torstai 28. heinäkuuta 2016

niin parasta ♥


Voi että miten mä olenkaan nauttinut kesästä ja lomasta tänä vuonna!! En ihan oikeesti muista, milloin olisin ollut näin onnellisen olotilan vallassa näin kokonaisvaltaisesti. Ja näin pitkään. Mulla on vaan kerta kaikkiaan koko ajan hyvä ja iloinen mieli. No ok, ei ihan koko ajan... mutta melkein koko ajan. =D


Tällä lomalla on ollut aurinkoa ja lämpöä ihanan paljon. Mun mielestä on elämän parhaita asioita, kun voi kävellä paljain varpain ruohikolla tai kalliolla leppeän kesätuulen hivellessä koipia. Ja on ihanaa pitää pikkupikkushortseja ja hihatonta paitaa ja antaa auringon helliä ihoa. En jaksa lainkaan välittää siitä, että mun jalat ja käsivarret on edelleen aivan pilkulliset siitä terassikalusteiden suojaamisesta... =D


Tällä lomalla on ollut niin paljon kaikkea ihanaa puuhaa. Tuo pation laittaminen on ollut niin mahtava asia, että en oikeastaan tajua, miksi ei ole tehty tuota aikaisemmin! Keinussa istuskelu on ihanaa, puhumattakaan siellä makailusta! ♥ Pöytään on katettu iltapalaa ja kiikussa on hörpitty ystävän kanssa juomaa. Niin kivaa!!


Olen yllättynyt siitä, että innostuin niin kovasti sitten kuitenkin noista kasveista, mitä tuonne pation ympärille laitettiin. Siis siinä mielessä, että toivon hartaasti niiden kasvavan ja viihtyvän ja kannan niille vettä uskollisesti joka ilta ja nostelen niitä hentoisia oksia sinne lankojen päälle ja toivon niiden kasvavan isoiksi ja hienoiksi... Ja ajatuksissa on tuon piha-alueen entraamista muutenkin, mutta se tapahtuu sitten ehkä ensi vuonna. Tai joskus.


Loman aikana on ollut ihania reissuja. Perheen yhteisiä ja ystävien kanssa tehtyjä. Miten upeaa onkaan ollut käydä vaikkapa tuolla tämän postauksen kuvien paikassa Repovedellä, jossa olen tänä kesänä saanut patikoida jo kolme kertaa!!! Uskomattoman ihana paikka! ♥ Eilen oltiin siellä viimeksi, ja mitenkä mahtavaa taas olikaan!! ♥


Olen nähnyt tänä kesänä ihanan paljon kauempana asuvia, vanhoja ystäviäni. Olen asunut monessa paikassa elämäni aikana ja opiskellut vielä muutamassa muussa sen lisäksi... ja mikä onkaan parempaa kuin sieltä kaukaa säilyneet ystävyyssuhteet ja niiden ylläpitäminen! ♥ Viimeiset kolme päivää vietin juuri teiniaikojen ystävän kanssa. Oli niin mahtavaa muistella vanhoja juttuja ja naureskella niille ajoille ja asioille! Aivan ihanaa kun kävit täällä, Heidi! ♥ Elokuullekin on vielä luvassa yhden ulkomailla saakka asuvan ystävän näkeminen, kun hän tulee meille kylään - odotan niin innolla!!! ♥


Kotona näyttää melko kesäiseltä... mikä siis meillä taitaa perinteisesti tarkoittaa sitä, että kaikki on vähän vinksin vonksin. Aina alkukesästä mulla on kauhea hinku siivota koko talo katosta lattiaan hammasharjalla. Sitten löpsähdän ihan totaalisesti, siivoilut unohtuu, kissat ja koirat ja lapset ja aikuisetkin juoksee sisältä ulos ja ulkoa sisälle kengissä, hiekkaisissa jaloissa, mustissa jalkapohjissa... Vaatemyttyjä on siellä täällä, siivoukset ja raivaukset puolitiessä, kasat nurkissa... ikkunat edelleen pesemättä loppuun... Loppukesällä alan aina odotella arkea ja sitä, että "sitten kyllä siivoan koko talon lattiasta kattoon hammasharjalla"... =D


Vaikka musta aika usein elämässäni tuntuu jollain lailla siltä, että en osaa elää hetkessä, niin ehkä sit kuitenkin osaan ainakin joskus... Kesällä saa ja pitää olla vapaalla myös kotihommista... Voi hypätä autoon ja lähteä vaikka tosiaan kolmatta kertaa sinne Repovedelle. Reppuun syömistä, juomista ja uikkarit ja sitten menoksi... Maleksitaan viiden kilometrin lenkki läpi viidessä tunnissa välillä syöden ja juoden ja uiden ja kallioilla istuskellen... ♥ Ja palataan illalla kotiin auringosta raukeina, taivalluksesta uupuneina, vaatteet läpeensä hikisinä, mutta ihan hirmuisen onnellisina! ♥


Välillä kyllä aktivoidun myös niihin kotihommiinkin. Yksi koko kesän odottanut homma hoitui tällä viikolla, kun viimeinkin kävin ostamassa meille pyykkitelineen ulos. Meidän telineet on hajonneet milloin aura-auton, milloin päälle kaatuneen puun takia, ja tämän koko kesän on se uusi teline ollut hankintalistalla. No, nyt kun ne parhaat kuivatuskelit on jo melkein menneet, meillä on viimein teline. Parit pyykit sinne olen ehtinyt ripustella tuulen tuiverrukseen. Se on kyllä yksi kesän parhaista asioista myös - ulkona kuivatettu pyykki! ♥


Lomalle on mahtunut myös shoppailua. Eilisen metsäretken jälkeen tehtiin sitten tänään ostoskeskusretki... meillä nimittäin meni sielläkin viisi tuntia aikaa... Aika ajoin on kyllä mukavaa vaan haahuilla rauhassa kaupoilla. Anttilan alennusmyynnissä mekin käytiin, kaikenlaista kivaahan sieltä olis halvalla saanut, mutta tarpeellista vaan ostelin, enkä sen suuremmin villiintynyt.


Miehen loma lähenee loppuaan, ensi viikolla on hänellä töihin paluu. Mulla on vielä yksi ihana viikkoa aikaa nauttia lomasta. Pientä arkeen paluuta pitänee jo alkaa tekemään sen viikon aikana, koska kohta jo taas lasten koulutkin alkaa. Pientä juhlaa kuitenkin vielä mahdutetaan tällekin viikolle, sillä huomenna on meidän hääpäivä nro 21 ja sitä vietetään jotenkin. Ehkä ajellaan miehen kanssa jonnekin, tai ehkä mennään vaan syömään paremmin. Ehkä häipätään suorastaan yön yli kestävälle reissulle kahdestaan, tai sitten vaan laitellaan vielä kesän aikana suunniteltuja hommia valmiiksi yhdessä... sen näkee sitten huomenna.

Ihania loppukesän päiviä teille kaikille! Nauttikaa kesästä!! ♥

Heli

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

ihana kesäinen viikonloppu ♥


Miten ihana viikonloppu onkaan taas takana! Olispa aina kesä, loma ja viikonloppu... ♥

Lauantaina otin (viimeinkin..) pienen rakkaan tänne mummolaan yökylään. Mulla on ollut aivan huono omatunto, kun tämä tapahtui vasta nyt... pikkuneiti kun tulee parin kuukauden kuluttua jo 2-vuotiaaksi. Jotenkin vaan hetki ja aika ei ole olleet hyviä aikaisemmin, meillä on huono järjestää nukkumapaikkaa jne. No, nyt päätin kuitenkin kokeilla, miten meillä sujuu, neiti kun ei oikein vieläkään suostu nukkumaan öitään kunnolla.


Vaan kuinkas kävi? 

Pikkumuru kihersi aikansa, silitti mummon poskia ja sanoi "mummo kulta", matki hetken palohälyttimestä kuulunutta pientä piipahdusta (patteri loppumassa) niin, että oli ihan pakko nauraa sille vikinälle... ja sitten aivan yhtäkkiä nukahti mummon kainaloon ennen yhdeksää. Pariin otteeseen neiti huuteli yöllä maitopulloa (joka on vasta otettu pois) ja äitiä (joka ei nyt vaan ollut paikalla) ja jatkoi saman tien unia. Aamulla herättiin pikkasta vaille kahdeksan, ja ekat sanat oli "muroja mummo antaa".

Eli hyvin meni! ♥ Nyt uskaltaa tämäkin mummo ottaa pikkuakan tänne uudemman kerran... Sinänsä hassua, että monen lapsen äitinä sitä ei vaan meinaa jaksaa enää tollasta pientä, tai ajattelee ettei siitä mukamas selviä... Mutta samat konstit ne pätee tähän lapsenlapseen kuin omiinkin, ja kainalossa nukuttaminen oli kyllä aivan ihanaa ja tuli mieleeni ajat, kun omat pienet siinä tuhisi... ♥


No sitten patiolle. Tuollainen se nyt sitten on. Keinu saatiin viimeinkin kaupasta perjantaina ja kalusto ostettiin käytettynä. Näyttää kyllä vielä melko koomiselta toi kaari, kun kasvit on niin pikkuisia... Me ollaan mietiskelty, miten paljon noita kasveja oikein pitäis kastella ja mahtaako ne olla elossa laisinkaan, mutta tänään sitten huomattiinkin tämä:



Krassi kukkii!!! Muutenkin etenkin just noi krassit näyttää aika elinvoimaisilta, uutta lehteä pukkaa vaikka ne varret näyttääkin jotenkin lötköiltä aina vaan. No, toivo elää tuuhean kasvuston suhteen!


Tuo keinu on kyllä niin ihana! ♥ Olen siellä jo makaillut kirjan kanssa ja ilman, viltin kera ja ilman, pienet unetkin olen siellä ehtinyt ottaa... 


Tuo kalusto käsitellään mustaksi, niin kuin keinukin on. Ekat kolme tuolia on valmiit, homma jatkuu sitten kun taas huvittaa... tai keli antaa myöten. Tänään oli aivan ihana keli niitä tuossa käsitellä. Mun jalat ja kädetkin on kyllä melko käsitellyn näköiset tällä hetkellä...


Hirveen kiva, eivät varmasti lähde puhtaaksi...

Tänään olen minäkin sitten vihdoin heittänyt talviturkin. Saattaa olla, että jopa viimevuotinen talviturkki lähti vasta nyt... En ole mikään hirveän innokas uimari, vesi saa olla melkoisen lämmintä, ennen kuin viitsin järveen mennä. Tänään se hetki kuitenkin koitti ja kyllä olikin ihanaa!


Tulin siellä uimareissulla maininneeksi pojalle, että maksan hänelle, jos kerää mulle mustikoita. No, kotiin päästyä poika heitti reppuun rasioita ja repun selkäänsä ja otti mopolla suunnan kohti mustikkaisia maita... ja palasi sieltä neljän rasian kera. Kiitos!! En usko, että raaskin noita mustikoita edes pakastaa, parhaita ne on heti syötyinä.


Tontin nurkalta löytyi myös jonkun verran vadelmia - sen mitä tuolta nokkosten seasta nyt sitten viitsi noukkia... Hyviä olivat!


Viikonloppuun mahtui myös yksi syntymäpäiväsankari, kun meidän rakas pieni höppänä karvakorva täytti tänään 9v! Sitä lahjottiin rapsutuksilla ja kissanraksuilla ja ylimääräisillä makkaransiivuilla... ihan tyytyväiseltä vaikutti, vaikka täytekakku puuttuikin. ;) 

Muun muassa tämmöistä kaikkea kivaa kuului tähän viikonloppuun. Nyt suihkuun (hinkkaamaan täpliä jaloista pois...) ja sitten lukemaan ihanaa kirjaa. Onneksi on vielä pari viikkoa lomaa jäljellä, mä niin nautin!!! ♥ Ihanaa kesän jatkoa kaikille!

Heli

torstai 21. heinäkuuta 2016

lomareissu


Käytiin kesälomareissulla tuulimyllyjen maassa. Toisin sanottuna Pohjanmaalla. Ekana päivänä ajeltiin Tampereen (ja siskoni) kautta Vaasaan ystäväni luokse yökylään. Toisena päivänä käytiin Powerparkissa ja palattiin taas yöksi Vaasaan. Ja sitten kolmantena päivänä (eli eilen) palattiin Jyväskylän kautta kotiin. 

Kilometrejä kertyi reissulla yli 1200, mikä on aika mainio saavutus, kun ottaa huomioon, että kulkupelinä oli...


Vuosimallin 1966 autolla köröteltiin siis iloisesti tuollainen reissu! Ennen reissuamme saatiin aika epäuskoisia kommentteja, että tuolla meinataan selviytyä... mutta täytyy sanoa, että hienostihan se kulki. Menomatkalla jouduttiin isomman sadekuuron alle, ja silloin piti kyllä ottaa tyhjä kahvimuki ämpäriksi... mutta muuten ei ongelmia.

Mies ajeli koko reissun, joten minä sain vaan ihastella maisemia. Tykkäsinkin siitä kyllä tosi kovasti! Pohjanmaan aakeita laakeita, tuulimyllyjä ja ihania taloja, Keski-Suomen jylhiä metsiä ja järvimaisemia, auringonlaskuja, sateenkaaria...

Käytiin huvipuiston lisäksi näkötornissa ja pikkuisessa vanhassa kyläkaupassa, pysähdeltiin huoltsikoilla ja levähdysalueilla. Oltiin jumissa tietöiden takia, käännyttiin sittenkin pois Tuurin kyläkaupan ruuhkasta, muutettiin suuntaa mielen mukaan, ajettiin vahingossa ohi jostain risteyksestä... Ihanan rentoa, aikataulutonta ajelua!

Voi jestas miten mua häiritsee tässä kuvassa toi tukka korvan edessä...!



Oli todella kiva vaan körötellä menemään. Tehtiin paluumatkalla myös vähän "nostalgia-ajelua", käytiin nimittäin katsastamassa miehen sekä minun lapsuusmaisemia. Miehen suku on Pohjanmaalta ja sieltä löytyi kaksi mummolaa, minä taas olen asunut ihan pienenä lapsena Jyväskylän maalaiskunnissa, joista muistan kaksi kotia ja jotka molemmat kävin bongaamassa.

Siskon perheen ja rakkaan ystävän ja hänen perheensä lisäksi kyläiltiin myös minun mummojen ja äidin luona Jyväskylässä. Oli niin ihanaa nähdä keväällä kovasti sairaana ollut mummo taas pirteänä ja terveenä! ♥ Melkoisia sissejä on nuo minun mummot, toinen on 91v ja toinen on 90v ja molemmat asustelee omissa kodeissaan vielä!!


Powerparkissa käytiin ekaa kertaa. Ja ehkä myös viimeistä kertaa, tuntuu vähän nimittäin siltä, että alkaa olla tuo huvipuistoikä meidän lapsilta ohi... (matkassa oli siis kaksi nuorinta, kohta 15v ja kohta 18v) Ilma oli mukavan aurinkoinen ja lämmin, mikä tarkoitti tietenkin sitä, että siellä oli "pari" muutakin ihmistä. Joka paikkaan oli jonoa ja lapset kävi lopulta vain muutamissa laitteissa koko päivän aikana.


Me miehen kanssa lähinnä vain kuljeksittiin siellä. Yhteen laitteeseen ihan itse halusin (vuoristorataan) ja voi järkyttävää millasta kyytiä se olikaan... Miten ihmeessä sitä on lapsena ja nuorena voinut käydä tollasissa vetkuttimissa ees taas?? Nyt meinas järki lähteä ja kiljuin kun heikkopäinen... Ihan järkyttävän näköisiä vetkuttimia siellä oli muutenkin ne laitteet, mutta se mitä näin tyttärestä siellä koneissa, niin se istui ihan tyynenä vaan paikallaan... huhhuh.

Muuten täytyy sanoa, että aika kaunis oli kyllä tuo huvipuisto. Röllimetsä oli ihana, ihan keskellä puistoakin taisi olla kauniita vesijuttuja, ja siellä lasten laitteiden alueella oli ihanasti jätetty metsää laitteiden väliin.




Eilen illalla palattiin kotiin, jossa isompi tytär oli kunniakkaasti hoidellut meidän eläimiä. Kiitos muruselle! ♥

Oli kyllä aivan ihana reissu, toivottavasti ajellaan jatkossakin tuolla lailla! Ensi viikolla olis meidän hääpäivä, jos vaikka saisin miehen ihan kahden kesken mun kanssa vähän kiertelemään lähiseutuja... tolla autolla on erityisen kiva kuljeksia, kun sillä voi ihan suosiolla ajella hitaampiakin sivuteitä. Ja täytyy sanoa, että mies todella kiitettävästi pysähtyi aina kun vähän vinkaisin, että "seis, tosta haluaisin ottaa valokuvan"... ♥

Ei muuta kun jatkamaan lomaa, jota onkin vielä ihan kivasti jäljellä!

Heli

torstai 14. heinäkuuta 2016

patiokuvia ja "lepopäivä"


Pari iltahämärissä otettua kuvaa... 

Nyt on meidän patio/pergola/terassi/mikälie kattoa ja kalusteita vaille valmis! (Millä nimellä tuota ihan oikeesti pitäis kutsua??) Laatat on ruuvattu alla oleviin lautoihin kiinni, kaari on myös ruuvattu kiinni, kuopat on kaivettu, kasvit on istutettu, katteet on levitetty... Laudoitus tuli aika likaiseksi tuossa istutustouhussa, mutta toivottavasti se siitä puhdistuu. Nyt vois vaikka sataa enemmänkin, että sade siivoais...

Kalusteita pitäis alkaa ihan oikeesti katella jostain ja keinu on edelleen saamatta, tänään jo kyllä odottelin ilmoitusta, että se olisi saapunut, mutta ei kuulunut... Toivottavasti se nyt pian tulisi!


Me saatiin ohjeistus, että kaivetaan kasvit maahan - mulla kun siis oli ollut ajatuksena tehdä vaan jotkut "helpot kohopenkit". Mutta kasvit kuulemma paleltuis niin, joten ei muuta kuin kaivamaan. Mikä siis oli ihan kaameaa hommaa..... Mies eka ajeli jyrsimellä nuo reunat, tuloksena oli kauheita savipaakkuja. Sitten lapion kanssa oli ajatus siitä jatkaa ja kaivaa suht syvä "oja" tuohon koko matkalle. No, lopulta alkoi niin ottaa päähän se täysin toivoton raataminen (tämä maa on aivan hirveän tiukkaa savea), että päädyttiin kaivamaan jokaisen kasvin kohdalle vaan syvempi kuoppa. 

Multaa tuohon koko hommaan meni kuitenkin sellaset 10 säkkiä. Sitten laitettiin päälle kangas ja sen päälle katetta, en nyt muista mikä ton oikea nimitys on... kuorike? Onneksi huomattiin, että noitahan on eri värejä, ja valittiin sitten musta. On kyllä tosi hieno mielestäni!! Sitä katetta meni 8 säkkiä, laitettiin aika tuhti kerros.

Koska kasvit on tarkoitettu kiipeämään, piti niille laittaa heti joku mitä pitkin kiipeillä. Huomasin ihan vahingossa vihreää juuttinarua kaupassa, ja siitä sitten tehtiin tollasta ristikkoa. Ja nyt sitten vaan toivotaan, että se toimii ja kasvit alkaa kiivetä kohti korkeuksia.

* * *

Tänään on sitten ollut puuhastelusta lepopäivä. Olikin varsinaista lepoa, kun lähdettiin Repovedelle patikoimaan... No, mieli lepäsi mutta ruumis ei! Viiden kilometrin lenkki ei todellakaan kuulosta pitkältä, mutta kun siihen sisältyy ylämäkeä ja alamäkeä ja kivikkoa ja juurakkoa, puhumattakaan ulkoilmasta, niin kyllä sen jälkeen aika totaalisen väsyksissä oli koko porukka. Eväät tietenkin oli mukana ja muutenkin otettiin rennosti, pysähdeltiin katsomaan maisemia ja syömään mustikoita suoraan puskasta jne. Oli aivan ihanaa!! ♥

Nyt taitaa kuitenkin olla tämä päivä tapulteltuna. Enää ei jaksa muuta kuin mennä suihkun kautta nukkumaan!

Heli

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

sadetta ja paistetta


Sataa, sataa ropisee... ♪ ♫

No, eipä haittaa. Tai haittaa toki tuon terassin - vai onko oikea sana patio? - rakentumista... Melkeinpä huvittaa, kun ollaan sitä nykerretty pala kerrallaan, välillä juostu sateelta suojaan (ja tietenkin kiikutettu kaikki ruuvit ja vempaimet myös mukana) ja sitten taas palattu kamppeinemme takaisin ja jatkettu. Suunnitelmat sen kanssa on muuttuneet sitä mukaa kun se on edennyt ja välillä on purettu ja otettu uusiksi alusta... Mutta hyvä siitä tulee!

Tilanne on just nyt tämä:


Eli laatat on kiinnitetty lautoihin ja kaari on myös kiinnitetty alustaansa. Kuvassa, ja ikkunasta katsottuna, tuo näyttää tosi hassulta ja pieneltä... mutta sitten kun siellä on, se on ihan hyvän kokoinen. Esimerkiksi toi kaaren kohta on 2m "syvä" ja muistaakseni 2,7m leveä, mitä ei ehkä kuvasta ihan heti uskoisi.

Oli kyllä ihan todella viisas ratkaisu sit kuitenkin ruuvata laatat kiinni... nyt on niin tukeva ja hyvä tuo "lattia", että ei voi kuin ihastella!!

Seuraava vaihe olisi sitten se maan muokkaaminen tuosta kaaren ulkoreunoilta. Meillä on jyrsin, joka tietenkin oli rikki... Haettiin siihen osa, mies korjasi sen, päräytti käyntiin - ja se hajosi samasta kohdasta uudelleen... On se vaan hyvä, että mun mies on varustettu todella pitkillä hermoilla (muualla paitsi liikenteessä..) ja se jaksaa aina vaan uudestaan ja uudestaan avata, purkaa, korjata... Nyt masiina taas toimii ja näyttäisi olevan sateessa taukoa, joten ei muuta kun sinne vaan!

Kasvit odottelee paikkaansa tuossa ikkunan alla...


Ja kyllähän tonne kaareen pitäisi myös viimein päättää, millainen tukisysteemi kasveille laitetaan. Käytiin eilen katsomassa erilaisia verkkoja, mutta ei oikein vielä sytytty millekään (tai osattu päättää...). Sen nyt kuitenkin ehtii, kasvit tuskin ihan päivässä sitten hyökkää katolle asti lonkeroineen. Hiukan vaikeuttaa asiaa se, kun ei ole lainkaan kokemusta mistään kasveista... siis että miten vankat tuet tarvii olla. Riittäiskö pelkät narut, jos niitä vetelis katolle ristiin rastiin, vai pitäiskö kuitenkin olla tukevaa verkkoa...??

No, minä olen viettänyt sadepäivää tähän mennessä vaan sisällä. (Tai käytiin me hakemassa tyttöjä bussilta ja kaupassa, mutta noin muuten en ole vielä nenääni ulos laittanut.) Eilen pesin muutaman ikkunan ja otin myös verhot pesuun. Illalla meinasin silitellä ne, mutta unohdin sitten putsata silitysraudan pohjasta pölyt pois ja nehän kärähti sinne...

Jätin sitten verhot roikkumaan yhteen verhotankoon kuivumaan. Jospa tänään se silittelis... kun olis eka putsannut sen raudan pohjan...


Itse asiassa mä taidan nyt ihan heti aktivoitua ja pestä noita loppuja ikkunoita. Siihen hommaan ryhtyminen vaatii jostain syystä aina ihan hirveen tsemppaamisen, vaikka työ itsessään ei ole mitenkään inhottavaa. En tiedä miksi näin - ehkä vaan jonkun kotityön pitää olla se ärsyttävin? 

Meillä on kahdenlaisia ikkunoita; yläkerrassa uudet ja alakerrassa vanhat, ja ne yläkerran ikkunat on oikeesti tosi mukava ja helppo aukoa ja pestä. Yletänkin niihin tosi hyvin ilman jakkaroita. Nämä alakerran moninkertaiset ikkunat vaatii hiukka enemmän tsemppausta ja puhtia... No, onneksi meillä ei ole kauhean paljoa ikkunoita/lasiovia (talossa 12, aitassa 5, saunalla 3... mutta aitta ja sauna nyt saattaa olla etten edes pese...).

* * *

Jaaha, suunnitelmaan muutos... sain juuri ohjeistuksen lähteä toimittamaan yksi toinen asia. Joten matkaan vaan - mieskin päräytti just jyrsimen käyntiin, joten tästä nää hommat etenee, yksi kerrallaan...

Ihanaa päivää kaikille, olittepa sitten rankkasateiden tai auringon alla! Meillä on vuoron perään molempia - kun postauksen alussa tuli vettä kaatamalla, niin nyt sitten paistaa taas aurinko täydeltä terältä! Suomen kesä!!! ♥

Heli

maanantai 11. heinäkuuta 2016

kasvien hankintaa ja lomareissuvinkki


Tänään käytiin puutarhalla. Siis oikeesti: MINÄ puutarhalla!!! Ostamassa kasveja, joita pitää laittaa maahan. Joita pitää lannoittaa ja asetella oikein välein kasvamaan ja sitten vielä pitää hengissä... Voin rehellisesti sanoa, että hirvittää. Mä en ymmärrä noista yhtään mitään. Sain kyllä oikein hyvät ohjeet, ja sanoivat, että soita vaan jos on asiaa, he auttaa kyllä parhaansa mukaan. Ihania! ♥

Puutarhalle mentiin sillä mielellä, että "kasveja idiootille, joka ei tajua mistään mitään". Mun ajatushan oli alussa, että "jotain helppoa ja ihan tosta vaan tollein laitettuna tohon hökötyksen viereen". No oon mä kyllä todellakin aika ääliö näissä jutuissa, puutarhalla nimittäin annettiin melkoinen ohjeistus, miten ensin pitää kaivaa sitä ja tätä ja kuoria maata ja laittaa multaa jne jne jne. Olin ihan pää pyörällä. Kukkien istutus on kuulemma se pienin homma tässä. Ookoo...

Kasveiksi valittiin mantsurian kärhöä, humalaa (niin, vaikka siitä mua varoitettiinkin... mutta kun se kuulemma kasvaa nopeasti...) ja krassia. Toivottavasti muistin nimet oikein... Tuo kärhö tuoksuu ihanalle ja kukka siinä on kivan tuollanen herkkä ja pieni, humalat tuo vihreyttä ja runsautta ja krassit on nyt ekana vuonna sitten sellaset "lisäkekasvit" kun muuten olis kai aika tyhjän näköinen se penkki...

Sitten vaan peukkua pystyyn, että en tapa kaikkea jo ekan kesän aikana!!! (Se takaportti tässä on, että jos viherhommat menee pieleen, ei muuta kun kipataan ne kaarineen päivineen veks ja pidetään pelkkä kiikku ja kalusteet terassilaatoilla...)


Projektin tilanne on nyt kuvan kaltainen. Eli kehikko on pätkäisty oikeaan mittaansa (tuo takimmainen tuolla, etummainen setti lähtee ehkä sittenkin vaan romukuormaan). Laattoja pitää vähän sahailla oikeaan kokoon, jotta kasveja varten saadaan myllättyä maata ja kasvit laitettua sitten lähelle kehikkoa. 

Ja eihän tuo homma nyt muutenkaan menny ihan niinku Strömsössä. Kyllä nuo laatat niin kiikkuvilta näytti, että lopulta haettiin myös lautaa... ja kiinnitetään laatat lautoihin, jotta ne pysyy suorana. Että kylläpä olikin ihan tosi helppo, nopea ja halpa tää mun projektini!!

Huomenna jatketaan tuota juttua, nyt väliin pieni lomareissuvinkki.


Tämä ihastuttava punainen mökki löytyy Olgan farmilta, jossa kävin tyttären kanssa heti sen ekana aukiolopäivänä 1.7. Olgan farmi on aivan ihana kotieläinpiha, ja punainen tupa on kahvila siellä. Suosittelen erittäin lämpimästi retkikohteeksi tuota paikkaa ihan kaikille!


Alue on tuollainen - minusta on muuten tosi kätevä idea tollanen aluekartta! Sieltä löytyy kanoja, pupuja, hevosia, aasi, poni, vuohia, lampaita, ankkoja ja alpakoita. Lisäksi on leikkipaikka ja pöytiä, joissa voi syödä omia eväitä. Kahvilasta sitten saa ihania tuoreita leivonnaisia ja juomia. Mikä hauskinta, joidenkin eläinten aitauksiin saa mennä ihan luvan kanssa rapsuttelemaan niitä! Mekin käytiin tytön kanssa paijaamassa pupuja ja aasia ja vuohia.

Tässä muutama kuva vielä.






Meillä on aikomus mennä tuonne vielä uudemman kerran kesän aikana, todennäköisesti jo tällä viikolla, kun siskon tyttö tulee kylään. Samalla viedään mummon mussukkakin sinne eläimiä katsomaan.

* * *

Tänään oli mun eka varsinainen lomapäivä. Ai kun ihanaa, neljä viikkoa aikaa tehdä ihan mitä huvittaa! No joo, ainakin ehkä teoriassa... käytännössähän näitä kotijuttuja kyllä riittää. Tänään aloitinkin heti ikkunoiden pesemisen... Nyt kun sais tollaset tylsät hommat tehtyä heti pois alta, niin sit voiskin loppuloman köllötellä upouudessa kiikussa ja odottaa, että kasvit kasvaa... =)

Ihanaa viikkoa kaikille!

Heli

PS. Tämän postauksen asettelu on ainakin esikatselussa ihan mitä sattuu, kuvat reunassa ja ihmeellisiä kuvavälejä jne. Älkää välittäkö, mäkin koitan olla välittämättä...

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

puutarhamaja, osa 2: rakentuu, rakentuu!


Heippahei! Nyt on sitten päästy alkuun meidän puutarhamajan kanssa. Jihuu!! Tuosta siis lähdettiin; ajettiin nurmikkoa matalammaksi tollasen läntin kohdalta. Sitten haettiin puuvajasta laatat:


Maahan levitettiin kangasta ja sen päälle sitten laitettiin laatat:


Kun laatat oli paikallaan, kannettiin siihen päälle toi hökötys:



Nyt mietitään sitten jatkoa. Lähinnä että miten laajennetaan, miten monta kaarta jätetään jne. Tarkoitus on siis katkaista toi kaarihommeli jostain kohtaa, niin ettei koko runko jää tuohon "tunneliksi", vaan vain osa on kaaren alla ja sitten terassi levenee sen jälkeen. 

Perälle on tulossa keinu - sekin vielä mietinnässä, että millainen. Meillä on varauksessa tumma puukeinu, jossa on tumma katos. Sitä siis odotellaan kauppaan tulevaksi. Toisaalta olen kyllä miettinyt valkoista putkirunkoista, se olisi valoisampi ja se olisi kyllä myös mukavampi istua. Vaikeeta...


Tarvitaan myös lisää laattoja. Tuossa kuvassa on testinä laitettu sivulle lisälaattoja, ehkä laitetaan vielä myös tuohon edustalle lisää yhden rivin verran. Kun saataisiin tonne perälle nyt se keinu, sitten ehkä paremmin hahmottuis, montako kaarta jätetään. Eli siis vain keinu jää kaaren alle. Ja kaaren päälle laitetaan verkkoa, johon sitten joku köynnöskasvi toivottavasti joskus kiipeää ja sitten siitä tulee ihana viherkatto...

Ongelmana on, että olen todella ihan kädetön noiden kasvien kanssa. Olen saanut teiltä paljon apua, kiitos siitä. Olen myös saanut vinkkejä Kanelia ja kardemummaa-blogin Marialta, kiitos kovasti! Olen aikeissa mennä puutarhalle ja varmaankin sitten siellä lopullisesti hahmottuu se kasvivalinta. Ja se miten se pitää laittaa; maahan, laatikkoon/ruukkuun tms. Jos teillä on edelleenkin ihan mitä vaan vinkkejä, niin otan kaikki ilolla vastaan!

Ja juu: tiedän, että laatat irvistelee iloisesti. Me ei tehdä tohon mitään sen isompaa pohjatyötä, koska voi olla, että joskus koko setti siirtyy toiseen kohtaan tontilla (nykyisen kanihäkin paikalle, sitten joskus...). Uskoisin, että joku kikka kolmonen tuohon keksitään, jos alkaa pahalta näyttää nurkat ja kulmat. Mulla on onneksi tosi kätevä mies. ♥

No mutta, tästä siis jatketaan... Olen niin innoissani!!!

Heli