torstai 2. marraskuuta 2017

ihana, aurinkoinen aamu ♥


Ulkona on reilut kymmenen astetta pakkasta ja aurinko paistaa. Aivan mahtava ilma!! Aurinkoinen aamu innosti pukemaan ulkovaatteet päälle jo ennen aamupalaa ja käymään vähän tuolla kävelemässä koiran kanssa. Kun oli vaatetta tarpeeksi, ei ollu yhtään kylmä. Olen siis jo kaivanu toppahousut ja -takin esille.


Mulla on etäpäivä koulusta. Olen kyllä niin onnellinen siitä, että voin olla kotona tällä lailla!! Toivon tosi paljon, että voin rauhassa opiskella nyt nämä opinnot ilman, että olen pakotettu menemään töihin jossain kohtaa. Ja töihin siis siksi, että raha kerta kaikkiaan loppuu. Saa nähdä. Toivon, että opintojenkin jälkeen voin kuitenkin tehdä vain osa-aikaista työtä. Jotenkin tuntuu, että en mitenkään jaksaisi täysiä viikkoja. Enkä edes haluaisi.


Nykypäivän maailmassa tuntuu olevan jotenkin tosi tärkeä asia se, että on täydet tunnit töitä. Ymmärrän asian, jos on vaikka yksin ja on kaikista kuluista ihan pakko selvitä yksin. Mutta entä jos on kaksi palkansaajaa perheessä? Voisiko riittää pienempikin panos työelämään? Vaikka jopa molemmilta? Kuvittelisin, että kaksi osa-aikaista työtä tekevää pystyisi yhden talouden pitämään pystyssä. No, riippuen tottakai siitä missä, miten ja kenen kanssa asuu (onko vaikka lapsia jne). Mutta... olen silti taipuvainen ajattelemaan, että jokainen voi tehdä valintoja elämäntapansa suhteen. Elää voi kalliisti tai vähemmän kalliisti.


Olen tässä syksyn mittaan koittanut pistää todella kovasti kuluja kuriin. Ei sillä, että meidän kahdenkaan tuloilla erityisen leveästi eleltäisi... mutta jos tulossa on ajat, että todella vain mies on töissä ja minä opiskelen jollain onnettomalla opintotuella, on kyllä mietittävä, mihin pennosensa laittaa.


Esimerkkinä säästöstä vaikka se, että lopetin sanomalehden tilauksen. Tänään on eka päivä, ettei aamulla ollutkaan enää postilaatikossa lehteä. Sinänsä tykkäsin kyllä lukea uutiset perinteisestä paperisesta lehdestä. Oli jotenkin rauhoittavaa istua alas ja selailla lehteä. Mutta no, näkeehän nuo jutut telkkarista ja netistäkin, vaikka en kyllä suuremmin tykkää netistä mitään lehtiä lukea. Joka tapauksessa aika kallis on mielestäni tämä meidän paikallinen lehti, joten se nyt sitten jäi pois meidän elämästä.


Koitan myös tiristellä vesilaskun kanssa entistä enemmän. Koulun myötä tietoisuus maapallon vesitilanteesta on iskenyt ihan tosissaan tajuntaan ja osaltani koitan siis vähentää selkeästi veden käyttöä - hyöty on sekä rahallinen, että ekologinen. Hankin meille ekosuihkun, jonka pitäisi kuluttaa vettä suunnilleen puolet normaalia suihkua vähemmän. Tunnustan, että sen käyttöön on vielä totutteleminen... mutta sitkeästi koitan nyt vaan tottua siihen. Olen myös koittanut nopeuttaa suihkukäyntejä ihan reilusti - minähän siis rakastaisin seistä siellä kuuman veden alla vaikka miten kauan... Otin kerran oikein aikaa ja noin kolmessa minuutissa kyllä selviän suihkusta (pesen tukan shampoolla, mutta käytän sitten hiuksiin jätettävää hoitosuihketta vasta pyyhekuiviin hiuksiin suihkun jälkeen, enkä käytä mitään sientä tms. saippuan levittelyyn, vaan otan saippuaa käsiin ja pesaisen sillä naaman, kainalot jne. ja huuhdon samantien).


Me katsottiin koulussa yksi aivan kaamea dokumentti... Kyllä tuli taas niin toivoton olo. Surullista, miten piittaamattomia ihmiset on. Niin surutta tuhotaan luontoa ja tapetaan eläimiä sukupuuton partaalle. Ei välitetä paskaakaan siitä, että ilmasto lämpenee ihan niiden omien arkipäivän valintojen kautta. Ja sitä ihmettelen todella paljon, että vaikka on aivan selkeästi todistettu eläinten kasvatuksen (ruoaksi) olevan yksi suurimpia luonnon saastumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttajia, niin edelleen vegaanit on todella tuomittavia "hipstereitä", joita sopii irvailla joka välissä... Minun henkilökohtainen mielipide on, että ihan helpoin ekoteko, mitä ihmiset voi omalla kohdallaan tehdä, on eläintuotteiden käytön vähentäminen. Siis edes vähentäminen, ei kaikkien todellakaan tartte vegaaneiksi alkaa.

   
No, syömisistä puheen ollen... Mulla on ollut viime aikoina taas niin hirveitä vatsaongelmia, että mun on nyt pakko kokeilla jättää ruisleipä kokonaan pois. Mä rrrrrrakastan niitä ohuita ruispaloja (ja syön niitä tosi paljon...). On oikeesti tosi kamalaa jättää ne pois. Nyyh. Mutta ei ole enää mitään tolkkua siinä ripulin määrässä... Joten täällä nyt sitten kaurapuuroa ja mansikoita söin aamupalalla (ja hipelöin ruispalapussia...). Eilinenkin meni jo ilman ruisleipää ja myönnettävä on, että muutos oli heti huomattavissa. Sinänsä on aivan älytöntä, että en meinaa kyetä olemaan ilman leipää, vaikka aivan selkeästi huomaan, että oireet on todennäköisesti siitä johtuvia. Mulla on joku käsittämätön nälkäkuoleman pelko, jos/kun joudun jättämään mun "jokapaikansyömisen" eli sen ruispalan pois... No, koitan edetä nyt päivä kerrallaan. Ja lohduttautua kauraleivällä...  


Pompin nyt ihan asiasta toiseen, mutta pitää vielä tästä kotona olemisesta tuoda esille tämä puulämmitys. Mä koen jotenkin sellasta tosi ihanaa vanhanaikaisuutta, maalaisuutta ja jotain ihmeen "alkukantaisuutta" siinä, kun kannan puita sisälle ja laitan tulia uuniin. Just joku oikein napakka pakkasaamu vaikka... kun tumppaan vaatteita päälle, että tarkenen yleensä mennä hakemaan puita tuosta piharakennuksesta, ja koira viipottaa siinä lähistöllä, sitten raahaan puita sisälle, riisun paksut vaatteet pois ja alan viritellä niitä tulia... Teekuppi käteen, villasukat jalkaan - tai vaihtoehtoisesti vaikka sitten tiskaaminen tulen rätinä taustalla... siis niin parasta ja ihanaa!! (Tiskaaminenkin on minusta ihanaa oikeesti! Toivoisin, että meidän tiskikone joskus vielä hajoaa - uutta EI tule!!) Tällainen aurinkoinen päivä on vielä oikein tuplabonus tähän fiilikseen! ♥


Tuohon puulämmitykseen ja käsitiskaukseen liittyen on ihan pakko vielä tästä haavetalosta vähän kertoa... Mä siis todella, todella, todella haluaisin asua pienesti. Ihan pienesti. Vain tupakeittiö ja makkari, plus jonkunlainen kylppäri. Puulämmitys, käsitiski ja pulsaattoripesukone. Tämä pieni talo olis ollut niin unelma... Pihassa oma kaivo (pumppailin jopa vettä sieltä, kirkkaalta näytti), taloon ei siis tule vettä ollenkaan, eikä siellä ole viemäriäkään. Pihasauna oli myös ja vielä yksi toinen piharakennus, jossa oli mm. varastotiloja ja kolmereikäinen puucee. Mutta tarkempi tarkastelu valitettavasti osoitti valtaisan remontin tarpeen... katto, välikatto ja lattiat kaikki uusiksi, piipun muuraus uusiksi, varmaan uunienkin... ja kyllähän se veden tuleminen ja meneminen olis myös ihan toivottava uudistus... eli jäljellä olis enää ollut suunnilleen seinät. Siellä oli useassa kohtaa lahovauriota ja nähdäksemme myös hometta ja jotain sientä. Saunarakennus oli ihan paskana jne. Vielä eilen illalla mietittiin, josko kuitenkin... Mutta ei, parempi unohtaa. Hintapyyntökin oli ihan huima kuntoon nähden. Ja naapuri turhan lähellä. No, ehkä joskus löytyy joku toimivampi juttu. Tai sitten ei - jää nähtäväksi.


No, palataanpa haaveista ja haihatuksista tähän nykyhetkeen... Vaikka mun jaksaminen ja mieliala ei todellakaan huido missään suurissa korkeuksissa noin niin kuin yleisellä tasolla, niin just vaikka tänä aamuna mulla oli kyllä todella vahvoja onnen fiiliksiä. Tuolla ulkona kävellessä, pakkasen huurtamia heiniä ihaillessa, auringon lämmittäessä pakkasenpuraisemia poskia... voi että miten hyvä mieli olikaan! Suureksi osaksi se johtui siitä, että voin olla kotona. Mä vaan nyt tarviin niin kovin tätä rauhaa ja hiljaisuutta, yksin olemista ja siis todella vain olemista ilman työtä. Tarviin sitä, että voin tehdä jotain mistä todella tykkään - esim. opiskella tuota alaa, joka kiinnostaa aivan valtavasti.


En ole ihmisenä mikään yleispositiivinen todellakaan, ennemminkin aika vahvasti negatiivinen... tai sitten vain realisti. Mutta just nyt tänä aamuna ja päivänä olo on hyvä, oikein hyvä. Pitäis varmaan opetella positiivista ajattelua enemmän... etsiä niitä hyviä juttuja, mitä jo on  sen sijaan, että märehtii ja murehtii jatkuvasti erilaisia asioita - joille ei välttämättä edes voi mitään. Pitää elää se oma pieni elämänsä parhaalla mahdollisella tavalla - esim. minun kohdalla tarkoittaa sitä, että koitan omilla valinnoillani elää ekologisesti, vaikka se onkin vain pisara meressä... mutta jo se, että kuitenkin yritän parantaa maailmaa, edes vähäsen, parantaa omaa mielialaa sen sijaan, että se on koko ajan sellanen "ei tästä mitään tuu, ihan turhaa kaikki".

Näillä puheilla; positiivista päivää kaikille, minä käyn nyt etätehtävän kimppuun!

Heli

11 kommenttia :

  1. Kiitos tosi paljon ekosuihku vinkistä! Tilasin saman tien oman :D Viiden vuoden takuukin kuulosti pätevältä.

    Meillä on nyt ekaa kertaa ikinä okt jossa tuleva vesi on kunnallistekniikan kautta, ja on tuntunut ihan hullulta maksaa hanavedestä. Vaikkei se mitenkään järkyttävän kallista ole, niin periaatekysymys. Tässä tulikin nyt hoidettua ensimmäinen lievennys asiaan :)

    Meillekään ei tule ainuttakaan lehteä, lopetin kaikki muutama vuosi sitten. En oo ainakaan huomannut, että elämisen laatu olis siitä mitenkään huonontunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tilasit! Mä ajattelinkin sitä linkkiä laittaessani, että voi kun joku muukin siihen innostuisi. =D Itse kiinnostuin siitä, kun opettajani siitä sanoi. Hyvä kiertämään siis!

      Meille ei ole tullut tuokaan lehti kuin jotain vuoden verran. Sitä oli kyllä kiva lueskella, mutta on se aika kallis. Sisustuslehdet yms oon jo lopettanut aikaa sitten, en vaan raaski niitä tilailla, vaikka kiva niitä oliskin lukea. Enää taitaa tulla miehelle Mobilisti, siitä se ei luovu.

      Poista
    2. Muistatko Heli kauanko sulla kesti ekosuihkun toimitus..? Mua alkaa jo epäilyttää, kun on jo kaksi viikkoa mennyt, eikä näy. Sähköpostiin tai puhelimeenkaan he eivät vastaa. Höh. Minä niin oisin tahtonut alkaa säästää vettä :)

      Poista
    3. Kesti mullakin ja mäkin aloin jo ihmetellä... Yli kaksi viikkoa se kesti ja lopulta tuli niin kummallisesti pakattuna, että todella mietitytti, mikä ihme siinä mahtoi kestää??? Se tuli siis vaan sellasessa pehmustetussa postin isossa kuoressa... Toivottavasti sulle tulee se pian!!

      Poista
  2. Ihania ajatuksia! Voin täysin yhtyä tuohon onnentunteeseen kun laittaa uuniin tulet pakkaspäivänä ja kuuntelee sitä rätinää ❤ Tänäänkin laittelin samalla ruuat siinä kuumalla hellalla, kävin koirien kanssa pihalla, laitoin pari pökköä lisää pesään ja teevesi kiehui kuin itsestään ulkoilun päälle. Niin ihanaa!

    Mun täytyy tutustua tohon suihkuasiaan...meillä on tosi pieni varaaja ja jos koko perhe käy saunassa niin viimeisellä on enää haaleaa vettä tarjolla peseytymiseen ;) Ei sillä että saunan päälle nyt niin lämmintä vettä tarttiskaan, mutta kovin ihmeellisiä saunailtoja ei meillä vietellä :P

    Kivaa loppuviikkoa sulle! ❤ Nähdään pian?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulet uunissa on parasta! ♥ Toivottavasti voin asua aina talossa, jossa on puulämmitys! Puuhella meiltä puuttuu, vähän vieläkin välillä harmittaa, että ei sitä laitettu kun rempattiin...

      Tsekkaa ihmeessä toi suihku! Opettaja sanoi, että kun vertaa sillein, että laskee minuutin vettä tavallisella suihkulla ja tolla, niin tolla tulee oikeesti puolet vähemmän vettä! Suihkuna se on ihan ok, mutta vähän on vielä hakusessaan se sopiva kohta, miten vesi suihkuaa (sitä voi säätää erilaiseksi).

      Nähdään viimeistään sit meillä, ehkä jo ennemminkin? ♥

      Poista
  3. Ihan hyviä ajatuksia sinulla! Mikähän siinä onkin, että nykyihminen saa sitä onnentunnetta juurikin kotona olemisesta ja puun ritinästä takassa? Kertooko se jotain tästä yhteiskunnan painostamisesta hirvittävään kulutukseen, tuottavuuden tavoittelemiseen ja tehokkuuteen? En tiedä, mutta kyllä minä tunnen onnen tunnetta eniten juurikin täällä kotona tekemistäni asioista!

    Minä en ole oikein päässyt kiinni noiden ohuiden ruispalojen "juttuun"! Kaikki niitä hehkuttavat, radiotoimittajia myöten. Tytär oli ihan koukussa niihin ennen raskauttaan. Aamupahoinvointi vieroitti hänet niistä! ='D

    Meillähän ei ole suihkua. Kunnallistekniikka on nykyään. On ollut muutaman vuoden, mutta remonttia ei olla vielä tehty pesutiloihin. Sen myötä varmaan suihku tulee, mutta emme sitä juurikaan kaipaa. Meillä on vesipata myös sisäsaunalla ja siinä lämpiää meidän pesuvesi. Vettä lämpiää myös talviaikaan puuhellalla olevassa 10 litran kattilassa. Peseytymiseen menee yksi ämpärillinen vettä minulla, jos en laita hoitoainetta hiuksiin. Siinä tapauksessa vettä kuluu kaksi ämpärillistä. Eli 8-16 litraa. Ja vavahtakaa, te suihkussa lutraajat... en peseydy kokonaan joka päivä! Eikä kyllä Beibekään! =O
    Ainut tilanne, missä suihkua kaipaan, on sellainen kylmän talvipäivän ilta. Kun pitäisi käydä pesulla ja vettä ei ole lämmitettynä ja puitakaan ei ole kukaan muistanut hakea. Mutta muuten kyllä elämä sujuu aikas kivuttomasti näin!

    Mukavia opiskelujen jatkoja sinulle!3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se puun ritinä on just sellasta "hidasta elämää", jota nykyään arvostaa tosi paljon. Ja kotona oleminen ja täällä puuhastelu on parasta.

      Ai sä et siis ole päässyt ruispalan makuun... =D Voi että kun mä niin kauheesti sitä kaipaan nyt, kun olen siitä luopunut! Mutta täytyy sanoa, että vatsa kyllä kiittää, kun jätin sen pois.

      En mäkään peseydy joka päivä. Hampaat ja naaman pesen, mutta en todellakaan käy joka päivä suihkussa. Mies käy varmaan enemmän kuin minä, mutta se onkin likaisessa työssä. Minusta se päivittäinen - tai jopa aamuin-illoin - lutraaminen on aivan älytöntä veden haaskaamista. Itse käyn suihkussa silloin, kun tukka sitä vaatii... ehkä joka toinen tai kolmas päivä (mun tukka on aika nopeasti rasvoittuva). Ja jos on tiedossa vain kotona olemista, voin vetkuttaa sitä suihkua vielä pidempäänkin (ja käydä kaupassa pipo päässä...). Pidän myös samoja vaatteita päivätolkulla päällä. Toki käyn suihkussa myös, jos oon likainen, hikinen tms, mutta pääosin tavallinen eläminen ei kyllä likasta tai hikoiluta niin paljoa, että tarttis suihkuun mennä.

      Oon jo pidemmän aikaa koittanut sitä veden määrää vähentää suihkussa ja uskoisin, että nyt toi uusi suihku kyllä auttaa siinä vielä lisää. Hana voi olla puolella siitä mitä ennen, ja silti tuntuu tulevan ihan hyvä suihku. Odotan mielenkiinnolla vesilaskuja...!

      Kyllä mua jäi edelleen kiehtomaan se pieni talo pelkällä kantovedellä. Harmi, että oli niin paljon remontin tarvetta!

      Mä löysin just yhden kivan blogin, joka muuten varmaan kiinnostaisi suakin (https://maahistenmaasta.blogspot.fi). Omavaraisuutta jne. Siellä sisään tulee kylmä vesi jollain käsipumpulla (?) mutta muuta ei. Eikä ole viemäriä, vaan pihalla puucee ja jossain ulkoeteisen nurkassa muistaakseni pieni kompostivessa lisänä. Peseytyminen tapahtuu saunassa sielläkin ja lämmin vesi lämmitetään puuhellalla. Ah, niin ihanaa olis kyllä!! Eli kyllähän kaikki onnistuu, kun pistää onnistumaan. Ja hyvänen aika, onhan ennenkin eletty onnistuneesti ilman suihkuja yms. Tuolla perheellä ei ole edes jääkaappia ja hyvin toimii elämä niinkin! Käy ihmeessä katsomassa, jos ei ole jo tuttu muuten tuo blogi sulle!

      Kiitos toivotuksista ja hyvää syksyn jatkoa (vai talven alkua?) sinne! ♥

      Poista
  4. Hei Heli,
    ja olipa mukava löytö tämä sinun blogisi!:)Täytyy varata aikaa ja lueskella kaikki kirjoituksesi läpi:)Oikein ihanaa talven alkua sinulle ja perheellesi ja terveiset täältä Maahisten Maasta!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Kiva kun tulit ja toivottavasti viihdyt!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥