Huomenta vaan! Koitan tässä saada aamun hyvin käyntiin jo ajoissa, että ehdin yhtä sun toista ennen töihin lähtöä. Mulla onkin nyt joka päivä töitä ennen sitä leikkausta... kun menin sit ottamaan yhden lisävuoronkin vielä. Ja vaihtelin hiukan vuoroja, eli nyt meni aikataulu melko tiukaksi viikonlopun osalta. Meillä kun on toi lasten koulun siivousvuoro ja olin ajatellu, että hyvin ehdin... nyt lisävuoron sekä vuoronvaihdon takia en sit meinaakaan ehtiä. Däm.
Kävin eilen hoitajan haastattelussa sitä leikkausta varten. Kyllä mua ehkä nyt ihan hivenen jännittää se leikkaus... Lisäksi tässäkin leikkauksessa laitetaan kaasua tuonne sisuskaluihin ja mulla on siitä tosi inhat kokemukset, ne ilkeät hartiapistot sitten jälkikäteen. En tosiaan odota innolla... Mielenkiinnolla kyllä odotan, miten nopeasti siitä paranee sitten muuten, kuulemma aika nopeasti. Mutta nostelua pitää varoa aika kauan, eli mun työssänihän se tietää sit aika pitkää sairaslomaa (3vko).
Mä olen saanut nyt vissiin neljä erilaista tunnustusta taikka vastaavaa, viimeisimmän eilen ja ekan jo aikaa sitten... ne on kyllä kaikki mulla tallessa, mutta en vaan ole saanut aikaan niitä tehdä, eli nyt koitan sit saikulla viimeistään hoitaa senkin asian kuntoon. Pahoin pelkään, että tulen kököttämään koneella melko paljon sit sillon... Ne kouluhommatkin oon vannonu itselleni että teen sit valmiiksi. Pomon kanssa jo sovin, että voin ne näytöt hoitaa käytännössä melkein millon vaan sit joulun ja uuden vuoden kiireiden jälkeen. Ja sit kevään puolella alkaakin sellaset opiskelut, mitkä ei enää oo mulle lainkaan tuttua juttua.
No, pakko kai se on nyt lähteä käyttämään koiria metsässä. Jotenkin ärsyttävää tällanen kellon kyttäily...
Se muuten vielä pitää sanoa, että vaikka pitkään olin sitä mieltä, että ei me varmaan sitä toista autoa tarvita, niin kyllä mä nyt oon ollu ihan iloinen, että se hommattiin. Vaikka mun mielestä sääolosuhteet on ihan jees oli ne mitä hyvänsä - pitää vaan pukeutua sään mukaan - niin on musta silti ollu näitten sadepäivien aikana aika kiva hypätä vaan autoon ja hurauttaa sillä töihin...
Kuulemisiin!
Heli
Tsemppiä leikkaukseen, kyllä se hyvin menee ☆
VastaaPoistaMinä olin reilu 2 vk sitten isossa selän luudutusleikkaksessa ja olen 3,5kk saikulla.
Istua saan reilusti vasta tammikuun puolella ja autoonkaan ei ennen sitä ole mitään asiaa.
Täällä makoilen ja kerran tuntiin käyn 15 min töpöttelee pitkin huushollia.
Makuultaan olen neulonut, lukenut ja surffaillut tällä tabletilla netissä.
Mutta, jaksuja sulle kaiken kiireen keskelle ☆☆☆
-päivi-
Kyllähän noi leikkaukset aina sellasia etukäteisjänniä on, kun ei niihin kumminkaan ihan tämän tästä joudu. Että hyvin ymmärrän sun mietteet.
VastaaPoistaMutta hyvin se menee tottakai ja kohta saadaan sit lueskella täällä entistä tiuhempaan tahtiin sun kirjoituksia :).
Kuulostaa vähän kornilta, mutta toivottelen nyt kumminkin Hyviä leikkauksia <3. Ja kuulumisiin!
Onnea siihen leikkaukseen - hyvin se menee ja itse leikkauksesta toipuu nopeasti. Sen jälkeenkin kannattaa kyllä varoa niitä ruokia, jotka oireita toivat ennen leikkausta - minulla sienet on sellainen juttu, että välillä "unohdan" nuo rajoitukset ja kyllä sen sitten huomaa...mutta elämässä on välillä kärsittävä nautintojen takia;)
VastaaPoistaOikein hyvää viikonloppua sinulle!
Mä toivon sulle voimia sinne leikkaukseen! Ei vaikuta kovin kivalta toimenpiteeltä, mut kyl sä siitä selviät :) Ja yritähän sitten leikkauksen jälkeen ottaa rennosti! Muut asiat ovat sivuseikkoja terveyden rinnalla. Nappaat eläinystävät kainaloon ja parkkeeraat sohvalle, eiks joo...? ;)
VastaaPoistaElämän helmiä: no tää mun tuleva leikkaus ei taida olla yhtään mitään tuollaiseen selkähommaan verrattuna. On sulla aika koettelemukset, jos ei voi istua oikein ollenkaan. Pikaista paranemista sulle!
VastaaPoistaAnnukka: kiitos vaan toivotuksista! =) Mä oikeestaan tosiaan vähän pelkään, että ihan tyystin vaan sit bloggaan kaiket päivät... oon taas lipsahtanu aivan liiaksi töröttämään koneella muutenkin. Mut kiva jos sä ainakin viihdyt täällä mun juttuja lukemassa, vaikkei mulla nytkään ollu oikein mitään järkevää sanottavaa ees. =)
Lady: joo mä kans luulen, että nopeasti siitä toipuu. Mut kieltämättä ihan pikkiriikkisen kuitenkin mietityttää, nukutus kuitenkin jne...
Mulla ei muuten mikään ruoka tee oireita, en oo ainakaan koskaan huomannu. Mut oon kyllä kuullu, että leikkauksen jälkeenkin saattaa silti vielä olla oireita, mikä on kyllä sinänsä tosi ällistyttävää, jos koko sappirakko kerta leikataan pois - miten se sappi voi silti oireilla, en tajuu...?
Terhi: inhottavinta näin etukäteen ajateltuna on se hartiapisto, muistan että se oli TOSI epämiellyttävä tunne! Ja toisteks ikävin on ajatus nukutuksesta... Koomista ehkä, mutta mua myös jo etukäteen kammottaa ajatus siitä, että joudun olla ravinnotta... että kuolenko mä nälkään ehkä aamulla, tai janoon?? =D
Eläimiä en ehkä aluks uskalla ottaa kainaloon, etteivät tuu päälle makaamaan.. koirista toinen hyvin mielellään tunkee siihen mahan päälle makaamaan - on vissiin sen verta pehmoinen alusta tarjolla tyynyksi! ;)
Onnea leikkaukseen ja pikaista toipumista!!! Ymmärrän sen hartiapistoskammon, mulle tuli se sama kolme kuukautta sitten sektiossa. Alkoi keskellä yötä ja pelästyin todella kun en yhtäkkiä voinut edes hengittää kunnolla ja makuuasennossa hartioihin pisti aivan sietämättömästi. Ja kun hoitajatkaan eivät tienneet mikä koko juttu on niin siinä sitä oli kauhistelemista! :/ Kolme päivää se kesti, huh... Toivotaan todella että vältyt siltä tällä kertaa! :)
VastaaPoistaH
H: mulle tuli yhdessä sektiossa kauheat päänsäryt ja piti tehdä veripaikka. Uh, se oli kamalaa!! Mä en muista oliko mulla sitä hartiapistosta sektioissa... ei varmaankaan. Mutta sterilisaatiossa oli. Aika kummallista jos ei hoitajatkaan tienneet mikä sua vaivasi!! Toisaalta se kuulemma tulee siitä kun on laitettu kaasua tonne sisuskaluihin - ei kai sektiossa sitä tehdä joten mistähän sulle ne oireet oikein tuli? Ja hui miten kauan kesti...
VastaaPoistatsemppiä leikkaukseen!
VastaaPoistaSuvi: kiitos kiitos! Aika koomista jotenkin, että mulla itse asiassa juuri nyt pukkaa taas sappikohtausta... toivotaan, että on viimeinen laatuaan IKINÄ!!!
VastaaPoista