vuosikatsaus 2018

Se olis sitten uusi vuosi  2019 ja sen ensimmäinen aamu! Olen kirjoitellut jo monena vuonna tällaisen koosteen vuoden tapahtumista ja nyt olisi sitten vuoden 2018 osalta sen aika.

Tammikuussa oli ensin tosi leudot kelit, metsässä oli lähes lumetonta ja sammalkin oli ihan pehmeää. Tuli sitä lunta sitten vähän ja pakkasta myös. Koulussa opettelin moottorisahailemaan. Kärsin kaameista vatsavaivoista lopetettuani turhaksi toteamieni happosalpaajien syömisen ja olinkin sitten tosi tiukalla ruokavaliolla, kun koitin saada mahaa kuntoon. Blogissa kirjoittelin tuskaantumisesta takkihankintoihini, jotka tuntuu usein menevän enemmän tai vähemmän pieleen.

Helmikuussa oli kovia pakkasia. Kelit oli kyllä ihan superkauniit! Mulla alkoi työharkka, jonka tiimoilta tuli ulkoiltua sitten siellä kovissakin pakkaskeleissä, huhhuh. Harkan lisäksi oli paljon kirjallisia koulutehtäviä työn alla ja myös kouluun liittyviä lähipäiviä, mm. ensiapu-opetusta ja riistakolmiolla rämpimistä. Sisko meni naimisiin, samoin miehen sisko. Mulla jatkui edelleen tiukka ruokavalio. Kävin vege-messuilla ja hoitelin pieniä mummon murusia.

Maaliskuussa oli tosi kovia pakkasia vielä. Minä kävin työharkassa ja lähes viikoittain myös koulussa. Vapaa-ajalla harrastelin rakasta ajanvietettäni raivailua. Pohdiskelin sitä, miten toisaalta haluaisin olla kovinkin kätevä emäntä, mutta totean kuitenkin useimmiten ne kaikki säilyttelemäni kamat turhiksi. Kaivelin käsilaukkuni sisältöä ja sain viimein valmiiksi reseptikirjan itselleni. Sain ihania kasvitauluja. Kuun lopulla oli jo selvästi kevättä ilmassa.

Huhtikuussa kevät tuli sitten kunnolla. Harkassa oli puuhaa, tein näyttösuunnitelmia ja yhden näytönkin ihan loppukuussa. Harkan lisäksi olin mukana suunnittelemassa koulun muita tapahtumia. Käytännössä tämä kevät on mennyt opintojen osalta pitkälti ohjaamishommissa ja olen kyllä tykännyt niistä kovasti. Blogissa pohdiskelin luottamusta, joka on mua mietityttänyt aika lailla. Kävin tapaamassa vanhoja tuttuja nuoruuden ajoilta, se oli ihana ja virkistävä reissu!

Toukokuussa tuli jo ihanat, lämpimät kelit, joista nautiskelin välillä koko päivän keinussa makaillen. Koulussa oli loppukiri, tein harkassa toisenkin näytön ja koulussa opettelin mm. maanmittausta ja kartoitusta. Olin keräämässä kuusenkerkkiä tulevaan harkkapaikkaani. Aloitin taas suunnistuskauden ja jouduin ostamaan uudet nastarit (eli suunnistuskengät), kun vanhat hajosi. Omenapuu kukki ihan hullun lailla ja sain hommattua jopa orvokit pataan. Sain kesäksi ympäristöalan työpaikan ja sanoin viimeinkin itseni irti kaupalta. Kouluvuosi päättyi tosi hyviin fiiliksiin, kaikki on mennyt nappiin ja sain vielä stipendinkin.

Kesäkuu oli ihan super!! ♥ Mun työ oli vesinäytteiden ottamista ja sain nauttia toinen toistaan ihanammista työpäivistä merellä, järvellä tai jokien varsilla. Kelit oli pääosin upeat myös. Jukolan viesti oli Lahti-Hollolassa ja siellä tuli käytyä suunnistelemassa. Ostin kesäkuussa itselleni polkupyörän ja hommattiin mulle uusi (eli tosi vanha kuitenkin) auto, joka esitteli erinäisiä temppuja moneen kertaan jättäen mm. pari kertaa tien päälle. Juhannus oltiin ihan vaan kotona. Kaiken kaikkiaan oli kyllä ihana kuukausi ja ihan paras kesätyö!!

Heinäkuussa oli mittarilukemat jo suorastaan aika huolestuttavia ja kuivuudesta kärsittiin. Kun sitten satoi, se oli ihan lukuisien valokuvien paikka!! Kävin uimassa useammankin kerran, mikä on mulle aika harvinaista, mutta kun vedetkin oli aivan ihanan lämpimät, niin pitihän sinne sitten uskaltautua. En kyllä muista vastaavaa ja nautin siellä lämpimässä vedessä lillumisesta! Helsingin ystävä kävi kylässä, mikä oli ihan mahtavaa. Olin uudessa harkkapaikassani jonkun verran, mutta sielläkin kuumuus kyllä verotti tekemistä aika tavalla. Tuntuu, että koko heinäkuu meni minishortseissa ja hihattomassa paidassa! Ja vaikka lämpö oli ihanaa, olin kyllä myös samalla aika  tavalla huolestunut maapallon tilasta, sillä eihän tuollanen kuumuus ja kuivuus varsinaisesti tänne meille kyllä kuulu.

Elokuussa jatkui koulu. Ja minä jatkoin banaanijäätelön syömistä, jolla taisinkin hankkia kesän muun löffäilyn ohella itselleni jokusen lisäkilon (argh!). Kuu oli muutosten aikaa, kun ensin kuopus-tytär lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja nuorempi poika muutti omaan asuntoon. Rakas ystäväni Englannista tuli lastensa kanssa meille kylään ja käytiin heidän kanssa mm. Repovedellä. Keräsin omaksi yllätyksekseni moneen kertaan sieniä, en ole sitä siis tehnyt oikeastaan kuin kerran elämässäni tätä ennen. Koulussa meitä kohtasi shokkiuutinen opettajavaihdosten ja muiden muutosten takia. Tätä kaikkea oli kyllä aika vaikea nieleksiä, mutta opiskelut jatkui siitä huolimatta. Hommattiin talveksi polttopuita lähes täysi vajallinen. Vanhempi poika muutti vähäksi aikaa pienen tyttärensä kanssa meille asustelemaan. Mua alkoi taas stressata kaiken maailman asiat. Yksi syksyinen kohokohta oli taas uuden kalenterin hankkiminen. Ja taisin muuten käydä elokuussa myös Porissa asuntomessuilla.

Syyskuun ensimmäinen päivä kuoli minun mummo. Surullista mutta väistämätöntä, ja hän sai onneksi kyllä elää pitkän elämän (92v). Koulussa meillä oli perinteinen syksyinen eräretki, jossa olin maitonaama ja nukuin teltan sijaan mökissä. Vanhemman pojan ja tyttärensä uusi asunto osoittautui aivan kuvottavaksi lääväksi ja sitä siivosikin sitten aika moni, ennen kuin se oli asumiskuntoinen. Kirjottelin blogiin tavastani pitää kodin kirjanpitoa. Huomaan tuostakin taas, että silloin kun mulla tuntuu maailma mättävän ja stressaavan, otan mielelläni edes jotenkin "elämäni haltuun" tekemällä jotain tuollasta selkeän loogista, kuten tavaroiden tai asioiden järjestelyä. Koulussa oli uuden open vetämänä oikein mielenkiintoisia kasviretkiä. Nuorempi poika sai taksikortin suoritettua ja alkoi ajamaan opintojensa ohella siis taksia.

Lokakuussa oli jo ihan syksy. Luonto oli upean näköinen ja ekat pienet yöpakkasetkin jo koettiin sekä saatiin pienesti luntakin. Mä läksin jatkamaan työharkkaa sinne heinäkuussa jo pienesti aloittelemaani paikkaan. Ajomatkat sinne oli melko pitkät mutta oli ihanaa ajella ja ihastella samalla maisemia, ruskaa, muuttolintujen valtavia määriä jne. Harkka itsessään oli tosi kivaa. Mulla oli myös joitakin koulupäiviä, mm. teoriaa ja retki Repovedelle. Kävin muutenkin mielelläni eri paikoissa luonnossa kävelemässä koiran tai tyttären kanssa. Miehen kanssa käytiin katsomassa pari leffaa ja syömässä hienosti Haikon kartanossa. Käytiin myös mummoni hautajaisissa Jyväskylässä. Hommasin aineksia kynttilöihin ja rullailinkin sitten innolla mehiläisvahakynttilöitä talven varalle. Ratkoin innoissani myös sudokuita. Ja join kuun lopulla myös jo ekat glögit! Sain lokakuussa myös palautettua yhden ison koulutyön, se oli kyllä todellinen helpotuksen huokaus!

Marraskuussa innostuin (kenties työharkkani kautta) tekemään asioita itse. Tein lisää kynttilöitä (soijavahasta tällä kertaa) ja kokeilin tehdä myös pyykkipulveria. Molemmat kokeilut oli onnistuneita. Mua pohditutti kovasti tuleva joulu ja etenkin siihen liittyvien koristeiden teko ja niihin liittyvät jokamiehen oikeudet. Opintojen suhteen oli aikamoinen kuukausi, suoritin nimittäin kolme näyttöä. Samaan aikaan suunnittelin myös kolmea muuta tapahtumaa. Joten tuntuikin aika kivalta, kun marraskuu sitten viimein oli päätöksessään ja nuo hommat alkoi olla paketissa!

Joulukuussa ei juuri joulufiiliksiä ollut. En tiedä alkaako tämä yleinen ajattelutapani turhista tavaroista ja sellasesta olla sillä tasolla, että todellakin myös joulu tuntuu tosi turhalta. Joka tapauksessa sitä nyt pienesti meilläkin vietettiin ja lapset kävi syömässä. Sain lahjaksi Smegin tehosekoittimen, jolla olen suristellut joka päivä terveellisiä smootheita tulemaan, mikä onkin erinomaisen hyvä juttu, koska todellakin "tarttis tehdä jotain" tälle nousseelle elopainolle. Koiran kanssa käytiin joulukuun aikana useita kertoja eläintohtorilla ja nyt näyttäisi sen silmä olevan viimein kunnossa. Koulussa kuukausi oli tosi löysä, vain muutama lähipäivä. Vuoden viimeinen päivä meni ihan vaan kotosalla möllöttäessä ja vuoden vaihtuessa katseltiin lähiympäristön raketteja pellon laidassa lumimyräkän keskellä.

★ ★ ★ ★ ★

Sellainen oli vuosi 2018. Kaiken kaikkiaan ihan hyvä vuosi, ainakin monin verroin parempi kuin edeltäjänsä!! Opinnot on edenneet ja menneet hyvin ja edessä taitaakin sitten olla viimeinen opiskelukevät. Koulujuttujen kanssa olen edelleen aikamoinen pingottaja, mutta mielestäni olen kuitenkin myös oppinut ottamaan rennommin ja elämä on koulukiireiden vastapainoksi myös tosi rauhaisaa ja leppoisaa. Koti on hiljainen, kun ollaan täällä enää pääosin miehen kanssa kaksistaan (plus tietty eläimet), kuopus asustelee viikot opiskelupaikassaan ja on täällä vain lomat ja viikonloput. Yhtään en tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan töiden ja sellasten osalta, mutta ehkä tuo ajan myötä selviää.

Oikein hyvää ja parasta alkanutta vuotta kaikille lukijoilleni! ♥

Heli