Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Meillä on täällä nyt ihka oikea talvi, lunta on aika paljon ja pakkastakin. Huvittaa, miten suurelta ihmeeltä tuo lumi tuntui aluksi, oikeasti!! Viime talvena ei ollut lunta paljon mitään, meillä ei esimerkiksi käynyt aura koko talvena yhtään kertaa. No, nyt on kyllä sitten auraaja ollut erittäin toivottu "vieras", sillä meidän tie ja pihakin on näiden talvimyrskyn tuulien ja vaakasuoraan tulevan lumen takia olleet välillä aivan tukossa.
Tämä postaus on saanut ideansa lukuisista YouTube-jutuista, joita olen katsonut. Tosi moni minimalisti on tehnyt juttuja siitä, mitä he eivät enää nykyään osta, ja mä sitten tuossa eilen illalla aloin kirjoitella omaa listaa, jonka nyt siis ajattelin laitella tännekin. Aloitetaanpa siis... eli seuraavia juttuja en enää nykyään osta:
Seinäkalenteri
Miksi ostaa, kun voi tehdä itse? Mä tykkään väkerrellä kaikkea tuollaista. En ole todellakaan lahjakas piirtäjä, mutta tietokoneella saan kyllä kaikenlaista kivaa aikaiseksi, joten käytän olematonta luovuuttani sitten tuollaisissa projekteissa. Tammikuun kalenterikuvan otin jostain kuvapalvelusta, mutta kaikkien loppuvuoden kuukausien kohdalla kuvat on omia. Sanoisin, että sain aikaan kyllä tosi kivan kalenterin tällä tavalla! Ostin sellasia paksumpia papereita, joille tulostaa, joten sivuille on helppo kirjoitella muistiin asioita ilman, että menevät paperista läpi.
Kynttilät
Nekin teen nykyään itse. Poltan yleensä vain yhtä kynttilää kerrallaan ja kun olen kaikki valamani soijavahakynttilät polttanut, teen uuden satsin. Se on niin helppoa ja kivaa, että jopa minä osaan. Teen myös mehiläisvahakynttilöitä (niitä rullattavia), tosin viime aikoina olen keskittynyt vain näihin purkkikynttilöihin, joihin saan laitettua ihanat eukalyptuksen tuoksut mukaan.
Kirjat
En voi sanoa, että olisin koskaan ollut suuri kirjojen ostelija, mutta nykyään en kyllä ostele oikein yhtään. Omistan vissiin kaksi kirjaa, enkä halua enempää omistaakaan. Ai juu, paitsi on meillä myös muutama satukirja lapsenlapsia varten. Olen tosi kova lukemaan, mutta lainaan kirjani kirjastosta mieluummin.
Lehdet
Samaan kastiin voisi kuulua lehdet, siis sellaset naistenlehdet ja kotilehdet ja muut. Ne on ihania ja niitä olisi kiva lueskella, mutta en vaan raaski ostaa niitä, koska ne on mielestäni tosi kalliita. En ole aikakausiin enää myöskään tilannut lehtiä, koska no, en vaan halua maksaa lehdistä ja sitten vipata pois, koska en myöskään halua niitä säilytellä. Ja niitäkin saa tarvittaessa kirjastosta. Poikkeuksen tässä lehtiasiassa tekee hyvin hyvin satunnaiset Sudoku-lehdet, joiden kohdalla olen miettinyt, että voisin ihan hyvin vaan kumittaa lehdet sitten, kun ne on täynnä ja aloittaa täyttämisen alusta, koska en todellakaan muistaisi enää, miten ne on aiemmin täytetty.
Kortit
Joskus muinoin olin kova kirjoittamaan kirjeitä ja korttejakin saatoin lähettää. Ostelin kortteja myös ihan vaan siksi, kun ne oli nättejä. En kuitenkaan oikein keksi, mihin kortteja laittaisin, jos en niitä lähetä, enkä raaski nykyisillä postimaksuhinnoilla kyllä niitä pahemmin lähetelläkään... joten kortitkin kuuluu tälle listalle. Joulukortit on vähän vielä mietinnässä, koska muutamia kortteja laitoin kyllä tänäkin vuonna, mutta pääasiassa en enää laita edes joulukortteja.
Leikkokukat
Aina välillä mietin, että joku tulppaanikimppu olis kiva. Sitten mietin, että öö, en taida haluta laittaa siihen kuitenkaan rahaa, etenkin kun mulla ei kukat juurikaan kestä, saatikka mitenkään erityisesti kaunista tiloja. Mulla on lähes poikkeuksetta ruokapöytä täys kaikenlaista roinaa (esim nyt: läppäri, penaali, jonka sisältö on osin pitkin poikin, kynttilä, teekuppi, teepusseja, papereita, kirjoja...). Olen niin monta kertaa miettinyt kukkien kanssa, että miksi mä niitä tän sotkun keskelle ostan, kun ne näyttäis hienolta lähinnä vain silloin, kun pöytä olisi muuten tyhjä - eli ei koskaan (paitsi siivouspäivänä pienen hetken ajan). Ja siis ruokapöytä on ainoa paikka, jossa kukkia voisin ajatella yleensä pitäväni. Sen sijaan mulla on noita kuivia heiniä useammassakin paikassa ja niistä tykkään. Saan niitä ihan ilmaiseksi pellon laidalta ja ne kestää, kestää ja kestää.
Koristeet
Tähän samaan kastiin lasken koriste-esineet. Mulla on joitakin aiemmin hankittuja koriste-esineitä, kuten kuvassa näkyvä Willow Treen ihana, ihana pikku patsas, noista tykkään ja aina välillä vähän sillä silmällä katselen, josko jonkun lisää ostaisin (mulla on noita kaksi). Mutta... en mä sit kuitenkaan. En vaan kaipaa mitään lisäsälää minnekään, enkä tavaroiden ihanuudesta huolimatta kyllä tule ostelleeksi mitään koristejuttuja enää nykyään. Piti oikein kiertää taloa ja katsoa, mitä koristeita mulla on: 3 x heinät, 2 x pikkupatsas, 3 x roikkuva tuikkukippo, 1 x tähti (sain joululahjaksi), 2 x pieni sinkkitalo. Ja sitten on tuo mun sisäpuu, jossa roikkuu kristalleja, tähtiä ja lintuja. Kaikki koristeeni on kuitenkin useita vuosia vanhoja.
Huomautan tässä kohtaa, että mullahan on täällä kuitenkin kaikkea muuta kuin pelkistettyä, koska mulla on joka huoneessa kuviolliset tapetit. Ne tuo kyllä todellakin aivan riittämiin väriä, eloa ja kuviota ja luulen, että jos vielä ripottelisin joka paikkaan jotain pikkusälää, olisi vaikutelma ihan karmiva!
Vierasvara
Niin. Vierasvarahan ostetaan kaappiin sitä varten, jos vaikka joku tulisi yllättäen käymään ja sitten olisi kiva olla jotain tarjottavaa. Mä en voi tehdä tällaista, ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että mä syön kaiken itse. Jos mä ostaisin ennen joulua jemmaan vaikka suklaata, että sitten jouluna syödään tai annan jollekin, niin ei tasan ole muruakaan jäljellä jouluna tai sitten, jos niitä vieraita tulisi. Ehei. Mä olen aivan toivoton sokerihiiri ja jos mä tiedän, että mulla on jossain kaapin perällä jotain, se ei varmasti ole siellä kauaa. Tämä on inhottavaa, koska tämä rajoittaa myös mun leipomista. Jos leivon läjän keksejä, syön kaikki pikkuhiljaa (tai ei ees pikkuhiljaa, vaan aika pian). Jos laitan leivonnaisia pakastimeen, niin kummallisesti se sieltä vaan häviää. Oikeesti, en huijaa enkä liioittele yhtään. Mä en ymmärrä, miten joillain voi olla karkkikaapit tai pakastin täynnä kakkuja, en oikeesti ymmärrä. Mulla on joku sellanen pakottava tarve vaan syödä kaikki herkut pois... ajattelen aina, että syön ne pois ja sitten aloitan tiukan linjan. Ei onnistu. Koskaan. Joten en osta vierasvaroja muulloin kuin silloin, kun joku oikeesti on tulossa. Ja kaikki mitä vieraalta jää, katoaa kyllä minun suuhun. Nuo kuvan piparit leivottiin lapsenlapsen kanssa joulun alla, ja koska tunnen itseni, annoin kaikki lapsosen mukaan kotiin.
Vaatteet, jotka ei ole omaa tyyliä
Voisinpa sanoa, että näin on. Tähän siis pyrin, mutta koska olen tosi huono vaatteiden kanssa, teen aina vaan niitä hutiostoja. Tuo viime kesänä ostettu vaatekasa oli silloin ihan unelmieni täyttymys, mutta kyllä mä oon valitettavasti joutunut myöntämään, että ei mun tyyli niin vaan vaihdu. Noihan oli kesävaatteita, eli ensi kesä kertoo nyt sitten, miten moni vaate oikeesti tulee kunnolla käyttöön... osan noista olen jo myynyt poiskin. Harmittaa ihan älyttömästi tämmöinen tyhmyys (puhumattakaan rahanmenosta...) ja olenkin miettinyt, että ehkä mä vaan koitan jatkossa pitäytyä näissä lempivaatteissani ja totutussa tyylissäni.
Vaatteista on itse asiassa tulossa postausta, koska meillä oli justiinsa yksi koulutehtävä, jossa piti laskea vaatteet ja nyt olisi aiheesta aivan ajantasaista tietoa. No, ja koska aihe kiinnostaa mua itseäni kovasti, kenties jotain teistäkin (?).
Meikit
Mä olen vähän niinku vahingossa lopettanut meikkaamisen ihan kokonaan. Johtunee pitkälti siitä, että olen ollut kotona viime vuodet. En ole tosin koskaan ollut kova meikkaamaan, eikä mun meikkimäärä ole tainnut olla yhteensä edes kymmentä tuotetta. Mutta nyt se on kyllä tosi vähissä, sillä meikkipussissa on enää puuteri ja ripsiväri - ja se ripsarikin pitäisi varmaan hävittää, koska se on avattu useita vuosia sitten... Luulen, että joudun jossain vaiheessa vielä ripsivärin hankkimaan, koska kyllä mä ehkä haluan jonnekin juhliin ripsaria laittaa. Tai no katsoo nyt. Olen niin tottunut olemaan ihan joka paikassa ilman meikkiä, että se ei mitenkään edes vaivaa mua. Muistan kyllä ajan, kun meikkasin töihin ja ripsarin unohtaminen tuntui niiiiiin nololta. Mutta jotenkin nykyään arvostan tämmöistä kemikaalitonta elämää enemmän.
Hiusvärit
Meikeistä tuli mieleeni hiusvärit. Aina välillä katson harmaantuvaa kuontaloani, että voi ei, pitäisikö värjätä... Sitten muistan sen hirveän rumban, jonka värjääminen saa aikaan, kun pitää olla niitä juurikasvuja peittelemässä. Vielä enemmän mun värjäämättömyyteen kuitenkin vaikuttaa jarruttavana tekijänä ajatus siitä, millaisia myrkkyjä ne värit on. En halua hölvätä niitä mihinkään vesistöön, en edes vedenpuhdistukseen. Joten en värjää, vaan olen harmaahapsi.
Astiat
Astiat on kyllä ehdottomasti asia, josta tykkään. Kierrän lähes joka kerta Prismassa käydessäni astiahyllyt, vaikka en ole edes aikeissa ostaa mitään. Jostain syystä ne hyllyt vaan vetää mua vastustamattomasti puoleensa! Samoin on Ikeassa, jossa en ole ikiaikoihin nyt käynyt. Jotkut hiplaa vaatteita ja meikkejä, mutta ne ei ole yhtään mun juttuja, joten mä hiplaan sitten kotiin liittyviä asioita, ja erityisesti astioita. Oikeesti mulla ei ole minkäänlaisia astiatarpeita. Meillä on verrattain vähän astioita, mutta yhtään enempää en kaipaa ja itse asiassa olen vähentänyt niitä aika paljon vuosien mittaan. Mulla on nyt sellaiset astiat, joista tykkään, enkä muita kaipaa ja meidän astiat on aika kokonaisvaltaisesti käytössä, joten tilanne on aika lailla optimaalinen.
Varmaan on vielä muitakin juttuja, joita en osta, mutta tässä nyt jotain. Onko teillä jotain, mitä ette enää osta, syystä tai toisesta?
Heli
Voisin itsekin ruksia lähes kaikki kohdat sun listalta. Tämä oli tosi kiva postauksen aihe, ehkä teen vastaavan teemalla "mitä hankin kuitenkin lisää vaikken todellakaan tarvi" (viherkasvit ja langat tulee heti mieleen). Ihanuutta sulle ♥
VastaaPoistaLuulen, että ollaan jonkin verran samanlaisia arvoiltamme ja elämäntavoiltamme, joten en ihmettele, jos samat asiat napsahtaa ostamattomuuslistaan. Tee vain tuollanen "hankin vaikken tarvi"-listaus, se kuulostaa hauskalta. Omalle listalle pääsisi suklaa numerolla yksi...
PoistaIhanuutta sullekin! ♥
Tää oli kiva.
VastaaPoistaSun listalla oli monia samoja juttuja, joita en itsekään ole ostanut aikoihin, enkä varmaan osta jatkossakaan, mutta myös sellaisia, joista haluaisin päästä eroon. Esim. lehdet, joita justiin muutama vuosi sitten hulluna hävitin ja peruin kaikki tilaukset, koska alkoi jo ahdistaa se, kun en enää tiennyt olenko lukenut jonkun lehden vai en ja yleensä ehti jo uusi tulla luukusta, kun edellinen numero vielä odotti aloittamista.
Se tilausten päättyminen oli ihanan vapauttavaa ja ajattelin, että sitten kun ehkä joskus vielä jonkun lehden tilaan, harkitsen tarkkaan mikä se on ja pysyttelen siinä yhdessä. Ja kissan viikset! Ihan samassa tilanteessa olen taas ja tilausten perumisprosessi on käynnissä..
Olen tässä matkan varrella huomannut myös muutoksen siinä, minkälaiset lehdet mua ylipäätään nykyään kiinnostaa ja mitkä ei. Ennen tykkäsin kaikista kotiaiheisista, mutta nykyään ei enää mitkään yhden aiheen lehdet sen enempää kuin blogitkaan jaksa kiinnostaa, vaan vaihtelu ja ennalta-arvaamattomuus on parasta. Esim. Pirkka ja Yhteishyvä on oikein passelit :). Ja tää sun blogi.
Meikkejä ei mullakaan ole kuin yksi ripsari, yksi huulipuna ja mineraalimeikkivoide, joita käytän, kun lähden ihmisten ilmoille. Joskaan eroa normaaliin meikittömyyteen ei juurikaan huomaa eli periaatteessa ihan sama olis jättää käyttämättäkin, mutta tulee siitä itselle kuitenkin edes vähän huolitellumpi olo esim töihin lähtiessä, kun en halua ihan pelkkä homssantuusa olla päivästä toiseen niinkuin kotona olen.
Mutta siis niistä hiushommista haluaisin kysyä, että oletko koskaan käynyt Ekokampaajalla tai harkinnut sitä? Itse oon lopettanut kaikkien synteettisten aineiden käytön (shampoista lähtien) jo aika monta vuotta sitten ja päänahka ja hiukset on voineet paljon paremmin. Ja raidatkin on jo kauan tehty savivaalennuksena, joka ei vahingoita hiuksia, eikä päänahkaa niinkuin ei muutkaan kasvivärit. Ja pysyy todella kauan ja häipyy jotenkin sillälailla luonnollisesti, ettei tule mitään jyrkkää rajaa omiin.
Vaatekaapin raivaus on mullakin täällä meineillään ja onhan se syystä tai toisesta käyttämättömien tai käyttökelvottomienkin vaatteiden määrä aika jäätävä ainakin mulla, mutta selkiämään päin sekin homma. Koitan kuitenkin toppuutella itseäni niin, etten kaikkea kuitenkaan hävitä ihan vaan hävittämisen innosta, etten ole yhtäkkiä siinä tilanteessa, että "ei ole mitään päällepantavaa" johtuukin siitä, että vaatteita ei oikeasti enää ole.
Joulun jäljiltä olis kaapissa aika monta suklaarasiaa, marmeladeja sun muuta ei-toivottua lahjusta. Ei vaan tunnu menevän perille, vaikka kuinka koitan sanoa, että meille ei kannata sellasia ostaa, kun vanhenevat kaapissa vaan. Ellen sitten jakele pääsiäisenä trulleille. Mutta ei sitä toisaalta raski enää vanhoille ihmisille sanoa muuta kuin kiitos, kun niitä taas seuraavana jouluna ilmestyy.
Kohta Blogger varmaan heittää mut ylipitkän viestin takia ulos täältä, joten heippa Heli ja kuulumisiin taas <3
Kiva, jos oli kiva! Mä itse tykkään aina tällaisia lukea ja katsella, ja oon jo pitkään miettinyt omaa vastaavaa.
PoistaMä muistan noi sun lehdet jostain aiempaa, kun tuskailit niiden paljoutta. Lehdet on tosi kivoja, mutta jotenkin varmaan vähän sama kuin sullakin, että ei vaan tahdo enää iskeä aina se samanlaisuus niissä... Tulee sellanen olo, että ne on niin nähty jo kaikki. Niin lehdissä kuin blogeissakin, en mäkään jaksa etenkään sisustuksessa johonkin täysin samaan jämähtäneitä juttuja - edes vaikka kyseessä olis joku tosi minimalistinen juttu, mikä periaatteessa kiinnostaa kyllä. Mutta esim yksi blogi, jossa kuvatkin vaan toistaa itseään koko ajan... juu ei, en jaksa. Mut hei, kiva jos jaksat mun blogia kuitenkin! =)
Mun pitäis opetella jotain tollasta mineraalimeikkiä käyttämään, se ja ripsari riittäis aivan hyvin. Mä en oo koskaan käyttänyt huulipunia, minusta ne maistuu niin kauheelle, että en halua käyttää. Mutta totta toi, että itsensä tuntee jotenkin huolitelluksi, kun on ees vähän jotain. Kyllä mä varmasti esim yksiin tuleviin häihin vähän meikkaan.
Mä niiiiiin tahtoisin mennä joskus ekokampaajalle!! Täällä olis yksi sellainen, mutta kun hinnat on ihan pilvissä, en vaan raaski laittaa yli satasta tukkaani. Ehkä joskus vielä, toivottavasti!
Vaatteiden suhteen oli kiinnostavaa huomata listaa tehdessäni, että ei mulla montaa ihan tyystin käyttämätöntä vaatetta kyllä ole. Kerron näistä sitten jossain kohtaa lisää!
Ja hei, mulla on sulle tosi briljantti idea niiden kaappeihin kertyvien suklaiden suhteen: lähetä ne mulle! =D Ei kuule todellakaan jäisi kaappeihin pilaantumaan!! =)
Nyt mä uhmaan pakkasta ja lähden kauppaan (autolla tosin). Kuulumisiin! ♥
Jo oli lista, mutta asiallinen. Kyllä tuolla on paljon samoja asioita mitä en osta. Kaupassa käydessä tulee monesti mieleen että aika moni voisi lopettaa hajusteiden käytön. Ajan kanssa hajuste voimistuu kun ei enää jaksa laittaa koko pullollista. Ihmisen hajuaisti turtuu. Oikein pirtsakkaa pakkasiltaa.
VastaaPoistaNoita hajusteita en muuten keksinytkään laittaa, tai vaikka dödöä. Hajusteita en käytä itse ollenkaan, ja dödön teen itse. No, kaikkea ei voi muistaa. Olen kyllä ihan samaa mieltä siinä, että moni käyttää hajusteita aivan järkyttävän paljon liikaa... Itse kun olen niille vähän jotenkin herkkä, haistan ne vähän liiankin hyvin. Säälin lapsia tai lemmikkejä, jotka joutuu olemaan kovin hajustetussa ympäristössä, oli kyse sitten hajuvesistä tai vaikka pesuaineista, joiden haju on myös melko tyrmäävä.
PoistaHuh, mitkä pakkaset todellakin!! Kiva kun kävit taas, Sami!
Olipa kiva lista! Mä ostan kirjoja, ne ovat mun heikkous. Ja lehtiäkin joskus. Seinäkalenterin löytyy, mutta se on aina Pirkanmaan jätehuollon ilmaiskalenteri.
VastaaPoistaMutta huomaan kyllä itsessänikin ,että ostaminen on vähentynyt ja tulee mietittyä tosi tarkkaan hankintojaan. Vähän ihmetyttääkin tälläinen muutos itsessäni!
Mäkin hiplailen kyllä välillä kirjoja kirjakaupassa ja aiemmin niitä satunnaisesti ostelinkin, samoin lehtiä. Nyt on vaan jäänyt kyllä aivan tyystin. Ajattelen kyllä, että jos haluan ehdottomasti jonkun kirjan omistaa, voin sen ostaa. Esimerkiksi omistan Kaarina Davisin Irti oravanpyörästä, sitä en todellakaan hävitä, on niin tärkeä kirja mulle.
PoistaMunkin seinäkalenterit on olleet pitkälti jotain ilmaisia juttuja. Tänä vuonna ei sellasta ollut ja mietin ostamista, kunnes päätinkin tehdä itse. Oon joskus aiemminkin tehnyt ja se on niin kivaa puuhaa. Hyvin voisin tehdä kalenterin jatkossakin itse, ehkä jopa lahjaksi voisin ajatella tekeväni jollekin.
Ehkä tossa ostamisasiassa on ikä, joka tekee tehtävänsä. Kun ei vaan ihan oikeesti enää esimerkiksi kotiin tarvii mitään, kun kaikkea jo on. Mulla ainakin se vaikuttaa osaltaan, vaikka kyllä myös se minimalistinen ajattelutapa ja jonkunlainen ostamisen vastustaminen, etenkin turhan ostamisen. Ei sillä, että olisin myöskään mikään kirpparityyppi; en ole, en ole koskaan ollut enkä varmaan tule koskaan olemaankaan. Jos ostan, haen yleensä tarpeellisen kaupasta sen sijaan, että kuluttaisin aikaani ja hermojani etsimällä sitä kirpparilta... Mutta ostotarpeet on nykyään todellakin kyllä vähissä.
Hip hei, tämä olikin hauska aihe....
VastaaPoistaPohdin tätä tovin ja teen oman versioni.
Kynttilät on kivoja. Tulee liian vähän polteltua nykyisin.
Tykkäsin noista itsetehdyistä kun viime vuonna niiden kanssa puuhastelin. Mutta minusta ne vasta kalliiksi tuli, joten tyydyn Ikean 100 tuikkua 2,50 eurolla tyyppisiin ratkaisuihin kuitenkin.
Jee, kiva jos muutkin innostuu aiheesta! Odotan innolla, mitä sun listalla on. Mua vähän nyt jälkikäteen harmittaa, etten tajunnut laittaa tuota kommenteissa mainittua dödöä tähän myös, koska se on tosiaan myös ollut jo pitkään itsetehty versio.
PoistaMulla on noiden kynttilöiden kanssa se juttu, että ymmärtääkseni niiden polttaminen tuo ilmaan aika paljon epäpuhtauksia. Ja etenkin tuoksukynttilät tai muut huonolaatuiset kynttilät. Tapasin ostaa niitä itsekin just Ikeasta, mutta kun vakuutuin soija- ja mehiläisvahakynttilöiden eduista, ja huomasin niiden tekemisen itse ihan tosi tosi kivaksi hommaksi, vaihdoin lopulta tyystin niihin. En laske hintaa, koska se todellakaan ei kestä vertailua Ikean kynttilöihin... olkoot tämä mun luksusta! =)
Hyvin samanlainen lista mullakin:
VastaaPoista- seinäkalenteri; en ole niitä koskaan ostanut, mitä vähemmän tavaraa seinillä, niin sen parempi
- kynttilät; ainoat kynttilät, joita ostan ehkä kerran viidessä vuodessa isomman määrän, ovat tuikkukynttilät, joita poltan talvisaikaan ehkä pari kertaa vuodessa
- kirjat, en osta kirjoja, enkä nykyisin lehtiäkään, kirjoja luen e-kirjoina päivittäin, ns. naistenlehtiä sukuloidessa
- kortit; ostan ainoastaan joulukortit ja nekin tutulta kortintekijältä, koska en halua jättää käyttämättä puolison työstään saamia ilmaisia postimerkkejä; joskus saatan laittaa syntymäpäiväkortin kummilapselle tms.
- leikkokukat; niitä ostan satunnaisesti kevät-kesä-syksyaikaan ihan vaan ruokakaupasta, loppujen lopuksi en kovinkaan montaa kertaa vuodessa
- koristeet; en tykkää mistään koristeista, jotakin joskus aikoinaan hankittuja tai lahjaksi saatuja on kyllä esillä, mutta mitä vähemmän tavaraa esillä, niin sen parempi; valokuvat ovat sen sijaan ihan jees
- vierasvara; sitä ei ole koskaan, koska kaupungissa kyläilyt sovitaan aina etukäteen, varsinkin kun sukulaisetkin asuvat kaukana; ja vähän sama juttu täälläkin eli vierasvarat kyllä katoaisivat kaapista aika nopeasti omiin suihin…
- vaatteet, jotka eivät ole omaa tyyliä: käytän aina samanlaisia vaatteita, olen ostanut/teettänyt niitä omaan makuuni muutamia kappaleita, eikä niitä tarvita ylimääräisiä; toki jotain vanhoja, pieneksi menneitä kaapista vielä löytyy, kun ei ole tullut laitettua kierrätykseen; sama koskee myös kenkiä, eli kaapista löytyy parit-kolmet talvikengät vähän eri tarkoituksiin, ulko- ja sisälenkkarit sekä 1-2 kävelykengät; kun entiset kuluvat, ostan uudet, useimmiten hyvin samanlaiset
- meikit; en meikkaa, enkä ole meikannut noin kahteenkymmeneen vuoteen, joten niitä ei kaapista löydy, kuten ei muutoinkaan paljon kosmetiikkaa, koska käytän vain ns. perusvoidetta
- hiusvärit; en ole koskaan värjännyt hiuksia itse, joten niitä en todellakaan osta; joskus aikoinaan värjäytin kyllä kampaajalla, mutta sitäkään en ole noin viiteen vuoteen tehnyt lainkaan; en halua käyttää ylimääräisiä myrkkyjä, toki tässä myrkyttömyysasiassa olisi vielä vähän petraamista muun kosmetiikan osalta
- astiat; astiat on hankittu parisuhteen alkumetreillä joskus kolmekymmentä vuotta sitten; niitä hankitaan siinä tapauksessa, jos alkavat kulua tai mennä rikki; osa on kierrätyskamaa
- yhtenä lisäyksenä tähän omalta osaltani ovat myös korut, eli en osta koruja, enkä niitä myöskään käytä, en edes vihkisormusta; joitakin yli kaksikymmentä vuotta vanhoja Kalevala- tms. koruja on kyllä jonkin verran kaapeissa
- toisena lisäyksenä tähän omalta osaltani myös koristetyynyt, verhot ja huonekalut; niitä ei tarvita ylimääräisiä, vaan vain rikkoutuneen tai kuluneen tilalle tulee hankittua uusi
Oli mielenkiintoista lukea sinun ostamattomuudet, kiitos siis pitkästä viestistä!!
PoistaMä voisin myöskin lisätä noi korut. Ainoa koru jota käytän on sormus, joka on vähän sellanen, mikähän tämä nyt olisi, kihla/vihkisormuksen uusintasormus... Meillä oli kultasormukset, mutta kun en yhtään välitä siitä kullan väristä niin me kerran sitten ostettiin jotkut ihan halvat uudet hopeasormukset, joihin jostain ihmeen syystä kaiverrutettiin... kihlapäivämme. En oikein tiedä että miksi se päivä... miksei hääpäivä. No, samapa tuo. =D Ne vanhat kultasormukset on kyllä tallessa ja oon miettinyt, että voisin ne myydä romukullaksi, samoin kuin yhden ehkä 30v vanhan kultaisen ketjun, mutta se ketju on niin arvokas, jos sellaisen ostaisi nyt (399€ vastaava), että sitten se muutama kymppi mitä siitä saisin pistikin vähän miettimään sitä myyntiä uudelleen. Mua ärsyttää säilytellä noita, kun ovat aivan tarpeettomia, ehkä joku päivä ne vielä oikeesti myyn.
Ja kyllä, myös koristetyynyt, verhot ja huonekalut kävisi mun listaan. Mulla on tasan yhdet verhot, joita en vaihda koskaan. Koristetyynyjä on sohvalla 3-4, ne on siellä ihan tarpeeseen, koska mies aina makailee työpäivän jälkeen jalat oikosenaan ja tarvii tyynyjä. Joskus ostan kyllä niihin päällisiä, mutta harvoin. Ja huonekalujakin tosiaan hankitaan vain tarpeeseen.
Ai niin, mäkin käytän vain perusvoidetta (Urtekramin Sensitive Care Body Lotion No Parfume Baby, heh!), samaa päästä varpaisiin. Enkä omista minkäänlaisia naamanpuhdistusaineita. Eli ei kosmetiikkaa täälläkään. =) Välillä mietin, että mikäs nainen mä oon, kun ei kiinnosta meikkailla ja laittautua... mutta kun ei vaan kiinnosta. Mulla ei ole mitään hiusaineitakaan, muita kuin shampoo ja hoitoaine.
Listastani puuttuivat vielä hajusteet, joita ei tule (lievän) allergian takia käytettyä, enkä muutoinkaan kyllä niistä ole koskaan enemmälti tykännyt.
PoistaNoista koruista tuli mieleen, että niitähän voisi joskus tulevaisuudessa antaa lahjaksi vaikka omien poikien puolisoille – edellyttäen, että nuoriso arvostaa niitä ja että niillä joskus on puolisot 😊. Minusta kierrätyslahjat voivat olla ihan yhtä hyviä kuin uudetkin, tosin eipä noita lahjoja ihan ylettömästi tule ostettua ja silloinkin yleensä jotakin ns. hyödyllistä tai lahjakortteja johonkin palveluun tms.
Ei sinulla olisi vinkata jotakin hyvää ”myrkytöntä” shampoota & hiustenhoitoainetta? Tai jos et halua esim. nimeltä mainita mitään tuotetta, niin löytyykö esim. apteekeista jotain hyviä myrkyttömiä shampoita ja hiustenhoitoaineita. Minulla oli aiemmin vakihankintoina nimeltä mainitsemattoman firman aloe vera -tuotteet, kun arvelin, että ne olisivat myrkyttömiä, en kyllä enää muista, kuinka tarkkaan ne tuoteselosteet luin. Joka tapauksessa en niitä enää kenenkään tutun kautta saa.
Joo, hajusteita ei oo mullakaan. En oikeastaan muista, että mulla olis koskaan ollut hajuvettä! Enkä tykkää vahvoista hajuista/tuoksuista, oikeesti en tiiä miten ihmiset pystyy niitä käyttämään...
PoistaTuo korujuttu on toisaalta mietinnän arvoinen, toisaalta en jaksa uskoa, että meidän poikia kiinnostaisi yhtään tuollanen nostalgisointi. Ehkä pitäisi joskus kysyä asiasta lapsilta!
Mä oon käyttäny sitä Urtekramin shampoota ainakin, tai jotain muita Prisman hyllystä löytyviä. Täällä sitä siis saa ainakin Prismasta, ehkä jostain marketeistakin, kannattaa siis tsekkaa shampoohylly. Tällä hetkellä olen kyllä pessyt ihan XZ-shampoolla... ei ihan paras valinta kylläkään. Mieluiten käyttäisin palashampoita, mutta hyvän sellaisen löytäminen on niiiin vaikeeta!! Mulla oli hyvä, se loppui, ostin toisenlaisen, se oli ihan karseeta... enkä ole vaan nyt jaksanu etsiä muita. Mun pää kutiaa ja hilseilee helposti, on niin turhauttavaa jos ei ole sopivaa shampoota!!
Olen myös katsellut youtubesta näitä en-osta-listoja ja tämä sun aihepostaus oli kyllä niin kiva, että taidan minäkin nappasta tästä idean itselleni.
VastaaPoistaOn aika vaikea miettiä mitä ei hanki, kun niiden tuotteiden ja asioiden ohitse menee automaattisesti. Minulla jää ostamatta monen listassasi olevan lisäksi keittiötarvikkeet (astiat yms), kausiverhot/tyynyt yms, sisustuselementit. Tuo vierasvara on hauska asia, joskus ostin sellaisia, mutta pistin aina kaiken poskeeni ja totesin, ettei kannata ;-) Tuli aivan turhaa syötyä jotain sellaista, jota en ehkä halunnut syödä tai jota tuli syötyä aivan liikaa.
Hauskaa, kun tämä postaus on saanut näin innostuneen vastaanoton! Kiva, jos sinäkin teet vastaavanlaisen.
PoistaMietin tuota aivan samaa ongelmaa, että koska jotkut tuotteet ei ole ikiaikoihin kuuluneet omiin ostettaviin asioihin, ei niitä osaa enää edes ajatella sellaisina "en osta enää"-tuotteina. Näitä on just vaikkapa hajusteet, hiustuotteet ja korut, joita mulla on ehkä ollut joskus kauan aikaa sitten (tosin hajusteita en muista mulla olleen kenties koskaan), mutta ei enää pitkiin aikoihin.
Mulla on kyllä ihan totaaliongelma noiden vierasvarojen ja kaiken muunkin makean kanssa... en vaan kykene vastustamaan, vaikka miten koitan itselleni luvata ja vannoa, että nyt pidän taukoa tai kieltäydyn tms. Parempi siis olla ostelematta turhan päiten, tai ainakaan kovin usein.
Haa! Oli kyllä niinkuin suoraan mun listaa! No kaksi kirjaa olen ostanut nettiantikvariaatista kuluneen vuoden aikana (n.6e postikuluineen/kpl) ja ulkolyhtyihin kynttilöitä joulun aikaan muutaman paketin. Kun muutettiin tänne, mulla virisi tapa, että laitan tiensuuhun kynttilälyhtyjä tervehtimään ohikulkijoita ja toisaalta näyttämään Papalle, mistä pitää kääntyä kotiin.
VastaaPoistaMutta siis esim. puhelimitse lehtiä kaupitteleviin olen ihan tyystin kyllästyä, kun meille ei tule niin ainoatakaan lehteä, ei edes Kangasniemen Kunnallislehteä, mikä sentään on maalla tabu, johon ei mennä koskemaan ts. tulee joka torppaan.
Mitä tulee tuohon vierasvaraan, niin olishan se kiva tarjota edes joskus vieraalle muutakin kuin kahvia tai teetä. Tietysti jos sattuu olemaan tuoretta ruisleipää, isken pöytään ehtaa voita ja oman uunin ruisleipää ja sen voittanuttahan ei ole.
Mites muuten elämä siellä etenee? Muistathan taas tulevana suvena, että kun matkailet tänne suunnalle, poikkea tuvalla, niinkuin täällä on tapana sanoa.
Luinkin sun yhden jutun tavaraähkystä instassa (arvokasmaailmassa muistaakseni), joten erittäin ymmärrettävää, että sullakin on paljon juttuja, joita et ostele! Kynttilät tiensuussa on kyllä kivat, teille on niin yhtäkkiä se käännös siinä suoralla, jossa taisi vieläpä olla satasen rajoitus, että ihan hyvä kun siinä on joku merkki!
PoistaMeillekään ei tule enää edes paikallislehteä. Se taisi itse asiassa suorastaan loppua koko lehti joitakin aikoja sitten, ei sille varmaan vaan enää ole kannatusta. Lueskelen kyllä ilmaisjakeluita sitten, ne meille tulee, kun mies ei anna laittaa postilaatikkoon lappua, ettei tulisi mainoksia.
Vierasvara on todella kaksipiippuinen juttu. Meillä käy paljon miehen kavereita kahvilla ja tosiaan ois kiva, kun olis jotain tarjota. Toisaalta välillä on tunne, että me ollaan kuin joku ilmainen kahvila... Välillä ukkelit tuo kyllä jotain pullaa tullessaankin. Mutta joo, mä oon sellainen herkkuhiiri, että mä todellakin syön kaiken, jos meillä jotain kaapissa vaan sattuu olemaan.
Mitäpä täällä muuta... opintoja päivät pitkät. Nyt alkaa olla aika täysi kalenteri, kun päällekkäin on tällä hetkellä peräti 5 kurssia!! Hain myös töitä... kerron sitten, jos tärppää. Toisaalta toivon että tärppää, toisaalta sitten pitää miettiä nää opinnot uusiksi, en varmasti pysty handlaamaan kaikkea kerralla sitten enää. Mutta se on sen ajan murhe, mietin sitten, JOS saan paikan!
Kiitos Sirkku, minä muistan tämän kyläkutsun! Kun vaan tuo korona hellittäisi, että pääsisi yleensäkin jonnekin liikkumaan... Nyt en viitsi käydä missään. Mies on parhaillaan koronatestissä... kyllä tää on niin tätä nyt. Toivottavasti hänellä ei ole tartuntaa!!
Voikaahan hyvin siellä! ♥