sunnuntai 15. helmikuuta 2015

höpinää ja löpinää


Ystävänpäivä oli ja meni. Meillä ei näitä tällaisia päiviä juhlisteta koskaan yhtään mitenkään, mutta pitkästä aikaa lähetin muutamalle ystävälle kortit ja pienet suklaaylläritkin. Oli niin hauska laittaa postia matkaan ja yllättää rakkaita ihmisiä! Sainkin takaisin päin tosi ilahtuneita kommentteja ylläripostista. Ihan parasta, tuli itselle niin iloinen mieli!! ♥


Muutenkin on tässä tämä aika taas hivenen vierähtänyt. Melkein kaksi viikkoa jo viime postauksesta... välillä mulla on hyviäkin idiksiä, mistä kirjoitella, mutta sitten en vaan saa aikaan tai ehdi tai jotain. Ja sitten taas välillä pohdin ihan tosissani koko homman lopettamista. En ole valokuvannut aikoihin oikein yhtään mitään ja muutenkin tuntuu joskus vaan niin urpålta koko tämmönen löpinä täällä.


Koulussa alkaa olla viime hetket käsillä. Mulla on jäljellä enää YKSI ainoa koulupäivä!!! Se on ensi perjantaina. On aivan älytöntä ajatella, että sitten mun pitäis olla saanu kaikki se opetus, joka johtaa mun valmistumiseen. Jäljellä on vain viimeinen harjoittelujakso (13 viikkoa, alkaen 2.3.) jonka aikana suoritan toivon mukaan kaksi näyttöä, ja sitten se olis siinä. Opinnot ohi. Kaksi vuotta mennyt. Opintovapaa ohi. Huhhuh. Plääh. Tulevaisuus töiden suhteen on tällä hetkellä ihan yhtä selkeä kuin kuvassa näkyvä tien pää...


Viikko sitten olin tapaamassa vanhoja ystäviäni lukiovuosilta. Siis yli 20 vuoden takaa. Kaikki oli ihan samanlaisia kuin silloinkin, paitsi että kaikilla oli se 20 vuotta elämänkokemusta lisää. Ja olihan noita ryppyjä ja vissiin vähän kilojakin tullu lisää. Silti ihan samat tytöt. Miten tärkeää onkaan omistaa vanhoja ystäviä, kyllä se taas tuli niin selväksi. Ihmisiä, jotka tuntee sut jostain kaukaa ja tietää ja ymmärtää sua. Me ei oltu nähty useimpien kanssa moneen vuoteen, mutta jospa tässä nyt koitettais jatkossa ees kerran vuodessa tavata. Ei voi olla liian vaikea tavoite!!


Miehen kanssakin meillä on jo aika pitkä yhteinen historia. Sain siltä oikein kukkiakin 20v-kihlapäivän kunniaksi. Meidän kihlapäivä oli 11.2. ja olen monta kertaa miettinyt, miksi ei menty kihloihin ystävänpäivänä?? Toisaalta olen myös miettinyt, mahtoiko silloin vuonna 1995 edes olla sellaista vielä täällä Suomessa... en kyllä tiiä/muista yhtään. Meidän esikoinen syntyikin sitten 23.2, joten ehti anoppikin huokaista helpotuksesta, että edes kihloissa oltiin lapsen syntyessä! Ensi kesänä on sitten 20v-hääpäivä, saas nähdä päästäiskö vaikka viimein sille häämatkalle sitten.

  
Kohta se meidän esikoinen täyttää siis 20v ja hänelläkin on jo oma pikkuinen ♥ Mummon pieni muru on jo reilut 5kk vanha ja kerta kaikkiaan maailman rakkain! ♥ Tiistaina pääsen testaamaan taas lastenhoitotaitojani, kun vauveli on muutaman tunnin mulla hoidossa, ihanaa! Äiskä pääsee vähän kutrejansa laittelemaan sillä aikaa. Me taidetaan pikku-akan kanssa ajella yhdelle ystävälleni kylään.


Tänään on ollut kylmä ja aurinkoinen sää. Mä olen tänään siivonnut. Tykkään siivoomisesta ja kirkas keli antaa siihen ihanasti lisää puhtia.  Matot ja petivaatteet nautti sit auringosta mun puolestani! Lenkin kävin sitten vasta kasin maissa illalla pimeässä. Kaunis se oli tähtitaivaskin!!


Ostin pari uutta kuppia männä viikolla. Kupit on kyllä mun kertakaikkinen heikkous. Nämä oli 30% alennuksessa ja olen niitä jo aiemminkin monta kertaa pyöritellyt käsissäni, joten nyt kotiutin kaksi. Ja parhaillaankin lipittelen teetäni tuosta kupista... olen lipitellyt kaiken iltaa, sillä ihan pikkiriikkinen kurkkukipu meinaa nyt tehdä tuloaan, kääk!! Mä olen erittäin harvoin kipeänä, enkä toivottavasti nytkään tule, mutta lähipiirissä on kieltämättä nyt pyörinyt flunssaa ja vissiin jotain vähän vahvempaakin tautia, jossa on etenkin just kurkku kipeä. Olen kyllä varoiksi ottanut myös Echinaforcea, mun luottoainettani jokaiseen nuhaan ja yskään, mutta kyllä tota teetä silti juon myös paljon. Saas nähdä miten muijan käy - saanko orastavan taudin taltutettua jo heti kättelyssä? Hope so!

Että sellasia höpinöitä ja löpinöitä tällä kertaa. Nyt vissiin olis aika mennä nukkumaan ja huomenna sitten into piukeena tekemään yhtä kouluhommaa vielä perjantaita varten. Mukavaa viikkoa kaikille!

Heli

19 kommenttia :

  1. Niin se aika kuluu ja sun opinnot on jo noin hyvällä mallilla. Teit varmasti ihan oikean päätöksen, kun jatkoit opiskeluasi kaikesta huolimatta. Toivon, että se tuo vaikkapa sitten tämän viimeisen harkkapaikan kautta sulle uusia työmahdollisuuksia.

    Jälleen kerran mainitsen, että blogisi on yksi suosikeistani ja viime aikoina olen kovasti kaivannut päivityksiäsi, kun postaustahtisi on muuttunut. Ymmärrän, että kaikilla on kiireensä eikä aina muutenkaan meinaa jaksaa kirjoitella, mutta toivon, ettet laita pillejä pussiin. Totta kai teet niinkuin sinusta itsestäsi parhaalta tuntuu, mutta oikeesti toivon, että jatkat.

    Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle, Heli ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin on nopeaan hujahtanut tää opiskeluaika. Ja etenkin opintovapaa-aika... sen en sois loppuvan ollenkaan! =D Täytyy toivoa, että työrintamalla tästä opiskelusta on sitten jotain hyötyä.

      Kiva kuulla, että tykkäät blogistani. Itelle se on välillä sellanen "onko tässä oikeesti mitään järkeä"-homma... Mua niin rajoittaa moni asia tänne kirjottamisessa, että välillä se suorastaan ärsyttää. Myös se ärsyttää, että oon niin liikaa koneella ihan yleisestikin. Jämähdän tosi helposti tähän istumaan ja lukemaan aina vaan uusia ja uusia blogeja, ja sit mietin, että ehkä pitäis vaan lopettaa kaikki ja tehdä jotain muuta. En oikein osaa olla muuta kuin kaikki tai ei mitään... Kaippa tätä kuitenkin jatkan hamaan ikuisuuteen asti...

      Aurinkoisena alkoi viikko, toivottavasti jatkuukin - tosin pakkasta on ehkä himpun verran jo liikaa. Kivaa viikkoa sulle!

      Poista
  2. Yksi paheksuttava ihminen täällä myös… Olen monesti miettinyt samaa, että mitä siellä ulkona oikein pitäisi talvisaikaan tehdä, kun ei kiinnosta reippailut, lumiharrastukset tai muut sellaiset? Juurikin pyöriä ympyrää tai tönöttää keskellä pihaa vai..? Ehkä kuitenkin tyydyn vaan olemaan paheksuttava ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, onneksi on joku muukin samaa mieltä asiasta!! Mä niin mietin välillä, että voi mua luuseria, kun kaikki hehkuttaa miten on taas posket punaisena ulkoilusta ja auringosta... No, mä en laskettele tai hiihdä tai ees lumikenkäile, mulla ei oo pieniä lapsia joiden kanssa pitäis olla ulkona ja pulkkamäessä ja missä lienee jne. Joten mä kans aion jatkaa paheksuttavana olemista ja siivota vaan sisällä kaappeja myös aurinkoisilla keleillä! =D

      Poista
  3. Mahtava tuo kuva tiestä, joka päättyy tyhjyyteen! Stunning!

    Ja mie olen ollut itselleni armollinen, ja todennut, että ihanasta ilmasta voi nauttia omalla tavallaan. Vaikka sitten siivoamalla tai katselemalla ikkunasta ulos, miten lumi kimaltaa auringossa. Joskus tympii niin satasella nää samat kulmat, joille sitä sitten menee käveleen, kun "pitää olla ulkona", on niin moneen kertaan nähtyjä. Ja sulla niitä siinä lähietäisyydellä taitaa olla vielä pienempi valikoima...

    Meilläkin on tänä vuonna 20-vuotiskihlapäivä :) tosin vasta loppuvuodesta, ja SE hääpäivä vasta ensvuoden kesällä. Mutta onnea teille! Ei ole aina helppoa, se on pitkä aika paarustaa elämän umpihangissa sen saman tyypin kanssa. Saat olla ylpeä teistä! Ei muuten tainnu olla ystävänpäivähössötyksiä vielä siihen aikaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi tie näytti kyllä tosi jännältä! Täällä on välillä ihan mahtavat sumut, ja kun ollaan keskellä peltoja ollaan sit ihan omassa pikku tyhjiössä, kun ei ketään tai mitään näy missään... Se on minusta kans jotenkin tosi upeeta!

      Meillä on tosiaan tasan kaksi suuntaa mihin mennä kävelemään, tai onhan tossa vielä toi suureksi osaksi hakattu metsän pläntti vielä kolmantena. Niin ja tietty sopivalla kelillä myös noi laakeet pellot... Ei mua huvita kuin käydä pakolliset koiralenkit, en ole edes kesällä mikään ulkoilmaihminen. Mä jopa ite välillä paheksun itteäni siitä syystä, mutta en ole koskaan ollut kova ulkoilemaan. Sillon kun lapset oli pienempiä, saatoin laittaa ne vaan keskenään vähän pihalle, ja itellä oli aina joku hyvä tekosyy olla sisällä, kuten vaikka ruoanlaitto.

      Kuluneet vuodet on kyllä olleet ylä-ja alamäkisiä... Toukokuussa ollaan oltu yhdessä 21v ja ihmetellä täytyy, että monesta on selvitty ja tässä vielä ollaan. Toi viikonlopun juttu, missä olin niitä vanhoja ystäviä tapaamassa, oli sellasen pariskunnan luona, jotka tapas sillon aikanaan siinä kaveriporukassa ja on olleet yhdessä jo yli 25 vuotta! Nykypäivänä taitaa olla enemmän poikkeus kuin sääntö tällaiset pitkät suhteet. Ihan hieno saavutus tää kieltämättä on. Onnea myös teille pitkästä yhteisestä taipaleesta!!

      Poista
  4. No sanoppa muuta!! Valokuvien ottaminenkin on näillä pakkasilla siinä ja siinä, kun näpit vaan jäätyy... Kaippa monet ihmiset sitten kolaa lumia, leikkii lasten kanssa, hiihtelee tai jotain, emmää tiiä. Ei mulla oo kyllä pihalla mitään tekemistä, kun ei koiratkaan siellä tarkene kauaa olla. Tänään oon ulkoillu sen verran, että hain puita pihavajasta... ja siinäkin muutamassa minuutissa olin jo aika jäässä ja koirat oli ihan läpeensä jäässä, vaikka laitoin niille villapuvutkin päälle sen hetken ajaksi. Loppupäivän voin sit kyllä ihan mielellään ihailla kaunista ilmaa ikkunan takaa, takapuoli lämpimän lampaan taljan päällä ja kuuma teemuki kourassa. =)

    VastaaPoista
  5. Heippa. Olipas taas kiva lukea kuulumisiasi :-). Usein olen käynyt kurkkaamassa, olisko tullu päivitystä. Minäkään en ole ulkoilmaihminen, takkatulen ääressä villasukat jalassa teetä hörppien olisin mieluiten talvisin. Ja usein olenkin. Koiran lenkitys on pakollinen ulkoiluhomma. Meillä on pieni lapsi, mutta ei me lähdetä ulos kovilla pakkasilla. Lauhemmilla keleillä pitää yrittää ulkoilla, just mäenlaskua tms. Kävelyllä kyllä tykkäisin käydä ystävän kanssa, mutta harvoin sekään onnistuu. Onneksi talossamme on tilaa juosta ja temmeltää, joten lapsukainen pääsee sisällä liikkumaan. Tunnen kyllä huonommuutta ulkoilemattomuudestani, monet ystäväni hiihtävät ja touhuavat lastensa kanssa paljon enemmän ulkona. Olen sellainen kotikissa ;-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No löytyyhän meitä sisällä kököttäjiäkin näköjään! Kuvaamasi takkatulen ääressä oleilu kuulostaa just parhaalta pakkaspäivän vietolta minusta. =) Kotikissa olen minäkin!

      Poista
  6. Heipsansaa minäkin pitkästä aikaa...

    Täälläkin vietellään 20v. kihlajaispäivää 24.2, ollaan yhdessä oltu tänä vuonna 23 vuotta ja naimisissa tulee "täysi-ikäisyys". Kyllähän nuo on melkoisia vuosimääriä näin kirjoitettuna sekä luettuna ja onhan näihin vuosiin mahtunut kaikenlaista.

    Ja mehän ollaan tässä vuoden alussa sairasteltu niin, ettei muistikuvan mukaan ikuna ennen. Mä aloitin viikon kestävällä kuumeella, mies jatkoi liki neljän päivän vatsataudilla ja nyt on meidän teini kuumeessa :( Eipä paljon hymyilytä, enpä tiedä, mistä moinen pöpö ollaan mukaamme saatu ja kaiken huipuksi ei kenekään vastustuskyky pelittäny tällä kertaa.

    Mä haikailen useinkin kauniilla ilmalla ulos, mutta näin talvella sinne ei tuu kovin usein lähdettyä. Kieltämättä olis kiva tehdä sellaisia reippaita lenkkejä ja saada ne punaiset posket ;)

    Aurinkoista viikkoa sinne! Me vietellään talvilomaa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin miettinyt, että mihin olet kadonnut! Voi ei, teillä on kyllä tosi rankkaa sairastelua sitten siellä, toivottavasti pian häippää pöpöt teiltä. Saisitte sitten lomaillakin terveinä.

      Kyllä monta kertaa huomaan, että kun vaan sitten lähden sinne ulos, niin ihan kivaahan siellä on... mutta en silti keksi siellä mitään muuta tekemistä kuin pakollisen koiralenkin. En harrasta mitään talviurheilua eikä muutenkaan vaan ole mitään inspistä pihalla notkua talvella, kun ei siellä ole mitään tekemistä.

      Tekin siellä ootte pitkään siis yhdessä olleet, onnea jo etukäteen kihlapäivän johdosta!

      Poista
  7. Heh, mäkään en todellakaan ole mikään ulkoilmaihminen. Siis siinä mielessä, että tykkäisin tönöttää tossa pihalla tyhjänpanttina. Se on niiiin tylsää! Koiran kanssa tykkään kyllä ulkoilla, mutta kyllä sekin välillä (usein...?) on vähän pakkopullaa. Mun mielestä olis kiva, jos kerta päivässä riittäis ;)

    Mäkin tykkään sun tarinoista, joten toivon, ettet lopeta kirjoittamista. En välitä siitä, vaikka postaustahti olis vähän harvempikin, mutta toivon, ettet lopeta kokonaan :) Mukavaa viikkoa sullekin, Heli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekö kukaan pihalla vaan seisoo huvikseen... mutta jotkut keksii silti siellä tekemistä. Minä en keksi ja minustakin on tylsää olla vaan. Ja todellakin joskus on tylsää se lenkkeilykin... Ei meillä taida koirat lenkkeillä kuin kerran päivässä, muuten sitten tarpeen mukaan ulkoilevat ihan itekseen tossa pihalla. =)

      En mä varmaan tätä lopeta, vaikka välillä siltä tuntuukin. Kuitenkin tykkään kirjoitella. Mutta kivempi olis jos olisin älynny aikanaan olla ihan tunnistamaton anonyymi... olis vapaampaa kirjoitella. Kivaa viikkoa!

      Poista
  8. Loppusuora opiskeluissa,hienoa.Äkkiä tuo aika aina hurahtaa.Kivoja kuvia olet laittanut..Ja ihana pieni nöppönenä siellä-varmasti on sulattanut mummon sydämen <3 Itse taa tykkään ulkoilusta.Työn puolesta olen ulkona useamman tunnin päivässä..Näin talvisin vapaa-ajalla sitten lenkkeillen,hiihdän ja joskus käydään luistelemassa.Tehdään eväsretkiä.En minäkään tuossa pihalla keksi hirveästi hommaa näin talvisin :D Tykkään,että ulkoilessa pää "tuulettuu" ja mieli piristyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika todellakin hurahtaa! Meidän opiskeluporukassa jo mietitään lopettajaisbileitä...

      Nöpönenä oli tänään mummolla hoidossa, on se kyllä niin ihana! ♥

      Mä ymmärrän kyllä ulkoilun, jos siellä keksii tekemistä, harrastaa jotain ulkoilulajia tai just jos vaikka työn takia on paljon ulkona. Itellä kun ei ole mitään noista, niin tuntuu että mitä ihmettä siellä sit muka tekee... varsinkin talvella. Kyllä minustakin on ihana käydä lenkillä ja mieluummin valitsen todellakin ulkolenkin kuin vaikka kuntosalin sisätilat. Mutta kyllä näin talvipakkasella välillä tuntuu, että voi kun ei olis pakko mennä ulos ollenkaan... =)

      Poista
  9. Ei kaikkien tarvii nauttia talviulkoilusta. Mutta jos löytää jonkin sellasen jutun mitä tykkää talvella ulkona tehdä niin talviaika on huomattavasti helpompi kestää... Mä kyllä nautin! Ihanaa kun lumi narskuu kenkien alla ja ihan bonusta jos aurinkokin vielä näyttäytyy! Paistellaan ulkona makkaraa tai tehdään hodareita ja jälkkäriksi vaahtokarkkeja. Jos ei tällästä niin sitten putsailen terasseja ja virittelen sinne jotain koristeita. Pilkille en kyllä lähde:)) Se ei oo mun juttu, vaikka järven jäällä muuten tykkään luistella, kävellä tai hiihdellä. Ainut milloin pakkaspäivä ei houkuta on aamulla kun pitää lähteä töihin, lenkille voisin kyllä lähteä kun sais vetää lämpöset toppakamat päälle. Aurinkoista viikkoa! Ensi viikolla loma, yippii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lomaa on ensi viikolla täälläkin, jee! Toivon kyllä, että olis aurinkoisia kelejä, koska kyllä se aurinkon piristää sisätiloihin asti. =)

      Itse asiassa kävin tänään kyllä koirien kanssa tuolla metsässä ihan vaan siksi, että oli niin ihana keli... tai no joo, tietenkin myös siksi, että koirien on kuitenkin päästävä ulkoilemaan. Mutta olihan se aivan ihanaa, kun aurinko paistoi ja oli muutenkin suht leutoa. Mulla vaan meinaa nyt pukata jotain flunssan poikasta, niin en viitti suuremmin lenkille lähteä - siksi toi metsässä samoilu on parasta just nyt. Ihanaa oli kun tuuli aika kovasti, puut humisi, linnutkin jo vähän viritteli laulujaan.. ja näin korppeja, ne jotenkin kiehtoo mua kovasti. Jos tänään olis ollu harmaampi päivä, en varmaan olis läheskään niin mielelläni mennyt ulos...

      Poista
  10. Oon ihan unohtanut onnitella niistä opiskelujen läpiviemisestä! Tosi hienoo!! On nimittäin mun mielestä haastavaa opiskella töiden ohessa. Ihanaa kun nyt on sitten sulla oikeesti vapaata kun on vapaata. Niin ja suloinen on tuo sinun lapsenlapsi<3 Eli siis mukavia lomapäiviä. Me lähdetään Ruotsiin kuten melkein aina koulujen loma-aikana. Siellä näyttäisi ensi viikolla olevan ainakin +6 ja aurinkoista:) Toivotaan että kevät tulee nopsaan tännekin ja sulattaa nuo lumet pois. Täällä meidän seudullakin nimittäin myös aika paljon lunta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos vaan, tosin vielä tässä on vähän matkaa että on ihan kokonaan opinnot suoritettu ja ohi. Koko kevään olen vielä harjoittelussa, ihan sinne toukokuun loppuun asti, ja sinä aikana pitäis vielä suoritella ainakin yksi näyttö, mielellään kaksikin.

      Tämä opintovapaa on ollu aivan ihana ratkaisu, vaikka rahallisesti tietenkin tiukkaa tekee... mutta oon mä kyllä niin nauttinu kotona olemisesta ja siitä, että on oikeesti aikaa tehdä vaikkapa niitä koulutehtäviä. Työssäkäynti ja opiskelu ei ollu kiva yhdistelmä. Moni siitä tosin selviää hienosti, ja kyllähän minäkin selvisin kun ei ollu vaihtoehtoja, mutta minun ajatusmaailmaan ei oikein sovi sellanen ittensä loppuun polttaminen... mä oon mieluummin laiskempi ja köyhempi, kuin liian kiireinen ja stressaantunut ja vähän enemmän tienaava!! Mä toivon, että voin myös työelämässä sit tulevaisuudessa valita mieluummin pienemmän palkan ja vähemmän töitä kuin täydet päivät ja enemmän palkkaa... saa nähdä onko aivan ufo ajatus!!

      Oikein kivaa lomaa teille - me ollaan kotona, niin kuin aina... meillä ei ole varaa matkustaa näköjään koskaan, ees Ruotsiin. =( Sitä paitsi mies on töissä, ei sillä ole talvilomaa ollenkaan vielä tänä talvena, kun vaihtoi työpaikkaa vasta reilu vuosi sitten.

      Kevättä odotellessa täälläkin - vaikka talvella on ihanaa ja kaunista, niin kyllä mäkin jo oottelen lumien sulamista ja lämpimämpiä kelejä. Aika hyvin on hanget humahtaneet nyt parissa päivässäkin jo, kun ollaan taas oltu plussan puolella.

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥