kysyithän ainakin luvan?

Nytpäs ajattelin kirjoitella sellaisesta ajankohtaisesta aiheesta kuin luonnosta kerättävät koristeainekset. Syksyn mittaanhan moni tekee retkiä metsiin keräilemään havuja, varpuja, sammalia ja muuta sellasta kivaa, joista sitten voi väkerrellä talveksi ja jouluksi erilaisia kransseja ja asetelmia.

No, tämä aihe vaivaa mua aika paljon. Osittain siksi, että itse ajattelen tienvarren kukkasistakin, että ne on kauniimpia siellä omalla paikallaan kuin minun maljakossa näivettymässä... lukuun ottamatta ehkä lupiineja, jotka sieltä luonnosta saisi pois keräilläkin, mielellään vaikka ihan joka ikisen, vaikka ne niin nättejä onkin. Mutta joo, niin kauniita ja ihania kuin ovat myös ne havukranssit ja varpuasetelmat sammalpedillään, niin mietityttää, että kuinka moni kyseisiä aineksia keräävä oikeesti tietää, että niitähän ei sieltä luonnosta noin vain saisi kerätä. Että siihen tarttisi vähintäänkin sen maanomistajan luvan.

Mä olen näiden opintojeni myötä tutustunut jokamiehenoikeuksiin vielä ehkä tavallista tallaajaa enemmänkin useiden eri koulutehtävien ja muun sellasen tiimoilta. Ja olen huomannut, että  ne on nousseet mulle aika tärkeäksi asiaksi kaikkineen ja ennen kaikkea juuri noiden ns. koristeainesten kohdalla. Me ollaan koulujuttujen kautta mukana joulukuun alussa yhdessä pienessä jouluaiheisessa tiedotusluontoisessa tilaisuudessa ja sinnekin mä ehdottelin meidän osioon yhdeksi osaksi noita jokamiehen oikeuksia ja niistä kertomista. Mua siis ihan oikeesti aivan ahdistaa se, miten iloisesti ihmiset kertoilee keränneensä havuja, sammalia ja varpuja ja tekee sitten niistä niitä koristeita! Kuulin jopa, että kaupungeissa ihmiset kerää havuja puistojen puista, voi hyvä ihme sentään!!

Eli siis, kysythän luvan, jos keräät havuja, varpuja, sammalia, jäkäliä - jopa pajunkissoja! Kaikki maa on jonkun maata, eli edes tienvarret ja ojanpielet ei ole mitenkään "vapaata riistaa". Ruohovartisia kasveja saa kerätä jokamiehenoikeudella lähes mistä vaan (poikkeuksena luonnonsuojelualueet), mutta puuvartisia ei saa kerätä mistään! Ja puuvartisia ovat siis juurikin esimerkiksi nuo varvut; puolukka, mustikka, kanerva, suopursu... Puista EI saa kerätä oksia. Ja tiesittekö, että edes maahan kaatuneista tai kaadetuista puista ei saa ottaa osia! Eli edes kaatuneesta kuusesta ei saa ottaa havuja eikä käpyjäkään. Maahan pudonneita irrallisia oksia saa kerätä, samoin maahan pudonneita käpyjä.

Ja entäs sitten ne sammalet ja jäkälät. Ne surettaa mua erityisesti! Ne kasvaa ja uudistuu melkoisen hitaasti ja sitten niitä riivitään maasta irti jonkun koristeen takia... Toivottavasti niiden kerääjät tietää ainakin sen, että niitä ei missään nimessä saa ottaa sieltä paljoa kerrallaan. Ja että niidenkin keräämiseen tarvitaan siis se maanomistajan lupa!

Otan tähän vielä yhden aiheen: kuntan. Mua ahdisti aika paljon, kun Mikkelin asuntomessuilla oli alueella erittäin paljon sitä kunttaa käytetty pihoissa. Sehän on siis todella kaunis, ihana ja luonnollinen ja sopii ihanasti pihaksi jonnekin mäntykankaalle. Mutta jos se on revitty jostain toisista metsistä irti sitä varten, niin voi itku... se on aivan kuin revittäisi nahka pois ihmisestä!! Mä ymmärrän kuntan talteen ottamisen ja muualle siirtämisen, jos se otetaan pois joka tapauksessa vaikka jonkun rakennettavan alueen tieltä - esimerkiksi jos se kuntta siellä messualueella olisi ollut jotain talteen otettua metsänpohjaa juuri sieltä. Mutta nähdäkseni sen oli sinne toimittanut joku yritys ihan muualta. Enkä siis tiedä, miten sen suhteen nuo sitä myyvät yritykset toimii, mistä se revitään jne. Mutta ajatuksena on kyllä kauhea se, että jossain on revitty ja raiskattu metsä sillä välin, kun sen "iho" kaunistaa jonkun pihaa...

Ja kyllä, tällaista tiukkaa mielipidettä tässä nyt sitten taas. Mutta luonto on mulle tärkeä asia ja toivoisin, että sen turha repiminen loppuisi mitä pikimmin. Itsekin olen pajunkissoja taitellut (se, että nekin kuuluu tuohon ilman lupaa kiellettyihin kerättäviin, oli oikeasti itsellenikin ylläri) ja tunnustan myös, että kerran ollaan raahattu salaa lähimetsästä joulukuuseksi siellä pitkään makaillut kaadettu kuusi... Viimeiset vuodet mulla on ollut aina joulun aikaan melkoinen mietintä siitä, hankitaanko kotiin kuusta ollenkaan ja esimerkiksi viime vuonna sellasta ei tainnut olla. Kohta on taas tämä pohdinta ajankohtainen, voi argh.

Mä kyllä oikein hyvin ymmärrän sen, että luonnon ainekset on kauniita ja kivoja ja tuntuu kovin luonnonmukaisiltakin. Mutta kuitenkin mietityttää myös se, että ne on siellä metsässä ehkä enemmän tarpeeseen kuin meidän terasseilla ja maljakoissa... No, tämä on vähän tämmöinen ikuisuuskysymys kyllä. Sama juttuhan se on vaikka kuusenkerkkien kanssa, olen niitä kerännyt niin omista puista kuin metsän puistakin (ihan luvan kanssa sieltä kylläkin ja keruupaikkana oli vielä pääosin sähkölinjan alunen, josta niitä puita kaadetaan joka tapauksessa, joten sieltä kerääminen ei haitannut luontoa).

Pääpointtini oli kuitenkin, että muistattehan kysyä aina luvan niiden havujen ja muiden keräämiseen! Ja toinen erittäin tärkeä pointti myös on se, että mitään aineksia ei saa kerätä kuin vähän sieltä täältä. Ehdottaisin, että havujen, varpujen ja sammalten sijaan koristeena käytettäisikin pääosin puista pudonneita käpyjä ja oksia, joista ihan varmasti myös taitavissa käsissä syntyy mitä ihanimpia koristeita.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Heli

ekologinen pesuaine ja itse tehtyjä kynttilöitä

Mulla on ollut vuosikausia käytössä Methodin pyykinpesuaine, sellanen nestemäinen tiiviste. Ja sit kävikin niin, että sitä ei enää saanutkaan... höh. Voi että tuollanen ottaa kyllä aina niin päähän, just kun oot hyvän tuotteen löytänyt ja sitten sen tekeminen tai maahantuonti tai joku lopetetaan! No, ei auttanut kuin etsiä tilalle joku muu. Ja mä siis todella inhoan sitä etsimistä... ala siinä nyt sitten kokeilemaan erilaisia aineita, että mikä toimii ja mikä ei. Huokaus. 

Valitsin sitten kaupasta tuollasen Mulieres-pönikän. Iso 1,5 litran pullo, en tykkää! Aine on periaatteessa ihan ok, mutta se tuntuu kuitenkin olevan lähinnä vesilitkua. Samasta syystä en muuten alkanut käyttämään niitä Methodin uusia aineita, en pidä siitä valtavasta putelista ja hirmuisesta veden määrästä, jonka sitä kautta kotiin kantaisin. (Hmm... miksiköhän sitten kuitenkin otin testiin tuollasen ison pullon?? Ei voi aina ihan itseään ymmärtää...)

No, joskus se pakollinen muutos kuitenkin johtaa sitten viimeinkin tekemään jotain, mitä on jo pitkään aikonut, mutta ei vaan ole saanut aikaan. Eli tässä tapauksessa sain vihdoin aikaiseksi kokeilla tehdä ihan ite pyykinpesuainetta. Tuossa jauheessa on siis aineksina ruokasoodaa, pesusoodaa, epsom-suolaa ja tavallista suolaa. Ja siinä kaikki. Olen tämän viikonlopun ajan nyt sitten sillä pyykännyt ja kyllä; sehän todellaki toimii!! Esimerkiksi TODELLA karsean hajuinen (hikinen) miehen T-paita oli aivan putipuhtoinen ja hajuton pesun jälkeen. Tuo mun ainehan on tuoksuton, siihen voisi kyllä lisätä vaikka jotain eteeristä öljyä. En ole kuitenkaan kokenut tarpeelliseksi.  

Mä en ole käyttänyt huuhteluaineita pyykinpesussa vuosikausiin. No, nyt huvikseni kokeilin tuota etikkaa ja kyllähän ne pyykit sellasia mukavan pehmoisia sen jäljiltä olivat. Taitaa siis etikka jäädä käyttöön! Mä en tod. osta jotain kallista pyykkietikkaa, kun ihan saman efektin saa lorauttamalla huuhtis-lokeroon tuota tavis-etikkaa. (Pullo ei toki mikään maailman kaunein ole...) Sen sekaan olen välillä laittanut muutaman tipan eteeristä appelsiiniöljyä (joka on aivan iiiiihanan tuoksuista ♥), mutta koska se tuoksu ei oikeastaan pyykkeihin kuitenkaan jää, en sitä varmaan jatkossa viitsi laittaa. Etikalle pyykit ei kuitenkaan haise yhtikäs yhtään.

Kokeilin muuten myös villapaitaani sekä silkkiseen aluspaitaani etikka"pesua". Eli laitoin ne likoamaan veteen, jossa oli loraus etikkaa. Ja sitten vaan huuhtelin, kumpikaan vaate kun ei ollut varsinaisesti likainen ja pesun tarpeessa, ne oli vaan vähän hikisiä. Toimi oikein hyvin! Ja hei, kokeilin huvikseni myös tiskikoneessa pelkkää pesusoodaa... ja sekin toimi, jee!

Suosittelen siis lämpimästi kokeilemaan tuollasta luonnonystävän pyykkijauhetta! Ohjeen ja aineet siihen saa esimerkiksi Limepopista, josta ne itse ostin. (Ei ole maksettu mainos!) Linkki suoraan ohjeeseen on tässä. 

On toinenkin juttu, mitä olen aika pitkään aikonut tehdä. Nimittäin kynttilät. Me tehtiin noin vuosi sitten koulussa mehiläisvahakynttilöitä ja voi kun se oli hauskaa hommaa! Siitä asti olen miettinyt, että jos vaikka tilaisin ison satsin noita levyjä ja alkaisin talkoilemaan (ihan itsekseni) niitä. Yksi luokkakaveri lähti messiin ja niinpä tilasin meille puoliksi viiden kilon satsin keltaisia levyjä ja sitten vielä itselleni kilon valkoisia. Ja kyllä vaan olikin mukavaa niitä rullailla. Siihen hommaan tulee kyllä ihan himo!

Lisäys jälkikäteen:

Nuo vahalevyt ja muut vermeet olen tilannut Lahtisen Vahavalimosta, jossa on vaikka mitä värejä saatavilla. Ja huomattavaa muuten on, että se mitä alkuun luulin, että olisi se luonnollisin vaihtoehto (nimittäin "hunaja") ei olekaan luonnollisin! Tämä onneksi selvisi, kun asiaa sieltä kysyin. Siinäkin värivaihtoehdossa on siis väriainetta. Jos haluaa sitä kaikkein luonnollisinta, värivaihtoehto on "keltainen". Linkki tuonne vahoihin suoraan tässä. Ja jos tekee noita tuollasia rullattuja kynttilöitä, niin sydänlangaksi kannattaa valita tämä. (Eikä ole maksettu mainos tämäkään.)

Se harmi tässä on, että mulla ei oikein ole sellasta alustaa, missä niitä polttaisin... Tuo yksi ainoa vain, joten en voi poltella kuin yhtä kerrallaan. Ja noh, noi keltaiset ei nyt ihan varsin sovi sisustukseenkaan... Ne on kuitenkin niitä luonnollisimpia, valkoiset on jotenkin valkaistu, en tiedä millä. Joten pääasiassa nyt koitan sitten vain tottua noihin keltaisiin ja kenties hankkia jonkun kivan isomman alustankin. Joka tapauksessa tykkään siitä, että nuo on luonnon aineksia ihan kokonaan. Vegaanisiahan ne ei ole, mutta mä olen muutenkin noiden mehiläisjuttujen suhteen vähän sitä mieltä, että en niiden käyttöä pidä pahana.

On mulla kuitenkin myös ihan vegaaninen versio kynttilöistä. Mä innostuin ihan hirmuisesti, kun Jovelan Johanna kertoi noista soijavahakynttilöistä! Laitoin ihan saman tien tilauksen menemään (nämäkin on tuolta Limepopista!) ja sitten innoissani sulattelin vahat ja tein satsin tuoksukynttilöitä. Tilailin siis samalla niitä tuoksuja ja myös nuo purkit on sieltä. (Oli vissiin pari muutakin innokasta sieltä tilaillut, en nimittäin saanut edes niin montaa tuollasta purkkia kuin olisin tahtonut...) 

Soijakynttilöiden tekeminen oli aivan superhelppoa ja nopeaa, ja kynttilät vaikuttaa olevan todella kestäviä, palavat varmasti useita kymmeniä tunteja per purkki. Itse olen koepolttanut yhtä jo vissiin 11 tuntia, eikä siitä ole vielä kulunut kuin ehkä sentin verran. Tuoksujen suhteen on vielä pieni kysymysmerkki, siis että miten hyvin niistä sitä tuoksua poltettaessa lähtee - valmistusvaiheessa oli ainakin kyllä niin huumaavat aromit täällä, että ihan meinasi jo päässä heittää! Toivottavasti ne nyt sitten toimii niin kuin ajattelin ja saan niistä kivoja jouluviemisiä.

Tällaista ekoilua täällä. Olen hirmuisen iloinen, että olen nämä kaikki postauksessa olevat asiat saanut elämääni viimeinkin! ♥

Heli