siivouspäivä

Meillä on huomenna pienet kahvittelut, kun esikoinen meni jokin aika sitten kihloihin ja nyt sitten perheet kokoontuu sitä vähän juhlistamaan. Sulhon vanhemmat on käynyt meillä kerran aikaisemmin, ja sillon meillä oli just meneillään kauhee siirto-operaatio huoneiden välillä.... eli ihan karsee sotku. Se tapaaminen tuli vähän yllättäen, joten yhtään ei tosiaan oltu mihinkään vieraisiin varauduttu. 

No nyt on sitten asia toisin, ja oon täällä siivonnu ihan hullunaan. Sain viimein pestyksi noita ikkunoitakin jopa, sen lisäksi otin sohvanpäällyset pyykkiin ja oikeestaan koko talo on joutunu jynssättäväksi. Ja kuten arvata saattaa, kaikki on vielä aivan kesken... Huomenna on aamulla vielä formulatkin, eli mies tiukasti niitä kattomassa, ja mä joudun hermoilemaan paikkoja kuosiin sillä välin. 

Tässä päivässä on kyllä ollu jonkun verran sellasta turhaakin tekemistä, mä nimittäin päätin että just nyt on pakko vaihtaa alakertaan verhotangot ja ommella verhot. Meillä on ollu tässä ruokatilassa sellaset puiset (valkoiseksi maalatut) mummolatyyliset verhotangot, joiden tilalle oon jo ammoisina aikoina ostanu Ikeasta metallitangot (ne halvat mustat). Oon myös ostanut Ikeasta jo aikanaan valkoista kangasta nimenomaan noita verhoja varten. Nyt siis mies iski tangot paikalleen ja minä ompelin - ja sitten totesin, että verhot on aivan karseet. Että sinne meni sekin aika aivan hukkaan sitten. Ripustin tankoihin vaan kynttiläkippoja roikkumaan, ne on paljon enemmän minun näköiset noin.

Kello on jo aivan kauheen paljon, ja mun täytyy vielä mennä suihkuun ja laittaa puhtaat lakanat sänkyyn. Aamulla on kans vielä monta hommaa: pitää silittää lahjaksi hankkimani pussilakanat ja keittiöpyyhkeet (pesin ne, että saa vaikka heti sitten laittaa sänkyyn ne pussarit) ja keksiä miten ne paketois, pitää koittaa saada aikaiseksi kelvollisen makuisia rieskarullia suolaiseksi palaksi (sulhon äiti tuo kakun), pitää pestä vessat, pitää muutenkin vielä suoria paikat kuntoon, koska täällä on edelleen aika sekaista... 

On tää niin tätä. Ei voi mitään, mutta tuntuu joka ainoan vapaapäivän kohdalla, että mulla on itse asiassa tekemistä vaikka muille jakaa. Koskaan ei vapaat on sellasia lepopäiviä kuin toivoisin. Mulla on nyt tosi harvoin noita työpäiviä, eikä kouluakaan mitenkään rasitteeksi asti ole, mutta etätehtäviä piisaa ja niiden parissa vierähtää äkkiä tuntikausia aikaa. Sain nyt keskiviikon ja torstain aikana tehtyä aika hyvin niitä pois ja lähetettyäkin ne jo, mutta edelleen on monta juttua työn alla tai aloittamattakin. Ja sitten tosiaan aikaa vie vielä tää ikuinen siivoilu.

No, nyt on pakko jättää kuitenkin hommat kesken ja mentävä suihkun kautta nukkumaan. Jaksaa sit huomenna taas painaa... hitto, pitää varmaan vielä jotain vaatteitakin silittää ja ai niin mähän ostin jotain ulkorehuja mitkä pitää kans muistaa istuttaa pataan... saa nähä käykö niin, että ne on purkkeineen päivineen tuossa talon edustalla vielä sittenkin, kun vieraat tulee...

Heli