viimeaikaisia tapahtumia

Taas on kuukausi vaihtunut ja kevättä kohti mennään kovaa kyytiä. Tosin juuri tällä hetkellä täällä seudulla taitaa olla kylmempää, kuin koko talvena tätä ennen... No mutta eikös nämä tammi- ja helmikuu ne kylmimmät olekin, joten mikäpä tässä. Puita uuniin ja vaatetta päälle vaan!

Kuunpimennystä koitin kuvata ikkunan läpi... mutta eipä nyt hääviä kuvaa siitä tullut. Hienoa oli kuitenkin pimennystä seurata ja jääpä nyt muistoksi tuo kuva edes. Muutoinkin on taivas ollut upean näköinen, esimerkiksi eilen oli aivan mieletön oranssi auringonlasku ja tänä aamuna suloinen vaaleanpunainen taivas. Talvella on kyllä niin kaunista! ♥

Mun koulussa on alkanut nyt työharjoittelu. Tosin mulla se alkoi heti ekana päivänä poissaololla, kun vein tytärtä tutustumaan taas yhteen mahdolliseen opiskelupaikkaan. Nyt ollaankin viime viikkoina ajeltu sinne sun tänne, kun noita kouluja on käyty katsastamassa, yhtä jopa oikein kahteen kertaan. Kolme paikkaa on tsekattuna ja kaikissa on hyvät sekä huonot puolensa. Lähti tyttö sitten mihin tahansa niistä, niin asuntolaan pitää mennä - meidän lähiamiksessa ei sitä linjaa ole, mikä kiinnostaa, ja jokaiseen noista käymistämme kouluista on meiltä matkaa noin 80-90km (ollaan huvittavasti siellä kolmion keskipisteessä, kaikki koulut kun on eri suunnissa). Mutta eipä tuo asuntolaan lähteminen taida tyttöä suuremmin ajatuksena pelottaa, enemmän päänvaivaa tuottaa se valinnan tekeminen. Vielä olisi jonkun verran tässä mietintäaikaa, ja sitten pitäisi saada tehtyä päätös, mikä se ensisijainen ala olisi sekä mihin kouluun ykkösenä hakisi. Jännät on paikat!

Niin, huomenna sitten pääsen minäkin siihen omaan harjoitteluuni tutustumaan. Mielenkiinnolla menen. Ja hyvin pukeutuneena... Täällä kulmalla on tosiaan nyt aika napakka pakkanen (kun on totuttu niihin nollakeleihin...) ja mun harjoittelussa ollaan paljon ulkona, säällä kuin säällä. Olenkin tässä nyt koittanut varustautua ja tehnyt tuon aiemman postauksen takin lisäksi pari muutakin hankintaa, joista lisää tuonnempana... pientä käyttökokemusta tässä ensin otan niihin ja sitten kerron tarkemmin.

Pientä juhlaakin on ollut ilmassa. Sisko meni naimisiin! ♥ Ihan pienet oli juhlallisuudet, siviilivihkiminen vain maistraatissa ja sitten käytiin syömässä. Vieraina vihkitilaisuudessa oltiin vain minä, mies ja kuopus, sekä tietenkin pariskunnan lapset. Mielenkiintoinen kokemus oli tuo siviilivihkiminen. Se itse vihkiminen siis todella kesti noin kaksi minuuttia... (lisäksi muutama minuutti allekirjoituksia papereihin) Kuten sisko sanoikin: meinasi alkaa itkettämään, mutta ei ehtinyt, kun se olikin jo ohi! =) Oikeastaan todella koruton tapahtuma.

Jälkikäteen mentiin sitten syömään hienosti, ja siellä olivat siskon appivanhemmat meidän lisäksi. Juhla-ateria oli hieno ja mäkin sain tällä onnettomalla ruokavaliollani hyvää syötävää. Hiukan hämmennystä aiheutti tosin se, että muille oli alkupalaa ja mulle sanottiin, että mun kohdalla on sitten panostettu pääruokaan... eli istuin siinä sitten kuivin suin (!) kun muut söivät. Aika hassu järjestely... No, mun pääruoka oli hyvää, vaikka tarjoilija toikin sen pöytään saatesanoilla "kyllä sääliksi käy" (!)... Muilla siis pippuripihvit ja mulla erittäin yksinkertainen ateria niistä vähistä aineksista, mitä sallittujen listalla oli. No, minä kyllä tykkäsin ruoastani kovasti, samoin kuin jälkkäristäni (tuoreita marjoja ja soijakermavaahtoa, muilla juustokakkua), enkä yhtään säälinyt itseäni noista ruoista! Eli kivat oli häät ja hyvät oli ruoat, kiitos niistä sekä paljon onnea siskolle ja siipallensa myös tuleville vuosille! ♥

Mulla tosiaan kevät etenee nyt sitten siellä harjottelussa. Lisäksi on läjäpäin koulutehtäviä, ettei vaan vapaa-aikaa liiaksi tule olemaan... Yksi opettaja avasi meille verkkokurssin juuri tuossa harjoittelun kynnyksellä, ja siellä olikin iloksemme 17 kpl tehtäviä odottelemassa. Lisäksi on yhden aiemman kurssin tehtävät kesken, parin keväällä olevan tapahtuman suunnittelut kesken (niistä on lähipäiviä tulossa useampi kappale harjoittelun aikana), harjoittelun ennakkotehtävät tsekkaamatta, harjoittelun aikana suoritettavia ja palautettavia tehtäviä tulollaan, kaksi näyttöä kevään aikana ja niihin liittyvät tehtävät..... 

Jep, puuhaa riittää. Mutta eiköhän tämä tästä! Olen päättänyt, että stressiä en ota!!! Toki varmaan sellasta "perus-stressiä" saattaa ilmaantua ja työtä riittää, vaikka rennomminkin ottaisi, mutta liialliseksi en anna hermoilun mennä. Mun maha ei ole vieläkään kunnossa (huomattavasti parempi kyllä jo!), ja edelleen joudun temppuilemaan syömisten kanssa, enkä ole keksinyt mistä mikäkin vaiva johtuu, joten lisästressi ei todellakaan ainakaan paranemista edistä. Koitan ottaa päivän (ja tehtävän) kerrallaan nyt vaan.

Nyt kuitenkin lopetan raporttini tähän ja menen laittamaan uuneista pellit kiinni, josko sitten viimeinkin alkaisi kunnolla tämä jäähtynyt torppa lämmetä..... Puulämmitys on ihana, mutta heti jos jää yksi päivä lämmittämisessä väliin, on talo niin viileä, ettei meinaa lämmetä millään ennen kuin sitten vasta, kun ne pellit todellakin saa kiinni. Toivottavasti än-yy-tee-NYT!

Kivaa pakkasviikkoa kaikille!

Heli