lauantai 10. marraskuuta 2018

kysyithän ainakin luvan?


Nytpäs ajattelin kirjoitella sellaisesta ajankohtaisesta aiheesta kuin luonnosta kerättävät koristeainekset. Syksyn mittaanhan moni tekee retkiä metsiin keräilemään havuja, varpuja, sammalia ja muuta sellasta kivaa, joista sitten voi väkerrellä talveksi ja jouluksi erilaisia kransseja ja asetelmia.


No, tämä aihe vaivaa mua aika paljon. Osittain siksi, että itse ajattelen tienvarren kukkasistakin, että ne on kauniimpia siellä omalla paikallaan kuin minun maljakossa näivettymässä... lukuun ottamatta ehkä lupiineja, jotka sieltä luonnosta saisi pois keräilläkin, mielellään vaikka ihan joka ikisen, vaikka ne niin nättejä onkin. Mutta joo, niin kauniita ja ihania kuin ovat myös ne havukranssit ja varpuasetelmat sammalpedillään, niin mietityttää, että kuinka moni kyseisiä aineksia keräävä oikeesti tietää, että niitähän ei sieltä luonnosta noin vain saisi kerätä. Että siihen tarttisi vähintäänkin sen maanomistajan luvan.


Mä olen näiden opintojeni myötä tutustunut jokamiehenoikeuksiin vielä ehkä tavallista tallaajaa enemmänkin useiden eri koulutehtävien ja muun sellasen tiimoilta. Ja olen huomannut, että  ne on nousseet mulle aika tärkeäksi asiaksi kaikkineen ja ennen kaikkea juuri noiden ns. koristeainesten kohdalla. Me ollaan koulujuttujen kautta mukana joulukuun alussa yhdessä pienessä jouluaiheisessa tiedotusluontoisessa tilaisuudessa ja sinnekin mä ehdottelin meidän osioon yhdeksi osaksi noita jokamiehen oikeuksia ja niistä kertomista. Mua siis ihan oikeesti aivan ahdistaa se, miten iloisesti ihmiset kertoilee keränneensä havuja, sammalia ja varpuja ja tekee sitten niistä niitä koristeita! Kuulin jopa, että kaupungeissa ihmiset kerää havuja puistojen puista, voi hyvä ihme sentään!!


Eli siis, kysythän luvan, jos keräät havuja, varpuja, sammalia, jäkäliä - jopa pajunkissoja! Kaikki maa on jonkun maata, eli edes tienvarret ja ojanpielet ei ole mitenkään "vapaata riistaa". Ruohovartisia kasveja saa kerätä jokamiehenoikeudella lähes mistä vaan (poikkeuksena luonnonsuojelualueet), mutta puuvartisia ei saa kerätä mistään! Ja puuvartisia ovat siis juurikin esimerkiksi nuo varvut; puolukka, mustikka, kanerva, suopursu... Puista EI saa kerätä oksia. Ja tiesittekö, että edes maahan kaatuneista tai kaadetuista puista ei saa ottaa osia! Eli edes kaatuneesta kuusesta ei saa ottaa havuja eikä käpyjäkään. Maahan pudonneita irrallisia oksia saa kerätä, samoin maahan pudonneita käpyjä.


Ja entäs sitten ne sammalet ja jäkälät. Ne surettaa mua erityisesti! Ne kasvaa ja uudistuu melkoisen hitaasti ja sitten niitä riivitään maasta irti jonkun koristeen takia... Toivottavasti niiden kerääjät tietää ainakin sen, että niitä ei missään nimessä saa ottaa sieltä paljoa kerrallaan. Ja että niidenkin keräämiseen tarvitaan siis se maanomistajan lupa!


Otan tähän vielä yhden aiheen: kuntan. Mua ahdisti aika paljon, kun Mikkelin asuntomessuilla oli alueella erittäin paljon sitä kunttaa käytetty pihoissa. Sehän on siis todella kaunis, ihana ja luonnollinen ja sopii ihanasti pihaksi jonnekin mäntykankaalle. Mutta jos se on revitty jostain toisista metsistä irti sitä varten, niin voi itku... se on aivan kuin revittäisi nahka pois ihmisestä!! Mä ymmärrän kuntan talteen ottamisen ja muualle siirtämisen, jos se otetaan pois joka tapauksessa vaikka jonkun rakennettavan alueen tieltä - esimerkiksi jos se kuntta siellä messualueella olisi ollut jotain talteen otettua metsänpohjaa juuri sieltä. Mutta nähdäkseni sen oli sinne toimittanut joku yritys ihan muualta. Enkä siis tiedä, miten sen suhteen nuo sitä myyvät yritykset toimii, mistä se revitään jne. Mutta ajatuksena on kyllä kauhea se, että jossain on revitty ja raiskattu metsä sillä välin, kun sen "iho" kaunistaa jonkun pihaa...


Ja kyllä, tällaista tiukkaa mielipidettä tässä nyt sitten taas. Mutta luonto on mulle tärkeä asia ja toivoisin, että sen turha repiminen loppuisi mitä pikimmin. Itsekin olen pajunkissoja taitellut (se, että nekin kuuluu tuohon ilman lupaa kiellettyihin kerättäviin, oli oikeasti itsellenikin ylläri) ja tunnustan myös, että kerran ollaan raahattu salaa lähimetsästä joulukuuseksi siellä pitkään makaillut kaadettu kuusi... Viimeiset vuodet mulla on ollut aina joulun aikaan melkoinen mietintä siitä, hankitaanko kotiin kuusta ollenkaan ja esimerkiksi viime vuonna sellasta ei tainnut olla. Kohta on taas tämä pohdinta ajankohtainen, voi argh.


Mä kyllä oikein hyvin ymmärrän sen, että luonnon ainekset on kauniita ja kivoja ja tuntuu kovin luonnonmukaisiltakin. Mutta kuitenkin mietityttää myös se, että ne on siellä metsässä ehkä enemmän tarpeeseen kuin meidän terasseilla ja maljakoissa... No, tämä on vähän tämmöinen ikuisuuskysymys kyllä. Sama juttuhan se on vaikka kuusenkerkkien kanssa, olen niitä kerännyt niin omista puista kuin metsän puistakin (ihan luvan kanssa sieltä kylläkin ja keruupaikkana oli vielä pääosin sähkölinjan alunen, josta niitä puita kaadetaan joka tapauksessa, joten sieltä kerääminen ei haitannut luontoa).


Pääpointtini oli kuitenkin, että muistattehan kysyä aina luvan niiden havujen ja muiden keräämiseen! Ja toinen erittäin tärkeä pointti myös on se, että mitään aineksia ei saa kerätä kuin vähän sieltä täältä. Ehdottaisin, että havujen, varpujen ja sammalten sijaan koristeena käytettäisikin pääosin puista pudonneita käpyjä ja oksia, joista ihan varmasti myös taitavissa käsissä syntyy mitä ihanimpia koristeita.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Heli

21 kommenttia :

  1. Tästä tuli mulle jonkunlainen omantunnonpistos, koska justiin edellisessä postauksessa kerroin (ehkä siihen osin viittasitkin), kuinka olen metsästä keräillyt vähän sitä sun tätä. Lähinnä ne muutamat puolukan- ja mustikanvarvut on sellaisia, joita katkoessani tiesin tekeväni väärin, mutta silti ne keräsin. Jotenkin vissiin puolustauduin sillä, että ei ole moneen muuhun rikokseen verrattuna kovin merkittävä ja muuten olen tosi tunnollinen, enkä roskaa luontoa ja plaaplaa. Näitähän riittää.

    Sensijaan sahattuja kuusen ja männynoksia olen keräillyt hyvällä omalla tunnolla. Ne on peräisin kaupungin toimesta kaadetuista puista, joista on hyödynnetty rungot, mutta kaikki muu jätetty rytökasoiksi metsään ja niitten poisviemisestä oltiin ennemminkin tyytyväisiä, kun kysyin, saako ottaa.

    Sammalta meillä kasvaa omalla pihalla tontin takaosassa nurmikon paikalla enemmän kuin tarpeeksi. (Olen yrittänyt saada nurmikon kasvamaan sielläkin, mutta sammal valtaa alan aina uudestaan. Ja ainakin siellä kasvaa kyllä todellakin nopeasti takaisin, vaikka muuta toivoisin. Metsässä jonkun kiven tai kannon päällä ottaa varmasti moninkertaisen ajan).

    Ainakin mun tuntema kainuulainen kuntta-alan yritys kerää kuntan enimmäkseen käsin (ei siis millään järeillä koneilla) alueilta, joille on tulossa hakkuita ja joiden metsänpohja hakkuiden aikana jokatapauksessa vaurioituu. Muuta en osaa siitä sanoa (muuta kuin että olis just sellaista maapohjaa, jota toivoisin omallakin tontilla luonnostaan kasvavan).

    Ja nyt kun tuli noi kävyt puheeksi, niin täytyykin muistaa mennä keräilemään. Siihen mulla on hyvät mestat ennestään tiedossa. Ja maahan pudonneet kävyt on jo valmiiksi avonaisempina paljon kauniimpiakin kuin ne, jotka on vielä puissa. Niitä ei ole tullut koskaan mieleen suoraan sieltä keräillä.

    Hyvää viikonloppua sinne kans!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan ekana nyt sanon, että tämä on ihan yleisluontoista asiaa, joka on mietityttänyt mua jo kauan, eikä kohdistu keneenkään erityisesti. Eli älä turhaan mieti, että just sua tällä ajattelisin!! ♥ Mä oon oikeesti jo vuosia miettinyt, että mistähän ihmiset ne havunsa hakee ja onkohan ne oikeesti kysyny niihin lupaa... valitettavan monen ihmisen kohdalla luulen, että heitä ei edes kiinnosta mikään sellanen kuin luonnon hyvinvointi jne. Mut en siis todella tarkoita tällä sua!!! Mä vähän pelkäsin itse asiassa, että tästä jotenkin loukkaannutaan ja oon tän kirjoittamista miettinyt jo jonkun aikaa... se ei oo tarkoitus ollenkaan vaan lähinnä sen herättely, että tietääkö ihmiset tätä lupajuttua. Kuten esim. en mä ole koskaan ennen ajatellut, että jotkut ojan pohjalta kasvavan pajun oksatkin on luvatonta riistaa...

      Ja hei, sähän kysyit luvan niihin puun palasiin! Silloin tämä asia on ihan kunnossa. =D

      Ja juu, sitä metsässä kasvavaa paksua sammalpeitettä tarkoitin. Meilläkin on pihamaa ihan sammaloitunutta, mutta se on ainakin meillä sellasta että siitä ei kyllä koristeeksi olis. Ja oma piha on aina oma piha, siellä on oma lupakin.

      Tuo kuntta-homma on mielenkiintoinen. Mä en tiedä miten sitä tosiaan kerätään, mutta jostain muistelen kuulleeni, että ainakin jossain ihan revitään ne metsänpohjat. Ja totta että hakkuualueilla metsän pohja vaurioituu, mutta mä taivun silti siihen ajatukseen, että kuitenkin sen kuntan olis tarpeellisempi olla siellä rakentamassa sitä uutta pohjaa kuin että se jätetään aivan paljaaksi ja odotellaan, että se vuosikymmenten aikana sieltä sitten elpyy. En osaa sanoa tarkasti siis tähän kunttajuttuun mitään sellasta vitivarmaa. Ja todellakin se olis ihana pihana, en kiellä sitä ollenkaan. Ottaisin itekin mieluusti, paitsi ettei taida täällä pellolla sellanen kauaa elellä. =D

      Pitäis itekin varmaan joskus aktivoitua käpyjä keräämään. Ne on tosi kauniita koristeita - mä vaan kun en hirveesti muutenkaan niitä koristeita harrasta, niin on jäänyt nämä luonnon koristeetkin sitten käyttämättä. Tai hei, on mulla yksi kuivaheinäkimppu tuolla kaapin päällä pölyttymässä...

      Kivaa viikkistä! Meinasin laittaa, että aurinkoista, mutta taitaa aurinko olla ihan muilla mailla... ♥

      Poista
  2. Hyvää pohdintaa <3 Hyvä, että nostat tärkeitä asioita esille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Pahoin pelkään, että tästä myös loukkaannutaan... mutta ei voi mitään. Tärkeä asia minustakin.

      Poista
  3. Onpa hauska havainto: mietin itse samaa kun viikolla koiralenkillä havaitsin yhden naisen riipivän havuja puista ja laittavan sammalta pussiin. Satun tietämään maanomistajan (koska olen kysynyt häneltä lupaa pitää koiria irti hänen maillaan....) ja epäilen, ettei tuohon ole annettu lupaa.
    Harmitti, mutta olin nössö enkä avannut suutani. (Osin siksi, että piti kiireellä ottaa koiria kiinni ja välimatkaakin oli. Olisi kumminkin pitänyt kysyä.)

    Tärkeä huomio!! Jokamiehen oikeudet ei tarkoita oikeutta raiskata kaikkea! Pistää kiukuttamaan sellainen. Erityisesti, kun ihmiset törkeästi vie "kaiken" ja pahimmillaan tekee sillä rahaa eli myy noita ottamiaan tarpeita sitten omaan piikkiinsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuollanen on kyllä ikävää! Enkä mä tiiä arvaisinko itsekään mennä kenellekään sanomaan... koska en kehtaa tutuillekaan mainita, vaikka mieli tekisi.

      Mulle muuten on käynyt niin, että oon aina pitänyt koiraa irti tässä meidän viereisillä pelloilla ja metsässä, oletuksella että se on ok (eli köh köh, en oo varsinaisesti tainnut lupaa kysyä, mutta omistaja kyllä on nähnyt monet kerrat ja sallinut asian, eli kaippa olisi siitä sanonut, jos ei olisi ok...). Mutta tosiaan kerran sitten yksi paikallinen metsästäjä mulle vähän mainitsi asiasta, ja olin ihan että häh? Mutta selvisi, että heillä onkin tuohon pikku metsäplänttiin joku hiiivatin metsästysoikeus, joten HE päättää nämä koirat irti -tilanteet!! (Ja ilmeestä päätellen eivät suvaitse irtokoiraa...)

      Se on muuten noissa kerättävissä jutuissa vielä, että niitä kyllä saa kerätä myös kaupallisiin tarkoituksiin, mikä on toisaalta ehkä vähän ihmeellistä. Eli kuka vaan saa kerätä toisen ihmisen metsästä vaikka kaikki mustikat ja pistää rahoiksi. Tuollanen on kyllä inhottavaa, jos ilman lupaa repii niitä aineksia, etenkin just havuja puista ja sammalta maasta (itken verta...) ja sitten vielä sen päälle myy ne ja käärii rahat taskuunsa. =( Mutta todellakin se kaiken riipiminen on niin, niin, niin väärin!!! Edes luvan kanssa ei saa ottaa kuin vähäsen vaan.

      Poista
  4. Maata omistavana en hyväksy edes yhden mustikanvarvun keräämistä luvatta ajatuksella "että eihän se ole kuin yksi", tuhat ihmistä kun kerää yhden niin määrä on jo aika suuri. Itsekin kerään vain omilta mailta tai muualta luvalla. Jäkälää en kerää edes omilta mailta koska se uusiutuu äärimmäisen hitaasti, sammalta kerään kalliolta josta poistaisin sen muutenkin. Nyt oli hyvä käpyvuosi, niitä keräsin ison vasullisen sytykkeiksi.
    Tärkeästä asiasta puhut, suomalainen jokamiehenoikeus on ainutlaatuinen, sellaisena se ei pysy jos sitä käytetään väärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä kannanotosta!! Olen 100% samaa mieltä. Toivoisin, että ihmiset ajattelisi nenäänsä pidemmälle näissä asioissa. Niin moni ajattelee varmaan just tollein, että ei se pieni mitään tee... mutta kun tekee, noissakin asioissa pienet purot tekee suuren virran. Ja kun se metsä ei todellakaan sinne takaisin kasva ihan noin vaan, etenkään ne sammalet ja jäkälät. Voi ihmisen ajattelemattomuutta ja turhamaisuutta...

      Poista
  5. Kiitos tietoiskusta, todella hyvä ja tarpeellinen tällaiselle kaupunkilaisihmiselle!

    Minulle on ollut itsestään selvää, ettei elävistä puista riivitä mitään, eikä sammalia tai jäkälää kerätä, mutta varpujen ja kaadettujen /kaatuneiden puiden osalta olen ollut tietämätön. (tai tuskin tietämätön, mutta olen autuaasti unohtanut mitä jokamiehenoikeudet koskevat ja mitä eivät)

    Vetoan siihen että olen kaupunkilainen, ja minun metsäni on noin suunnilleen sama asia kuin kuntorata kiemurtelemassa lähimetsässä. En oikeastaan koskaan poikkea kuntoradalta metsän puolelle, joten metsäni on lähinnä teoreettinen - kerran poikkesin kun olin yksin kävelyllä ja eksyin niin perusteellisesti, etten riskeeraa enää toista kertaa, jouduin naapurikunnan puolelle. Luulin kiertäväni metsässä niin, että yksi iso kallio on oikealla puolellani, mutta ilmeisesti kiersinkin jotenkin omituisesti kallion vasemman kautta, tai jotain muuta omituista, mutta legendaarisen huono suunnistustaitoni on toisen tarinan aihe. Joka tapauksessa siis, en samoile metsissä enkä ole hyödyntänyt jokamiehen oikeuksia oikeastaan mitenkään.

    Juuri mietin joulua ja jouluaskarteluja; on hyvä tietää mitä ainakaan en tee :)
    (esim. puolukanvarpukranssia)
    (en kyllä olisi tehnyt sellaista muutenkaan!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, jos tästä oli jollekulle tietoiskuksi!! Ja tosiaan tuo kaatuneiden puiden osien ottaminen oli minullekin vähän niin kuin uusi asia. Mutta näin se vaan laki sanoo, että niitäkään ei saisi ottaa.

      Lämpimästi suosittelen, että lähde joskus jollekin merkatulle luontopolulle. Siellä on turvallista kulkea ilman eksymisvaaraa. Ja jos kuntoratakin menee metsän keskellä, niin onhan sekin mun mielestä sellasta luonnossa olemista jo sekin! Eksyminen on kyllä pelottava kokemus varmasti, en itsekään mitenkään koe olevani hyvä suunnistaja (vaikka harrastan suunnistamista!! mutta on eri asia suunnistaa kartan ja kompassin kanssa... eikä sekään aina mene putkeen, osaan silti eksyä! =D). Mun mielestä metsästä voi ottaa ilon irti ihan vain kuljeksimalla siellä, ei tarvii välttämättä mitään edes keräillä. Sitä paitsi sekin on iso juttu, että me yleensäkin saadaan vapaasti metsissä liikkua, kaikkialla kun sekään ei todellakaan ole niin!

      Hih, mä en oo tainnut juuri koskaan tehdä jouluksi mitään askarteluja. Ihailen muiden tekemiä, mutta en vaan saa aikaan. Kerran tein kyllä sellasen että hain ihan pienen kuusen juurineen metsästä ja istutin pataan..... no, se oli aikaa ennen näihin tietoihin heräämistä. Nyt kyllä vähän kauhistuttaa, mitä tulikaan tehtyä!

      Mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  6. Onneksi on oma maa, mistä kerätä - vaikka hyvin, hyvin vähän kerään mitään edes sieltä. Toisaalta en ole ihan noin puritanistinen ajatusteni kanssa, esim. siinä suhteessa, että jos puu on kaatunut ja lahoamassa paikalleen, saisi siitä minun mielestäni ainakin havut ja kävyt ottaa. Muilta osin ajattelen juuri samoin kuin mitä kirjoitat ja tätä aihetta pitäisi muutenkin pitää paremmin esillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma maa on hyvä juttu! Sieltä voi kerätä omalla luvalla.

      Tuo kaatuneista puista ottaminen tuntuu itsestäkin aika ankaralta, mutta niin se vaan on. Että ei se mun keksintö ole. =D Toisaalta kun ajattelee, niin sillä lahoavalla puulla on oma tehtävänsä myös metsässä.

      Minusta on yleisesti ottaen harmillista, että ihmiset ei tiedä asioista. Tai epäilen kyllä enemmän, että eivät välitä... Pitäis todella näitä asioita toitotella enemmän.

      Mukavaa sunnuntain jatkoa sinne!

      Poista
  7. Hyviä pointteja ja asianmukainen kirjoitus! Itse olen melko hyvin perillä jokamiehenoikeuksista, mutta tuon olin kyllä unohtanut, ettei kaatuneista puistakaan saa kerätä mitään. Tosin en ole kyllä kerännytkään, kun en tuppaa askartelemaan mitään. Itse olen sen verran maalta kotoisin, että on tavallaan selkärangassa sekä ne lakijutut että sanattomat hyvän tavan mukaiset sopimukset :) Esim. joskus ärsyttää, jos jotkut haahuilevat ihan toisten mökkitonttien rajoilla, eikä kunnioiteta yksityisyyttä...

    Mukavaa alkanutta viikkoa sinne! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, monesti ihan se terve järki ja hyvät tavat auttaisi asioissa. Rakennuksista pitäisi pitää näköetäisyys, mutta sekin on kyllä välillä vähän tulkinnan varainen asia, mikä sitten on hyvä välimatka. Mutta ei nyt sentään pihapiirin laitamille pitäisi kenelläkään olla asiaa ihan jo sillä järjelläkin ajateltuna!

      Ja tosiaan tuo kaatuneiden puiden riipiminen on sellanen vähemmän tunnettu asia varmaan kaikkinensa. Itsekin vähän ihmettelen sitä toisaalta, mutta varmaankin siinä on vaan pitänyt jonkunlainen raja vetää ja se on nyt näin. Ei pääse sitten kukaan ainakaan sanomaan, että "kyllä se oli jo kaatunut...", kun naapurin kuusista havuja katkoo... ;)

      Kivaa viikkoa sinnekin! Aika synkältähän tuo vaikuttaa, mutta koitetaan kestää! ♥

      Poista
  8. Erittäin hyvä nostaa aihe taasen esille ja oikeaan aikaan. Itsellä onni maalla kerätä omasta maasta mutta ei tulisi mieleenkään täällä kaupungissa lähteä riipimään lähipuistosta saatikka metsästä esim. havuja. Terve järki päähän ja luvan kanssa poimimaan jos mielii askarrella muusta kuin kävyistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta näin, ihan se perusterve järki jo sanoo, mitä voi tehdä ja mitä ei. Tai siis ainakin sen pitäisi sanoa... Mä ihmettelin todella paljon sitä, kun kuulin siitä puistojen puiden repimisestä!! Ei voi olla totta, paitsi että valitettavasti on.

      Kävyistäkin saa minun mielestä aivan ihania koristeita! Itse olen ihan kyllä koristelupeukalo keskellä kämmentä, joten taitaa kävytkin jäädä keräämättä. =D

      Poista
  9. Tärkeistä asioista muistuttelet. Valitettavan moni ei noita muista, kun innoissaan lähtee etsimään aineksia askarteluihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai ei välitä, mikä on vielä harmillisempaa. No, siksipä pitää asioista puhua.

      Kivaa viikko sinulle!

      Poista
    2. Totta. Noinkin se tosiaan voi olla. Mukavaa viikkoa. :)

      Poista
  10. Erittäin hyvä, että nostit tärkeän asian esille. Moni ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea voi aiheuttaa kerätessään askartelumateriaalia. Itse välttelen metsissä jopa astumasta poronjäkälän päälle, kun tiedän, että varsinkin Lapissa siitä on jo kova pula ja se on kovin hidaskasvuinen muutenkin. Sitä joudutaan tuomaan jo muualta porojen ruoaksi, kun luonto ei ehdi tuottaa uutta tarpeeksi nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan tuon välttelyn!! Mua ahdisti kesällä, kun metsät oli rutikuivia ja sammalet vaan rapisi jalan alla murusiksi... tuli ihan sellanen olo, että mitä minä siellä oikein teen rikkomassa niitä kallisarvoisia sammalia!! Samoin kun tulee pakkaset, mua jotenkin ahdistaa kävellä tuossa meidän lähimetsässä, kun sammal on jäässä eikä ole lunta päällä sitä suojaamassa...

      Mutta tosiaan tärkeää minustakin tämä "valistus". Ehkä saan joskus tehdä sitä osana työtänikin, nyt ainakin opintojen aikana siitä on tullut mulle entistäkin tärkeämpi asia.

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥