellasista, joten toivotaan, että suksille ei tarvii tehdä mitään... Nämä on nyt sellaset kimppasukset, kun ollaan tytön kanssa niin saman kokoiset että voidaan yhdessä niitä käyttää.

Aloitin muuten eilen yhden ikuisuusprojektin tekemistä... nimittäin monenlaisten ruoka- ja leivontaohjeiden kasaamisen yksien kansien väliin. Kirjottelin kaikki epäselvät raapustukseni tietokoneella puhtaaksi ja tulostelin ne, leikkelin ja teippasin niitä kiinni kansioon... ja sitten se teippi tietenkin loppui aivan alkumetreillä. Huokaus. Pitää hakea sitä lisää ja sitten vaikka joskus voisin senkin tänne kuvata, siitä tulee nimittäin aika kiva!

Nyt mä taidan heittää viimeisetkin puut uuneihin ja jatkaa jostain kaapista tätä iki-ihanaa lempipuuhaani, eli raivailua. Oikein aurinkoista ja ihanaa viikon jatkoa teille kaikille!

Heli

2 kommenttia :

  1. Ihana mittarimato :D. Parista kuvasta tulee ihan mieleen se Hajuherne jossain sarjakuvassa, en muista missä. Vauhtia sen verran, ettei housut perässä pysy :).

    Olen monesti miettinyt, että jos joutuisin johonkin sellaseen tilanteeseen, jossa pitäis osata vaikkapa elvyttää tai ylipäätään auttaa sairaskohtauksen saanutta tai pahasti kaatunutta tai jotain, joutuisin todennäköisesti vaan hirmu paniikkiin, enkä osais tehdä mitään :(. Olen tosi huono kestämään mitään sellasia juttuja, vaikka olis kai lähinnä kansalaisvelvollisuus omata ne ea-taidot. Pelkästään sanan defibrillaattori lausuminen on niin vaikeaa, etten osais edes sellaista kysyä. Toivottavasti kenenkään henki ei ikinä tule olemaan mun taidoista kiinni.

    Mun meni tällä kertaa kirppismyynti ihan plörinäksi. Sattui sille viikolle niin paljon kaikkea muuta, kun vihdoin sain sen kuukausia aiemmin varaamani pöydän, etten ehtinyt pitää siitä ollenkaan niin hyvää huolta kuin olisin halunnut. Siitä tuli just sellanen ällön sekalainen, jossa muka on jotain, muttei sitten kumminkaan. Ihmeen hyvin "myyntiä" siihen nähden tuli (koska niitä omia hankintahintojahan ei muistella ;)), mutta en tykkää yhtään sellasesta puolittaisesta tekemisestä. Joko kunnolla tai ei ollenkaan. Voi olla, että jäi viimeiseksi kerraksi.

    Mun on pitänyt aiemmin vinkata sellasesta mun superluottovaatteesta, joka kulkee mulla aina mukana ja on helppo vetää päälle, jos tarvii yhden ylimääräisen väli- tai päällikerroksen (riippuu vuodenajasta). On sellanen omaan taskuunsa mahtuva (ja sitä mukaa vaikka käsilaukkuun) Haltin ihan ohut takki, joka pitää tuulta ja vähän sadettakin ja lämmittää ihan huomattavasti, vaikka on tosiaan melkein yhtä ohut kuin sukkahousut. Olen omani ostanut sata vuotta sitten, eikä ole mennyt miksikään. Näytti olevan mm. Tokmannillakin myynnissä. Auttoi nytkin aamulla huomattavasti, kun kävelin töihin ja kävi sellanen viima, muttei tehnyt mieli laittaa mitään paksua kerrosta toppatakin alle, koska päivän aikana kumminkin lämpenee niin, että tulee takasin kävellessä liian kuuma.
    Jos sulla ei tollasta ole ennestään, niin sitä voin kyllä suositella omasta kokemuksesta.

    Mulla alkaa huomenna loma. En ole vielä sitä oikein tajunnut, enkä ehtinyt edes miettiä, mitä otetaan mukaan. Eilen oli tarkoitus illalla sitä miettimistä harrastaa, mutta meni aika jäätyneitä suihkun putkia sulatellessa. No, ehkä hyvä, että jäätyivät nyt, eikä vasta sitten, kun ollaan pois.

    Iloisia pakkaspäiviä <3

    PS. Olen kateellinen teidän kimppamonoista :). Mulla on ihan tyhmät ja ruman värisetkin vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu toi neiti on aina tollein sukat pitkällään, kun mennä touhuaa. =D

      Jep, mä en ees muistanut sen deffan koko nimeä... Toivon myöskin, että en koskaan joutuisi oikeaan elvytystilanteeseen. Olen kyllä parikin kertaa ollut se, joka soittaa hätäkeskukseen puhelun, mutta kyse ei ole ollu sellasesta että ihan elvyttämään joutuisi. Ambulanssia kyllä on kuitenkin tarvittu. On se aika kuumottava tilanne, kun joutuu olla se, joka sitä potilasta siinä koittaa pitää hereillä...

      Mä niin mietin tota kirpparipaikan ottamisen järkevyyttä... Että onko järkeä. Tänään jo poika ja miniä otti joitain tavaroita siitä kasasta, joita olen pois laittamasta, ja melkein toivon, että muillekin löytyis ottaja (tai osalle tavaroita mielellään ihan ostaja). Jotenkin se ajatus siitä työstä ja vaivasta ei nyt nappaisi, kun on kuitenkin joka päivä ajettava muutenkin jo eri suuntaan kuin missä se kirppari on. Yksi tuttu olis ottamassa kohta pöytää, jos siihen kulmalle vaikka saisin omiakin kamoja muutaman myyntiin niin se olis ideaali tilanne! Harmi jos sulla meni myyntihommat myttyyn - vaikka toisaalta onko sillä niin väliä, vaikka ei ihan putkeen menny, jos kuitenkin rahaa sieltä tuli!

      Kiitos takkivinkistä! Mä en tiiä ajaisko toi kuitenkaan sitä asiaa, että tarviin jotain, millä tarkenee seisoksia vaikka kaksi tuntia pakkasessa... ja nimenomaan seisoksia, kun sitä se homma tuolla harjottelussa on (lapset sitten juoksee pitkin metsiä posket punaisena). Mä luulen, että kätevin juttu mulle olis joku yksi hyvin hyvin lämmin vaate sinne toppatakin alle (siis vaikka joku tosi lämmin villainen juttu). Ruskovillalla olis aivan ihana kutittamaton (!!), paksu ja todella lämpimän oloinen villafleecetakki... on vaan niin turkasen kallis sekin taas!

      Tosi ihanaa lomaa sulle!! Ootte vissiin menossa sinne teidän lomapaikkaan?? Toivotaan hyviä hiihtelykelejä teille sinne!

      Ja juu, noi monot on kyllä tosi hienot! En olis uskonut, että a) hankin yleensäkin sukset, saatikka että b) saan niiden kanssa noin hienot monot!

      Mukavaa viikon jatkoa sinne! ♥ (Ja onneksi pakkanen kuulemma jo lähipäivinä laskee... äsken oli auton mittarissa -22,5 vielä...)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥