no entäs sitten tänään?

Tänään on pilvinen ja tuulinen päivä. Lämpöasteita muutama. Vettäkin taitaa sataa aika ajoin. Silti on jotenkin valoisaa ja kirkasta! Tosi keväistä!!

Mun mielestä havunneulaset lumen päällä on jotenkin tosi keväinen näky. 

Ja yhtäkkiä metsässäkin on taas lähes lumetonta!! On tää kevät kummallista aikaa, yhtenä päivänä on hanki ja toisena sitten enää ei.

Tytön muuttokuorma kasvaa. Eilen käytiin ostamassa kattila, kasari ja silitysrauta. Ja tuollasen kahvipurkin se tahtoi myös, vaikkei juuri nyt kahvia saakaan juotua - kahvikissalle tökkäs jostain syystä kahvi sen jälkeen kun raskaustesti oli positiivinen. Uuteen kotiin on kuitenkin tulossa unelmien täyttymys - MoccaMaster - ja kaippa se kahvi alkaa taas jossain vaiheessa maistumaan. Joten purkki piti siis jo hankkia! 

Sivumennen sanottuna: mä en ollenkaan tykkää ostella vaatteita. Vaatekaupassa vaeltelu on kauheeta, ainakin jos ostoslistalla on jotain muuta kuin sukkia ja kalsareita... Sen sijaan voisin ostella vaikka miten kaikenlaisia kodin juttuja. Tai no ei noinkaan voi sanoa... olen aika tarkka kuitenkin mitä ostan (ja tarviiko mitään yleensäkään). Mutta siis paljon mieluummin valitsen vaikka astioita kuin paitoja. Mun ehdoton lempikauppani kautta aikojen on Ikea. Ei vaatteen vaatetta missään - jes!

* * *

Ai niin, harjottelupaikan kanssa kävikin ihan hyvin. Tänään soittivat sieltä, että kyllä ne mulle hommia keksii. Jatkan siis siellä, eikä tarvii alkaa muuta miettimään. Hyvä homma!

Nyt vähän kotihommia tän lorvailun vastineeksi.

Heippa ja hyvää viikonloppua kaikille!

Heli

tällainen päivä tänään...

Olen tänään kotona. Harmittava takaisku on tullut työharjoittelupaikkani kanssa - siellä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tekemistä. Sopimus sinne oli muutenkin sellainen, että olen vain pari-kolme päivää viikossa siellä (koska olen myös töissä ja ne mun työt lasketaan hyväksi tähän harjoitteluun), mutta jo pari ekaa päivää näytti, että töitä on to-del-la vähän. Ei kauheasti innosta viettää kahta ja puolta kuukautta niin, että mapitan päivän mittaan pari paperia ja naputtelen muutaman jutun koneelle. Loppuajan juon teetä, luen lehtiä ja rupattelen muiden kanssa... helppoahan se tietenkin olis ja miksei ihan mukavaakin, mutta eipä se kauhean hyödyllistä opiskelujen suhteen ole. Nyt vähän tässä mietitään siis mitä tuleman pitää - keksiikö ne siellä mulle tekemistä vai alanko haeskella muita paikkoja.

Ostin kotiin tuollasen ihanan krookuksen. Toivottavasti se sinnittelee hengissä jonkun aikaa... en ole mikään kukka-ihminen. 

Tuon kuvan otin, koska siinä on todella monta asiaa, mistä pidän täällä meillä, ja siis ihan yleensäkin sisustuksessa: valkoinen kukkataso, tummaksi petsattu senkki, vaaleansinisiä ♥ ja valkoisia astioita, teräksen värisiä juttuja, tummasävyinen leipäkori vaaleine sisäkankaineen, metallinen maalattu leipälaatikko, valkoinen lautapaneliseinä, vaaleanruskea maalattu seinä, pikkuisen tuolla pilkottaa tollainen mustapohjainen, valkopilkullinen pieni tarjotinkin, punainen kahvipurkki (ihana väriläiskä minusta!), tummat avohyllyt ja niiden mustat kannakkeet... ja tykkään tosi kovasti tuosta kukastakin ja sen suojapurkista myös - ne on ihan "minun näköiset". Tykkään siis kaikesta tuosta tosi kovasti!

Mulla on järkyttävä naminälkä. Ei oo suklaata, joten pakko oli jotain keksiä... tuuppasin sitten kaikenlaista tuonne blenderiin: mansikkaa, mustikkaa, banaania, avokadoa ja jopa pinaattia... plus rahkaa. Aivan mahdottoman hyvää tuli!!

Uuu, niin samettista ja herkullista!! Kokeilin tosiaan huvikseni laittaa tuonne sekaan sitä tuoretta pinaattia, kun tulin sitä ostaneeksi ja se meinaa tuolla nyt jäädä aivan käyttämättä... eikä se erottunut millään lailla maussa. Aika paljon toisaalta laitoin makeita juttuja, kun sinne tuli kaksi banaania. Ja avokadonkin laitoin kokonaan (yleensä laitan vain puolet) ja se teki varmaan koostumuksesta niin ihanan pehmoisen. Lisukkeena sitten vähän pähkinöitä, ja tässäpä onkin hyvä välipala ja naminälän tappaja (ainakin hetkeksi...).

Ulkonakin kävin. Ihana auringonpaiste! Tänne satoi lunta parin päivän ajan niin, että nyt näyttää talvelta - aiemmin metsä oli ihan sula jo:

Valoisaa on kyllä, etenkin kun aurinko paistaa niin kivasti.

Koira nauttii...

On tää päivä ollu kyllä aika turha. Notkuskelen vaan... No, olen pessy koneellisen pyykkiä, käyttäny koirat metsässä, lähettäny yhden oppimistehtävän arvosteltavaksi (kirjanpitoa), soitellu yhdelle urakoitsijalle ja kutsunu sen katsomaan meidän tietä (tarjous tulee postissa)... mutta olis nää päivät kyllä melko pitkiä, jos ei olis tän ihmeempää puuhaa. Kun ei ole oikein enää noita kaappejakaan mitä siivois... 

No, tällaista siis tänään. Taidan alkaa suunnitella shoppailureissua... tytön muutto lähenee koko ajan ja tarjouslehtisissä oli monta juttua, mitä ehkä kannattais nyt lähteä haeskelemaan.

Aurinkoista päivän jatkoa kaikille!

Heli

jokainen huolehtikoon omista asioistaan (myös minä)

Viikonloppuna sain kuulla, että eräs ihminen (josta sivumennen sanoen en olis koskaan uskonut) on puhunut minusta aika ikävässä valossa. Itse hän asian mulle tunnusti, mutta eipä se mielipahaani juurikaan vähennä. Asiat on hänen näkemyksiään, ja toki kaikilla omat näkemyksensä saa olla. Minusta ne oli kuitenkin melko epäreiluja puheita eivätkä edes (mielestäni) totuudenmukaisia. Plus että ne esitettiin porukassa, johon minäkin kuulun, en vaan just silloin sattunut olemaan paikalla. 

No, tämä on tätä. En voi itsekään sanoa olevani aina asiallinen puheissani. Koitan siis ottaa opiksi - siksi otsikon lausahdus. Tuo on oikeastaan aika kaikenkattava lause. Ja toisaalta tietenkin hyvin itsekäs... Kuvan lause taas on jonkun sortin tsemppilause itselleni. Koen just nyt olevani ehkä jonkunlaisessa umpikujassa ja toisaalta taas uuden alussa. Katellaan nyt mitä tästä tulee...

Viikonloppuna siivoilin. Kaappeja nimittäin. Meillä on melkoinen hävityksen kauhistus täällä taas, koska kaivelen kaapeista tavaraa tyttärelle omaan kotiin vietäväksi. Samalla taas siivoan päätäni, eli tyhjennän kaapeista vielä vähän jotain pois - kauheesti mulla ei tyhjennettävää ole. Nyt on käyty läpi hiilarihylly...

...ja tosiaan lähes kaikki purkit tyhjensin ja pesin ja täytin uudelleen. Tuo hylly kun on hellan vieressä niin osa purkeista oli aika ikävän näköisiä (sellasta rasvaista likaa pinnalla). Plus sitten tietty vähän järjestelin ja pyyhin hyllyt. Miten tollainen homma voikin olla niin mukavaa? Mä koitan karsia noista purkeistakin turhia pois ja pitää hyllyllä vain tarpeellista tarviketta. Tytär sai aika monta purkkiakin mukaansa.

Myös tuo "teehylly" on jotenkin rauhoittava, kun se on järjestyksessä ja mielellään tuollanen vähäeleinen ja tyhjähkö. 

Muutenhan tässä ruokatilassa näyttää tältä:

Joo, kauhealta näyttää. Mutta noi laatikot on niitä tyttärelle meneviä, eli parin viikon päästä ne on täältä pois. Lisää laatikoita on jo haettuna eli sitten saa lisää pakattua roinaa niihin ja pois pitkin poikin lojumasta. Ja mun opiskelupaperitkin on tuolla seassa tällä hetkellä, ne laitan vielä tänään järjestykseen. Piti niitä varten hakea oikein lisää kansioita ja välilehtiä, että saan kaikki siistiin järjestykseen.

No ei tämä tyttären oma valtakuntakaan varsinaisesti siisti ole:

Jonkun sortin pakkaaminen kai sielläkin on meneillään... Plus viimeisiin ylioppilaskirjoituksiin lukeminen. Ja mitä lie noita tekosyitä sotkulle nyt onkaan olemassa...

No, mulla on sohva pestynä (kaikki päällyset oli irti ja pesussa, myös rungosta) ja matotkin on haettuna pesulasta:

Nyt lähden hoitamaan pari juttua ja loppupäivän aikana aion sitten saada alakerran siivouksen loppuun. Huomenna alkaa mun työssäoppimisjakso ja mielelläni lähtisin siihen "puhtaalta pöydältä". Mua jotenkin helpottaa sellanen ajatus, että koti on siisti eikä tarvii sen kanssa ressailla, vaan voi keskittyä muihin juttuihin. Pari opiskelutehtävääkin on vielä tekemättä ja palauttamatta, koitan nekin saada sit valmiiksi - mutta ensin kotona nurkat kuosiin!

Mukavaa maanantaita kaikille!

Heli

  

jotakin valmista

Nyt on aika hyvä fiilis. Palautin nimittäin äsken viimeinkin sen viikkokausia työn alla olleen liiketoimintasuunnitelmani! Se on ollut melkein valmis jo pidemmän aikaa... mutta sellasia pieniä viilauksia siihen olen tehnyt monen päivän ajan. Nyt se on joka tapauksessa ihan valmis, ja niin hyvä kuin nyt ikinä vaan kykenin tekemään. Toivotaan, että kelpaa opettajallekin...

Niin, tätä hyvää fiilistä kyllä vähän tarttinkin. On ollu pari aika rankkaa päivää, ikäviä asioita. Mutta ei niistä nyt sit taas sen enempää.

Jos huomenna sit vaikka iskeytyisi kirjanpidon oppimistehtävän pariin. Äsken sitä teinkin, ja sain kyllä taseen täsmäämään molemmilla tilikausilla, mutta suuresti vaan alkoi siellä kummastuttamaan se, että toisen vuoden tulostili päättyi creditiin (se summa siis mikä siirretään taseeseen)... voiko niin olla?? Eikö tuloksen pitäis aina olla debetissä, josta se siirretään taseen creditiin??? Toisaalta myyntisaamisetkaan ei pääty nollaan... Onkohan tässä tehtävässä joku hämäys?? Mitä sanoo kirjanpitäjät??

Nyt tuntuis ihan fiksulta idealta mennä nukkumaan. Olen herännyt aamulla klo 5.00 ja mennyt töihin klo 6.00. Jokseenkin alkaa silmät luppaamaan jo ja aivot raksuttelee ihan tyhjää. 

Eipä mulla sit muuta.

Heli

viikon varrelta

Jälleen yksi viikko takana. Työntäyteinen sellainen: maanantaista perjantaihin olin koulussa ja "vastapainoksi" sitten koko viikonlopun töissä... Ei kivaa. Perjantaina päivä venyi pitkäksi: lähdin kotoa aamulla vähän vaille kahdeksalta, ja palasin kotiin vasta illalla vähän vaille kahdeksalta! Lauantaina olin työpäivän päätteeksi aivan poikki. Ajattelin, että tämä peli ei kyllä vetele... en vaan jaksa tätä enää. 

Tänään sunnuntaina olo ei ollut aivan noin rätti työpäivän jälkeen, onneksi. Mutta eipä sitä lepoa ollut luvassa tänäänkään töiden jälkeen, vaan suuntasin kohti päivystävää eläinlääkäriä saman tien kotiin tultuani. Koirulaisen tassu oli jostain syystä turvoksissa ja se ontui sitä kovasti. Ilmeisesti mitään vakavempaa siinä ei kuitenkaan ollut, mutta seurataan nyt tilannetta vielä. Säikähdin kyllä aika lailla silti. 

No, huomenna taas koulutyö jatkuu. Ensi viikko onkin sitten koko kevään viimeinen varsinainen kouluviikko, koska seuraavana maanantaina alkaa toukokuun loppuun asti kestävä harjoittelujakso ja sen jälkeen sitten kesäloma - minulla ihan kirjaimellisesti, nimittäin olen työpaikkani kesälomailijoista ensimmäisessä sakissa eli aloitan lomani 2.6. 

Ensi viikko on mulla (onneksi) vajaa viikko koulussa; opiskeluja on vain maanantaina ja tiistaina. En aio osallistua keskiviikon ja torstain atk-tunneille taikka perjantain atk-kokeisiin, koska olen pariinkin kertaan jo suorittanut A-ajokortin (atk:sta siis). Ehkä joskus kokeilen AB-kortin tekoa, mutta en juuri nyt. Päätin näin, koska nyt on tunne, että ei vaan pysty eikä kykene. Ja tajusin, että ei tarviikaan pystyä eikä kyetä kaikkeen koko ajan.

Nuo ensi viikon "vapaapäivät" ei sitten kuitenkaan varsin vapaita ole: työn alla on edelleen liiketoimintasuunnitelma, jonka palautuspäivä on 17.3. Lisäksi olisi parista muusta kurssista kirjallisia oppimistehtäviä, jotka pitää palauttaa arvosteltavaksi. Että ei tarvii edelleenkään heittää selkää sohvaan...

Uupumusta on kuitenkin siis ilmassa. Kun on tottunut tekemään osa-aikatyötä, johon sisältyy melko paljon iltavuoroja, eli siis myös melko paljon vapaita, yksinäisiä kotipäiviä, on tämä joka päivä ja koko ajan jossain oleminen aika rankkaa. Ja kun se ei edes lopu siihen, vaan lisäksi on sitten vielä ne koulutyöt, mitä pitää tehdä kotosalla ja mitä ajoittain teenkin aivan yötä myöten. Puhumattakaan kotitöistä, joita en jaksa tehdä enää ollenkaan... 

Tuo sohvakuva kuvastaa esimerkiksi nyt sitä, että mä jatkuvasti toivon, että olis joskus aikaa pyöräyttää huusholli kunnolla ympäri ja nuohota jokainen nurkka puhtaaksi. Mä ihan oikeesti haaveilen siivoamisesta! Sohvakin pitäis todellakin pestä... siihen on tainnut joltakulta kaatua maitoa tai vastaavaa... haju on kaamea!! Ja meillä siis EI saa syödä sohvalla...

Nukkumaan menemistä pitäis edelleen treenailla. Siis että menisin ajoissa. Joinain iltoina olen tosi poikki jo ysiltä ja menen nukkumaan kympiltä. Joinain iltoina venytän sitten sitä asettumista vaikka miten kauan, vaikka olisin kuinka väsynyt jo ysiltä. Eilen luin loppuun hyvän kirjan, ja valot sammui vasta puoli kaksi yöllä... oli varsin virkku olo aamulla (not), taas yksi yö kuuden tunnin unilla...

Pitemmittä puheitta, taidan heittää huomisia kamoja nyt kassiin ja kaivautua sitten peiton alle. Se on kuitenkin kello taas soimassa 6.30... Mukavaa ensi viikkoa kaikille!

Heli 

opintoavustaja

Sunnuntai!! Ah, päivä jolloin ei tarvii mennä töihin eikä kouluun!! Mutta joo, koulujuttuja on kyllä tehtävänä. Olen saanut nyt yhden tehtävän ihan valmiiksi - se oli sellanen kirjanpidon hommeli, mikä piti tehdä loman aikana. Ruotsin juttuja pitäis vielä vääntää ja sitten olis edelleen se liiketoimintasuunnitelma... Se on kyllä edistyny ihan hyvin, mutta olis kauheen kiva saada se joskus valmiiksikin.

Mulla on näissä hommissa kyllä oikein pätevä tuo apulainen. Se tarkkailee, että homma etenee... Ja se auttaa myös jos unohdan eväät syömättä:

Sen hommana on toimia tsempparina myös kirjallisissa tehtävissä:

Ja jos erehtyy romaanien pariin koulutehtävien sijaan...

Se on paikalla sielläkin!! Hyvä apulainen, ei voi muuta sanoa. Ja aina paikalla. Painotus sanalla aina... ☺

Hyvää sunnuntaipäivää kaikille!

Heli