keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

hääpäivä ja miehen vastaukset

29.7.1995

Tänään on meidän 20v hääpäivä. 
Sen kunniaksi minäkin teen tämän postauksen, jossa mies kertoo minusta.

Oikeasti haastattelin miestä sunnuntaina, kun ajeltiin Keski-Suomeen, sillä minun mies ei kyllä todellakaan istahda tietokoneelle kirjoittelemaan näitä juttuja... Mutta hyvä näinkin. Vastaukset osoittaa, että kyllä se minut tuntee... ainakin melkein joka suhteessa. =D


1. Jos vaimosi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii?
AVA

No joo... on siellä monta hyvää sarjaa.

No entäs joku tietty ohjelma??
Amatsoonian reissi (=Amazing Race).

Ihan oikein! Ja tää onkin oikeastaan ainoa, mitä yleensä telkkarista katson, ja jos en tätä näe, katson Katsomosta. Mikään muu ohjelma ei oo niin tärkeä! Paitsi tietenkin Downton Abbey, mutta sitä ei just nyt tuu...

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
Ei mitään

No, me ei suuremmin salaattia kyllä syödä... saatikka että meillä olis jotain kastikkeita.

3. Mikä on hänen inhokkiruoka?
Silli

No todellaki!!

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?
Teetä 

Niin mut entäs ihan jotain kunnon ruokaa ja juomaa??
Punaviiniä ja jotain pastaa.

Ok... ite olisin ajatellu, että ranskalaisia ja vettä... Käydään ihan superharvoin missään syömässä ja jos käydään niin lähinnä mäkkärillä. Toisaalta toi punaviini on kyllä mun makuun, mutta miehelle ei mene.

5. Mikä on hänen kengänkoko?
34

Oho, nyt meni kyllä väärin! Oikea vastaus on 35.

6. Jos hän keräilisi jotakin, mitä se luultavasti olisi?
Kuppeja ja kippoja

Jep! =)

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
Suklaata

Kuinka ollakaan?? Ja sitä myös syön päivittäin...

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?
Laidasta laitaan, jotain Maija Vilkkumaata

Laidasta laitaan menee. Suosikkeja on esim just toi Maija sekä Haloo Helsinki... ja tykkään paljon myös raskaammasta musasta. Mutta yleensä autossa soi Suomipop ja kotona taas ei soi mikään. Eli laidasta laitaan on ihan hyvä ja oikea vastaus.

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
Romanttisista

Mutta useimmiten katellaan yhdessä kuitenkin jotain ihan muuta, sillon harvoin kun katotaan. Kotimaiset elokuvat on kivoja ja sitten noi ruotsalaiset rikoselokuvat/sarjat. Kestolemppari ulkomaisista on Forest Gump (Tom Hanks ♥).

10. Minkä väriset silmät hänellä on?
Ruskeat

Juu on. Silmiin on katseltu. =D

11. Kuka on hänen paras ystävä?
Hmmmm...??

Ei osannu sanoa. Enkä osaa itekään. Mun mielestä "paras ystävä" on kahden kauppa, ja koska en koe olevani kenenkään paras ystävä, en myöskään ajattele, että kukaan on mulle sellanen. Hyviä, tosi tärkeitä ystäviä kuitenkin on muutama. Asuvat vaan monet harmillisen kaukana.

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?
Olen autotallissa

Noh... ajoittain kyllä ärsyttää, kun se on aina siellä... mutta ei se toisaalta mua ärsytä. Viihdyn yksin ihan hyvin, jos mulla on seurana tietokone taikka hyvä kirja.

13. Missä hän on syntynyt?
Nastolassa

Joo.

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
Kermakakku

Kelpais. Ei se oo kyllä koskaan mulle kakkuja leiponu.

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?
Tietokoneen

Köh köh... totta... Myös kirjojen parissa menee loistavasti aika sillon, kun on lukuvaihe päällä.
  
16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
*sensuroitu*

No en mä nyt tollasia voi laittaa...!!! Jotain muuta??
Arkiset järjestelyt

Toi eka vastaus oli ns. K18... =D Arkiset järjestelyt oli sitten soveliaampi vastaus tähän. Ja varmaan ihan sellanen oikeanlainen muutenkin. Omastakin mielestäni osaan asioiden ja tavaroiden järjestelyn.

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?
Sipuli

...joka ei kyllä ole sinällään mikään outo ruoka, mutta mies inhoaa sitä, eikä voi tajuta että joku tykkää siitä...

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?
Puhelin, laukku, rahapussi

Joo, tosin sekä puhelin että rahapussi on siellä laukussa. Ja aina en kyllä sitä koko laukkua mukanani kanna. Mä ehkä sanoisin, että puhelin, rahapussi ja vesipullo.

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
Älämölö

Joo, voi olla. Mut saa kuitenkin ehkä vielä enemmän ärsyyntymään laiskuus ja vetelehtiminen ja sellanen saamattomuus, että asiat ei etene tai niitä ei hoideta ajoissa.

20. Entäs piristymään?
*sensuroitu*

No hei ei taas tollasia... Joku asiallinen??
Kauppareissu

No niin... eka vastaus taas meni sinne K18-linjalle... Tuo kauppareissu oli mielenkiintoinen vastaus, en olis ehkä ite osannu ajatella sellasta. Riippuu kuitenkin kauppareissusta... jos ostan jotain kivoja kippoja, niin kyllä piristyn, mutta jos vaan käyn ruokakaupassa niin eipä se nyt sen kummemmin mieltä virkistä.

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?
??

No en osaa sanoa itekään.

22. Millainen hän on vaimona?
Hyvä

Pyysin tarkennusta, mutta tuo on kuulemma kokonaisvaltainen vastaus. No hyvä on sitten. =)

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?
Lukeminen

Joo, just nyt on lukuvaihe päällä. Lukisin koko ajan. Aiemmiksi villityksiksi mies mainitsi veget ja joogan... Mä kyllä (valitettavasti) olen luonteeltani sellanen, että innostun ja sitten kohta kyllästyn. Melkein kaikissa asioissa toimin noin. 

25. Millainen on hänen kotilook?
Kalsarit ja T-paita. 

Mies sanoi aluksi, että "yksinkertainen", kun käsitti, että tässä puhutaan kodin sisustustyylistä... =D Sana "look" ei ollu siis mitenkään tuttu hänelle. No mutta joo, kalsarit ja T-paita on kyllä oikea vastaus. Tai kalsarien sijaan leggarit. Talvella vielä villasukat kuuluu asuun.

Tässä me ollaan tänään 
♥ pusi pusi ♥
Sellasia juttuja. 

Hääpäivää me ei sen suuremmin juhlittu, mutta käytiin kuitenkin kaksistaan vähän autoilemassa. (Mies sai samalla vähän kaahailla moottoritiellä...) Mä tykkään käydä kaksistaan ajelemassa tuolla pitkin lähitienoita. Tänään auton nokka kääntyi kohti Loviisaa, jossa en ole koskaan ennen käynytkään. Ihan vaan kahvilla/teellä ja kakunpalalla käytiin sataman kahvilassa. Kivaa oli.

* * *

Seuraavaksi koitankin sitten kaivella kamerasta kuvat blogitapaamisesta... siitä sitten seuraava postaus!

Heli

maanantai 27. heinäkuuta 2015

kaikenlaista kahden viikon ajalta


Heippa vaan pitkästä aikaa! Täällä olen, vaikka kirjoitustaukoa onkin ollu jo reilut pari viikkoa. Ei vaan ole jaksanu, ehtiny tai viittiny... On tässä monenlaista tapahtunut, mutta ei kaikkea voi nettiin laitella. Kuten vaikka erilaisia ihmissuhdekiemuroita... esim että joku ihminen ärsyttää ihan satasella tai ettei vaan voi käsittää joidenkin ajatuksia ja toimintatapoja. Kyse ei ole kenestäkään järin läheisestä, mutta kuitenkin tyypistä jonka kanssa joudun olla tekemisissä aika usein... onneksi en enää kauaa, huoh.


Mun synttäritkin tässä on ollu. Tein aivan ältsin hyvän kakun, jonka ohjeen nappasin kesän alussa siskoltani. Tosin, jostain syystä tää mun versio ei maistunu ihan niin hyvältä kuin se taannoinen siskon tekemä... mutta kelpas tää kuitenkin. Aikamoisen raskas ja tymäkkä kakku, valtavan isokin. No, tulipahan mätettyä. Ja vanheneminenkin oli taas tosiasia. Kääk.


Kaikenmoisten herkkujen jälkeen mietin taas, että "tarttis varmaan tehä jotain"... ja karistella näitä kiloja. Hyvä alku oli tollanen tomaatti-mozzarella-salaatti. Mutta no, siihen se sitten tais taas jäädäkin. Olen kyllä ihan tyytyväinen, että mulla on aikalailla raskas työ, joudun kaiken päivää nostelemaan ja kantelemaan sekä olemaan jaloillani muutenkin koko ajan. Mulla on töissä koko ajan pieni hiki, vaikka kylmässä teenkin pääosin töitä. Siis jos mä vain istuisin toimistossa, joutuisin ihan todellakin todellakin todellakin keventämään aika paljon syömisiäni. Nytkin menen äärirajoilla, eikä yhtään tekis pahaa keventää reilusti jo nyt...


Mummon pieni murunenkin on nähty joka viikko ja välillä useammankin kerran. Tää meidän pikku vauveli seisoo jo itse ja ollaan kovasti houkuteltu ottamaan askelia... yksi askel on saatu aikaan tähän mennessä. Toisaalta ei lienee paha, jos hetken vielä "jumittaa"... saattaapi nimittäin olla, että sitten kun hän lähtee kävelemään, saakin perässä juosta koko ajan! On sen verran vahvat geenit ylivilkkauteen tällä typykällä, että huhhuh vaan. Noh, pitää sitten hänkin osaltaan mummon liikkuvaisena ja vetreänä... 


Syömishommiakin täällä jo kovasti harjoitellaan... vaihtelevalla menestyksellä. Siis vaihtelevasti on ruoka suussa ja päässä... 


Meillä oli täällä myös toiset synttärit. Tämä meidän pieni murunen täytti 8v! Koiruus on minun ekasta itse kasvattamasta pentueesta (ja mulla on myös sen emo) ja voi hyvänen aika että onkin ihana otus! ♥ Poseeraaminen ei oikein ollu sen juttu, mutta aika söpö kuva tuo minusta silti on.


Projektia pukkaa taas. Käytiin eilen jo toisen kerran pienen ajan sisällä äitini luona Keski-Suomessa. Äiti on muuttoaikeissa ja tyhjentää taloa urakalla. Viimeksi kaksi viikkoa sitten tuotiin auton täydeltä tavaraa, joita sitten laittelin myyntiin. Tai osaa en kyllä ole vieläkään saanut laitettua... mutta osa onkin jo myyty ja eilen lähti kirpparille lasti tavaraa (mattoja ja tuppereita). Useita mattoja jo sainkin myytyä ihan vaan facebookin kautta (että on tää kirottu some joskus myös ihan hyvä asia...). 

Eilen sitten tosiaan kiikuttelin äitille mattorahoja ja pakattiin taas auto ja nyt myös peräkärry täyteen tavaraa. Nämä kuvassa näkyvät on siis vain osa lastista... ja nämä ei todellakaan ole kaikki tulossa meille, vaan aika iso osa menee tyttärelle. Mutta joo, osa tosiaan tulee meille, ja näiden kimppuun pitäisi sitten kohta käydä. On mattoja, lakanoita, pyyhkeitä, saunakamppeita... ja sitten tyttärelle kassikaupalla kirjoja, lapselle leluja jne. Ja sitten on vielä se peräkärryn lasti... joka sisältää sitä sun tätä pihalle. Nyt olis mulla vaikka miten monta ruukkua kukkasille, sekä lapiota, talikkoa, viikatetta, trimmeriä sun muuta. Ja talveksi lumikolaa ja -lapiota. Ja pulkka pikku murulle. 


Tuon kuvan bongasin matkan varrelta, kun käytiin miehen kanssa Karoliinan Kestikievarissa. Mulle tää oli toinen, eikun kolmas kerta siellä, miehelle eka. Tämä kuva oli vessan seinältä, siellä oli kivasti tapetoitu vanhojen lehtien sivuilla seiniä. Kuvassa kiinnitti huomiota tuo pata... siis kun mullakin on tuollanen pata. Että aijaa, onko se ollukin ennen joku pyykkipata?? En tiiä missä käytössä olen sen ajatellu olleen, mutta pyykki ei ole ainakaan käyny mielessäni. No nytpä tiedän!


Myös tuo kuva hauskutti mua... oli pakko ottaa kuva siitä. Minä olen samaa mieltä, että voita sen olla pitää, paitsi että Oivariinia meillä kyllä käytetään... mutta siis ei ainakaan missään nimessä mitään margariineja. Joten ei mulle onnistuis mikään vegaaninen elämä ihan vain tämän takia. Muutenkin, noin niin kuin asiasta viidenteen, olen palannut niistä vegaanisista kokeiluista jo ajat sitten aika lailla siihen missä olinkin. Eli maito, munat ja joskus kala ja hyvin harvoin myös liha käytössä. Pääasiassa elän taas leivällä... ja ehkä jollain rahkalla ja jogurtilla. Töissä ei paljon ehdi ajatella salaatteja pupeltaa, enkä ole koskaan muutenkaan ollu mikään salaatin syöjä. Mutta koitan syödä sit tauolla leivän/jogurtin lisäksi vaikka tomaatin. 


Äitiä on kiittäminen noista sämpylöistä, mitä tänä aamuna söin... (että sinällään sopiikin hauskasti toi aiempi kuva tähän). Eilen äiti laittoi matkaan niin pussillisen sämpylöitä kuin palan kakkuakin. Tänä aamuna meni siis teetä ja sämpylää kurkulla ja juustolla (ja oivariinilla). 


Että tällaista sekalaista höpinää. Nyt on oikeesti painuttava noiden tavaroiden kimppuun. Mun pitää mennä vaihtamaan appiukolta auto - meillä oli lainassa hänen auto, koska siinä on vetokoukku - ja sitten on pakattava omaan autoon tyttären kamat ja laitettava noita meille jääviä paikoilleen, pyykkiin ja niin edelleen. Tänään on siis vapaapäivä, ja nää vapaathan on siis toooooosi rentoja ja vähätapahtumisia aina... Eli kun on auto pakattu, onkin ajeltava viemään tavarat, sitten olis hiukan kyllä harrastettava sitä autokoulun opena toimimistakin, tai noi meidän tyypit ei saa kortteja koskaan... Ei muuta kuin teen rippeet kurkusta alas ja hommiin. Illalla näen sitten blogitututkin vielä, jee!

Kivaa viikkoa kaikille!

Heli

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

viikon varrelta

Mihis mä menisin...

Kävin viikolla tyttöjen kanssa sukuloimassa Keski-Suomessa. Oltiin siellä yksi yö. Mun äidin kaappeja pääsin taas kaivelemaan... aijai, niin lempipuuhaani!! Äiti vähentää radikaalisti tavaroitaan ja raivattiinkin isolla kädellä. Vietiin jo autollinen astioita, peittoja, lakanoita ja sen sellaista kierrätyskeskukseen ja toin kotiin myös niin paljon tavaraa kun vaan sain autoon mahtumaan... en itselleni, vaan kirpparille laitettavaksi. 

Jos joku lukija on kiinnostunut, tarjolla olis esimerkiksi Arabian Kalevala-seinälautasia vuosilta 1976-1999 (vuoden 1997 lautanen puuttuu). Katselin Torista just hintoja, siellä pyydetään tämän sarjan lautasista 5-70€, ja sit jollain toisella sivustolla tuosta koko sarjasta pyydettiin jopa 1500€... no huhhuh, siis kuka oikeesti maksaa sellasia hintoja?? Minä myyn nuo hintaan 15€/kpl tai koko rontti hintaan 300€ (ja mieluiten tietenkin kaikki myyn kerralla). Kysyä saapi, jos kiinnostaa!

Noiden lautasten lisäksi toin myyntiin myös ison kasan mattoja, aika paljon tupperia ja sitten vielä joitain vanhoja lasiesineitä. Sellasta tavaraa siis, jota ei ihan suoraan viitsinyt kierrätyskeskukseen viedä. Vielä pitäis tehdä sinne suuntaan keikka peräkärryn kanssa, koska kertyihän sieltä sitten myös tavaraa, jota tuon ihan vaan meille kotiin tai tyttärelle - nyt oli pakko jättää ne kyydistä, kun autoon ei enempää mahtunut.

OMG miten valtavia pullia!

Matkalla käytiin mennen tullen Leivonmäellä olevassa Karoliinan kestikievarissa. Herranen aika miten valtavan kokoisia ja herkullisia korvapuusteja siellä oli! Siis oikeesti, ihan tosi isoja oli kaikki pullat ja kakunpalat ja muutkin siellä - oli muuten myös sellasia lautasen kokoisia coocieseja... oliskin pitäny ostaa, ja sitten napostella yksi keksi kera teen. Ja kerrankin voi sanoa, että teetäkin sai riittävän kokoisen kupillisen, tuo oli varmaan puolen litran kuppi! Siellä oli kyllä kaikki niin älyttömän herkullisen näköistä, ettei meinannut ollenkaan osata valita mitä ottais... Jatkossa otetaan tuo kyllä vakituiseksi matkakahvipaikaksi ja suosittelen sitä ihan kaikille muutenkin.

Läpsyti läps!

Pikkuneiti oli äitinsä kanssa meillä yhden yön. Kyllä on melkoisen menevä tyttö jo tuo mummon murunen... joka paikkaan se ennättää. Koiran kipossa piti uittaa käsiä ja jokaisen lattialle pudonneen murun se ehtii laittaa suuhunsa. Me täällä kylvettiin vadissa ja käytiin pihalla syömässä risuja ja muuta mukavaa. On se niin ihana lapsi, kerta kaikkiaan! ♥

Tätä risua vähän maistelen...

Meillä kävi täällä yksi ilta kaamea äksidentti, kun poika kaahaili mopolla pihaan ja tuo toinen koira on niin hölmö, että aina ryntää autoja ja mopoja vastaan... se syöksyi sitten ihan näkymättömistä autotallin takaa täysillä mopon eteen ja otti vähän osumaa. Kyllä meinasi sydän pysähtyä, kun kuulin koiran ulinan... mä olin just pihalla ja näin sekä pojan tulon että koiran säntäämisen, mutta se osuma jäi näkemättä, kun olin just auton takana. Säikähdin tietenkin aivan kauheesti, mutta vielä enemmän raivostuin siitä pihaan kaahaamisesta, etenkin kun kaikki meillä tietää tuon koiran tavan rynnätä tuolla lailla. Karjuinkin sitten niin, että varmaan kuuli naapurustokin, ja itellä oli kurkku aivan kipeenä koko loppuillan... Ihme ja kumma, koiralle ei tullut mitään vammaa minnekään, oli onneksi vaan pieni hipaisu sitten. Ja luulen, ettei poika enää koskaan kaahaa pihaan...

Zzzzzz... vaari ja pikkuneiti ottaa jotain kosmista yhteyttä.

Meillä on nyt aloitettu autokoulu. Mä vielä hämmästytän kaikki, nimittäin mun hermojen kestävyyttä tuon homman kanssa on epäilty todella paljon... ja voin kyllä sanoa, että yhtään ei hermoa kiristelly, kun pojan kanssa ajeltiin. Tottakai se ajaminen on alussa aikamoista, vaihdekeppiä pitää kääntyä katsomaan kun sitä tavoittelee, ja samalla kääntyy sitten vähän rattikin, jarrutukset on aika hätäisiä ja kurvit menee aika komeesti yli, mutta oppia ikä kaikki ja kunhan alkujännityksestä pääsee, niin hyvin se vielä ajelee. Tytön kanssa ei olla vielä rattiin päästy, mutta pitäis aloittaa senkin kanssa ajelut tässä nyt pikimmiten.

* * * 

Tämän viikonlopun aikana on meidän kylällä rokkifestarit. Parhaillaankin kuuluu Mike Monroen laulua meille asti. Meillä oli sinne kahden päivän liput ja eilen oltiinkin paikan päällä koko ilta. (Ja tänään on toivuttu siitä puoli päivää...) Tänään käytiin kuuntelemassa vain yksi bändi, enempää ei jaksettu olla, eikä ollu oikein sellasia bändejä mitä olis tahdottu kuulla. Eilisen rytinöissä huitaisin silmälasini maahan ja joku ehti tallaamaan niiden päälle... argh, onneksi ne ilmeisesti saa korjattua kohtuuhinnalla eikä tarvii ihan uusia alkaa hommaamaan (vein heti tänään korjattavaksi). Mutta joo, onneksi toi tapahtuma on vain kerran vuodessa ja jospa sitten ensi vuonna vähän järkevämmällä tyylillä niihin geimeihin!! Meidän nuorempi poika oli tänä vuonna talkootöissä siellä. Aika rankkaa hommaa, kun ensin kasasivat kaiken sinne, sitten on pari päivää lippujen myyntiä ja vielä huomenna pitäis mennä purkamaan paikka. Palkaksi saivat niitä festarilippuja ja me siis ostettiin pojalta ne.

* * *

Mulla alkaa kesäloma olla vietettynä. Huomenna on viimeinen lomapäivä ja maanantaina sitten olis töihin paluu ankarasti klo 6.00... (ja sitten onkin tiistai ja keskiviikko vapaata. ah tätä työvuorosuunnittelua...) Huomenna ajattelin siivota ja pyykätä, ellen sit jotain kivempaa tekemistä keksi. Nyt taidan kuitenkin mennä nukkumaan, kyllä onkin taas opettelua, että saa itsensä ajoissa nukkumaan...

Mukavaa loppuviikonloppua kaikille!

Heli

maanantai 6. heinäkuuta 2015

puuhia ja kukkasia


Wuhuu! Taas voi vetää viivaa hommien yli... siitä listalta siis. 

Eilen sain kuin sainkin ikkunat pestyä! Oli se homman alottaminen taas jotenkin niiiiiiiiiiin vaikeeta, vitkuttelin sitä päiväkausia... mutta pakko oli lopulta tarttua rättiin ja aloittaa. Mun pesutekniikka on varmasti vastoin ihan kaikkia ikkunanpesun sääntöjä, mutta eipä haittaa. Mulla on vain kaksi rättiä: vanhasta froteepyyhkeestä leikattu märkä rätti ja vanhasta keittiöpyyhkeestä leikattu kuiva rätti. Ensin pesu tosi märällä rätillä (ei pesuaineita) ja sitten kuivaus sillä kuivalla rätillä. Valmis! Helppoa ja nopeeta, ei turhia välineitä, ei kemikaaleja... vähän väliä vaan pesen sen märän rätin (ihan pelkällä vedellä, mutta siis juoksevalla, ei ämpärissä seisovalla vedellä) ja kyllä tuli puhdasta tällä konstilla, eikä jää mitään ärsyttäviä raitoja, niin kuin lastalla jää.

Ooooh, kylläpä on kirkasta!! =D

Olen myös toista tuskan paikkaa raivaillut, nimittäin aittaa. Se on kyllä sellanen "anna mun kaikki kestää"-mesta, että joka kerta tulee sen kanssa epätoivo ja masennus. Mä niin suuren työn sen kanssa tein, kun maalasin ja tapetoin ja suunnittelin... ja mikä siitä tuli: yläkerrassa on täys sekasorto yhden nuoren miehen luukkuna, alakerrassa yhden seinän valtaa kamalat musa-ämyrit... ja muutenkin alakerta on ihan kauhee, roinaa siellä täällä. 

Mies auttoi mua sen siivoamisessa (vaikka yleensä tykkään tehdä tollaset jutut yksin), koska vihaan niitä ämyreitä ja miljoonia joka paikassa kiemurtelevia johtoja, jotka on kaiken lisäksi todella paskaisia, koska niiden aikaisempi majapaikka on ollut meidän autotalli, jossa ne oli alttiina kaiken maailman hiontapölyille yms... joten mies sai ihan ite keräillä johtonsa ja järkätä romunsa. Lopulta saatiin lattiapinta esille ja imuroitua (voi sitä ripinää, kun kilotolkulla hiekkaa meni imurin pussiin...). Osan tavaroista heivaan sieltä veks ja loppujen kanssa kai vaan täytyy sitten elää. 

Ei tuo aitta kyllä minun lempipaikka ole millään muotoa, vaikka kai mä aikanaan sitä maalaillessani kaikenlaista kuvittelin... kuten että siellä vois viettää aikaa vaikka ystävien kanssa, kun se on niin nättikin... siis oli, eihän ne söpöt tapetit enää edes sieltä ämyrien takaa kunnolla näy, saatikka että se ämyriseinä olis millään lailla söpö... *huoh*


Noh, pyykkiäkin on pesty. Ja koska meillä ei tällä hetkellä ole pihalla edes pyykkitelinettä, ja tuntui tosi urpålta kuivattaa pyykkejä kuivausrummussa, kun ulkona oli mahdoton helle, kannoin pikku pyykkitelineeni pihalle. Se pariin otteeseen siinä tuulessa kaatuili kera pyykkien, joten lopulta asensin sen tuonne tuulettomaan nurkkaukseen. Aika orvolta se siellä näytti! 

Seuraava kuva on omistettu Marketalle:


Minä nimittäin huomasin sittenkin tuon kyseisen kukkasen, joka uskollisesti nousee joka kesä tuohon nurkalle... En tod. ole sitä ite istutellut, vaan se on ollut siinä "aikojen alusta asti". Mutta eiks vaan tää olekin ruskolilja, Marketta?? Odotellaan nyt vielä, jos vaikka aukeais noi kukatkin...

Lisää kukkaisia kuvia:


Voi voi. Ei olis kannattanu tuhlailla noihin vaaleanpunaisiin marketoihin!! Ne on ihan tursakkeet jo, kun taas valkoiset kukoistaa hienoina. En tosiaankaan tiiä, pitäiskö noita räytyneitä kukkia nyppiä pois (??) vai annanko vaan olla. Vai riipasenko punaiset veks ja istutan tilalle jotain muuta?? Kuvakulma on kyllä tässä todella huono nyt, saako ees mitään selvää... mutta siis hopeaputoukset on mielestäni oikein nätit ja hyvinvoivat tuossa etureunassa, samoin valkoiset marketat takareunassa. Keskemmällä olevat punaiset marketat taas on ihan onnettoman näköiset...

* * *

Eipä sitten muuta kun mukavaa viikkoa, aurinkokin vielä tänään paistaa, ainakin täällä...

Heli

perjantai 3. heinäkuuta 2015

hellepäivä ja Tallinnan reissu


Voi kuinka ihana kesäpäivä tänään on ollu! Vaikka aamu alkoikin hammaslääkärikeikalla (ja yhden hampaan poistolla, jaiks!) niin ihan kivaksi se sitten kääntyi iltapäivän mittaan. Lähdettiin nimittäin miehen ja kuopuksen kanssa ajelulle tuolla meidän kesäisellä biilillä.


Meidän missiona oli viedä lapsonen jonnekin uimaan ja käydä jätskitötteröillä. Ja ajella vähän täällä ympäristössä. Harvemmin tulee kierreltyä missään lähiseuduillakaan, vaikka täälläkin on paljon kivoja paikkoja nähtäväksi ja koettavaksi. Kiva oli ajella avoautolla tukat tötteröllä - tämmösen helteen (tais olla +28) sillä ajelu mun mielestä vaatiikin, muuten kyllä mun hartioita kolottaa se huju.


Jätskit saatiin syödyksi ja uimarantakin viimein löytyi sitten. Vaan olipas todella jäätävää vettä minun makuun, pelkkä varpaiden kastaminen riitti mulle!! Tyttö kyllä pulikoi vaikka miten kauan. Tykkäsin tosi paljon istuskella vaan siellä rannalla (varjossa...), oli kyllä todella kesäinen fiilis, kun oli niin lämmintä. Niin no, johan se vissiin olis toivottavaakin, että heinäkuussa on kesäinen fiilis... Kova tuuli mukavasti viilensi ilmaa ja teki olemisen siedettäväksi.


Niin, käytiin siis siellä Tallinnassa. Täytyy sanoa, että en tiiä mitä odotin reissulta, mutta aika pliisu se kyllä oli! Aika monta kertaa oli sellanen tunne, että melkein kyllä mieluummin olisin kotona... Ja kyllä me miehen kanssa todettiin, että ei me olla mitään reissaajia. Esimerkiksi mua inhottaa aina ja joka paikassa vessat: hotelleissa, laivoissa, junissa, busseissa, ostoskeskuksissa. Myös suihkut on tosi yök. Ne vaan on niin ällöttäviä, ettei tee mieli käydä ollenkaan!

Sen lisäksi minusta oli jotenkin tosi tylsää vaan olla. Laivalla ei ole mitään tekemistä, paitsi kaupassa kiertäminen, eikä sitä nyt kauaa kierrä. Hytissä makailu ja telkkarin tuijottaminen oli aika urpo vaihtoehto, eikä mua suuremmin ne juomingitkaan siellä kiinnosta (etenkään, kun on lapset mukana). Maissakaan meillä ei ollut mitään erityistä, minkä vuoksi sinne mentiin - niinpä me vaan haahuiltiin vailla mitään päämäärää. Boooriiiing...

Parasta koko reissussa oli olla paluumatkalla muutama tunti Helsingissä. Ystäväni asuu siellä, ja tulikin meille seuraksi ja oppaaksi sinne. Miesväki vaan tappoi aikaa jossain istumalla (seurasivat kuulemma, kuinka lokki tyhjensi taitavasti jotain roskista...) ja me naisväki kierreltiin kauppoja. Lopulta oli kyllä jalat niin soossia ja rakoilla, että oli valtaisa helpotus, kun viimein loikattiin bussiin ja suunnattiin kotia kohti.


Että sellanen se meidän lomanen sitten oli. No tulipahan käytyä ja olipahan lapsillekin ees jotain vähän muutakin kuin kotinurkissa nyhjäämistä. Toin tuliaisiksi yhden jääkaappimagneetin... ja Helsingistä ostin yhden saippuan. Muuten meidän rahat menikin lähinnä vaan ruokiin ja juomiin (ja herkkuihin) ja nyt ollaankin sitten taas melko lailla pee aa...

Sanoin miehelle, että seuraavan kerran, kun tekee mieli matkustella, ajetaan vaan Ikeaan, syödään ja shopataan siellä ja ajetaan takas kotiin. Oma vessa, oma suihku ja oma sänky, ei tarvii vaivata ketään hoitamaan eläimiä ja vahtimaan taloa, taatusti on mukavaa (ainakin mulla, ehhehe...) ja yksi päivä riittää. Meillä oliskin pian 20v hääpäivä, suostuiskohan mies viettämään sen vaimokullan kanssa Iksussa???

* * *

Sellasia kesälomafiiliksiä täällä. Huomenna olis suunnitelmissa kaatsikuorman kasaamista ja kuskaamista - mikäs se hauskempaa... Nyt tarttee varmaan miettiä, miten sais talon sen verran viileäksi, että kykenis nukkumaan. Ilma on kyllä aika lailla jo viilentynyt päivän astelukemista, mutta sisällä se ei vielä tunnu. Menen siis kehittelemään jostain jotain läpivedon tapaista...

Heli