sunnuntai 27. marraskuuta 2016

story of my reissu ♥


Terkkuja ihanasta, ihanasta Englannista! ♥

Reissu on takana päin ja nyt on fiilistelyjen aika. Laittelin tänään valokuvat koneelle ja aika surkeitahan ne mun kuvat taas oli... mutta ei voi mitään. Joka tapauksessa rakkaus Englantiin senkun vaan vahvistui. ♥♥♥ Olen taatusti ollut jossain entisessä elämässäni englantilainen! Tykkään ihan hirveästi kaikesta siellä - no paitsi ehkä se kosteus ja koleus sisätiloissa ei ole niin ihanaa...

Mä siis tein reissun ihan itsekseni. Ihana ystäväni asuu Englannissa ja menin hänen luokseen kylään. Ja toinen ihana ystäväni asuu Helsingissä ja sain mennen tullen olla yötä hänen luonaan. Kiitos teille molemmille rakkaille ihmisille vieraanvaraisuudesta!! ♥

★★★

Aloitin reissuni bussimatkalla Helsinkiin. Olin yön ystävän luona ja hiippailin aamuvarhaisella (klo 5) bussipysäkille, josta köröttelin lentokentälle. Tein jo illalla valmiiksi lähtöselvityksen tietokoneella ja aamulla sitten tulostin lentokentällä automaatista boarding passin. On se tekniikka ihmeellistä!!

Sitten olinkin ihan kuutamolla, mitä mun pitää tehdä ja mihin mennä... Olen todella kokematon matkustaja ja kaikki on aika tavalla muuttunut sitten edellisen reissuni, josta on aikaa aika monta vuotta. Hortoilin aikani siellä kentällä ja lopulta kysyin Norwegianin pisteeltä, että mitä mä nyt teen. Koska mulla ei ollut matkatavaroita ruumaan laitettavaksi (mulla oli vain täpötäysi reppu (täynnä ruisleipää ja suomalaisia lehtiä) ja yhtä täysi käsilaukku...), sain mennä turvatarkastukseen ja passintarkastukseen suoraan.

Turvatarkastus meni ok. Sitten olinkin taas ihan hoomoilasena, että mitäs nyt... Selvitin lopulta tieni sinne passintarkastukseenkin ja sitten vaan portin lähelle odottelemaan lähtöä. Huh, jännää!! Mua vähän kammottaa toi lentäminen, mutta pysyi se kone sitten onneksi ilmassa. =)

★★★

Laskeuduin Lontoon Gatwikille, josta sitten alkoikin taas yksi seikkailu seuraavalle etapille. Mun piti löytää ensin tieni ulos sieltä passintarkastuksista. Olin aika äimänä, että siis se passintarkastuskin tehdään ihan ite!! En tiennyt ollenkaan tollaisia asioita etukäteen. Helsingissäkin se toki oli mahdollista tehdä ite, mutta katsoin viisaammaksi mennä virkailijan kautta... Tuolla menin kuitenkin siitä "automaatista".

Sitten lähdin hortoilemaan ja etsimään junaa... Mulla oli junaliput jo valmiina, enää tartti vaan löytää se eka juna ja sitten selviytyä vielä vaihdostakin. Jouduin verryttelemään enkun taitojani sitten ihan väkisin, kun piti löytää ne junat. Osaan periaatteessa aika hyvinkin englantia, mutta mulla on kauhea kynnys avata suuta ja oikeasti puhua sitä... Ja jos vielä saan puhutuksi, niin sitten en meinaa millään tajuta mitä ne paikalliset vastaa. Joka tapauksessa selvitin itseni ekaan junaan ja vaihdossa St Pancrasin asemalla vielä siihen toiseenkin.

Sitten olinkin perillä. Vettä satoi kaatamalla ja oltiin ystäväni kanssa aivan läpimärkiä kun käveltiin asemalta heille. Mutta voi miten ihanaa, ihanaa, ihanaaaaaaa olikaan viimein olla siellä!!! 

★★★

Tässä teillekin vähän maistipaloja reissustani.

Ensinnäkin mä rakastan aivan palavasti noita englantilaisia rakennuksia! ♥♥ Tuntui, että en saa kerta kaikkiaan tarpeekseni niiden tuijottelusta ja ihastelusta. Edelleen tuntuu aivan satumaisen ihanalta katsella näitä kuvia (vaikka ne onkin huonoja laadultaan jne). Miten ihanan mallisia nuo talot onkaan, miten ihanat ikkunat ja ovet niissä onkaan, miten kauniita on nuo katunäkymät... uuh, rakastan noita!! ♥ Nuo katukyltitkin on todella kauniita (alimmassa kuvassa)!






Paikka, missä ystäväni asuu, on sellanen isomman kaupungin laitama. Mä voisin ihan vaikka heti muuttaa sinne!! ♥ Siellä oli todella kiva "kylänraitti", ihania pieniä kauppoja vieri vieressä ja herranjestas, miten kaunis oli ihan vaikka tuo apteekkirakennuskin!! Kirkossa oli aivan mahtavat ovet, ja hyvänen aika mikä ruusukuvioitu roskis!! ♥  Ja kukkakaupan ulkopuolella kukoisti hyasintit...







Me käytiin vähän siellä kaupungillakin hengailemassa. Oli harmillisen sateista, mutta ei se menoa haitannut. Käytiin ihan supersuloisessa teehuoneessa ja nautittiin teetä ja teeleipää - olihan se vähän hassua kun sämpylässä oli rusinoita, mutta toisaalta se oli tosi herkullista! Ja voi söpöys, kaikki kupposet ja lautaset oli eriparia, samoin kuin tuolit ja pöydät!



Toki piti tsekata myös nuo iiiiihanat puhelinkopit - toin itselleni matkamuistoksi puhelinkoppi-pankin, johon alan kerätä rahaa seuraavaa reissua varten... =) Ja sieltä löytyi myös Jamie Oliverin ravintola sekä Englannin vanhin pub, jossa käytiin ihan vaan pyörähtämässä ja katsomassa miltä historian havina näytti sisältä päin. No hienolta näytti, vaikka kuvia sieltä ei olekaan!




Käytiin siellä "kotikylällä" myös parissa paikassa herkuttelemassa. Yhdessä paikassa söin hirmu hyvää pinaattipiirasta ja toisessa syötiin vegaanista ruokaa ja jälkkäriksi ihanat jätskit (mun oli vegaaninen). Söin muuten vissiin elämäni ekan kerran myöskin tuota karhunvatukkaa... matkailu avartaa, heh!



Keli oli reissuni aikana pääosin sateinen. Ihan tyypillinen englantilainen keli siis... Ystäväni on jo tottunut ilmastoon, mutta mua paleli aika lailla kyllä pari ekaa päivää. Kuumaa teetä kului kuppikaupalla ja vaatteita oli sisätiloissakin tuplakerros! Ystäväni ihanat lapset on niin tottuneet kotimaansa keleihin, että olivat sisällä lyhythihaisissa paidoissa ja paljain jaloin... ja kadulla näin moneen kertaan shortseissa fillaroivia ihmisiä. Huhhuh!!

Lähtöpäivänäni (kuinkas muuten!) sitten paistoi aurinko ja oli mukava keli, vaikka edelleenkään mitenkään erityisen lämmintä ei ollut. Siellä oli hyvin syksyisen tuntuista, lehdet oli puista vasta pudonneet ja aika paljon niitä oli kyllä vielä puissakin. Ystävän takapihalla kukki kukat ja kaikki oli ihan vihreää - tuskin ne siitä paljon edes muuksi muuttuu talven aikana. Tuota ihanaa murattia oli joka paikassa, siitäkin olen aina tykännyt ihan hirmuisesti ja siinä taas yksi juttu mitä Englannissa rakastan!! ♥




Kaikki hyvä valitettavasti loppuu aikanaan ja oli pakko lähteä kotiin. Nyyh!! 

Kotimatka sujui ihan mukavasti. Taas seikkailin junasta toiseen ja pientä jännitystäkin oli matkassa, kun vaihtoaikaa oli melko vähän, piti löytää oikea laituri ja vessassakin vielä käydä siinä välissä... Olin lopulta kuitenkin oikeassa paikassa, noin kolme minuuttia ennen junan tuloa! Lento sujui myös mukavasti. Olin kotimaan kamaralla puolilta öin ja Helsingin ystävä oli vastassa miehensä kanssa. Yövyin heidän luona ja kotiin ajelin sitten seuraavana päivänä bussilla.

★★★ 

Matka oli yllättävän edullinen, mä kun oon monet vuodet siitä vain haaveillut ajatuksella "ei mulla ole ikinä sellaseen varaa". Käytin halpalentoa ja halpabussia, ja ystävä hankki mulle sieltä Englannin päästä halvimmat junaliput. Kaikki matkakustannukset teki yhteensä vajaat 200€. Söin matkoilla omia eväitä, mitä nyt menomatkalla ostin lentokoneesta järkyttävät 3€ maksavan pienen kupillisen teetä... 

Toki ostelin siellä perillä sitten ruokaa ja tuliaisia, mutta en mitenkään kauheasti tuhlaillut - ei mulla ollut tilaakaan, missä suuria tuliaisia tuoda, koska tosiaan olin vaan repun ja käsilaukun kanssa liikkeellä. Toinkin lähinnä vaan karkkia, ihania etikkasipsejä, muutaman vaatteen, jääkaappimagneetteja, pari avaimenperää ja pieniä koristuksia tilpehööripuuhuni. Ai niin ja joulukortteja... siellä oli aivan ihania kortteja ihan joka lähtöön! No, kyllä ne mun pakaasit olikin tungettu niin täyteen kuin vaan ikinä mahtui... (ja sitten turvatarkastuksessa mun reppu otettiinkin lähempään tarkasteluun ja purettiin... huoh)

Tulen kyllä niin kaipaamaan sekä rakasta ystävää että tuota ihanaakin ihanampaa maata!! ♥ Kaikki ihmisetkin oli siellä niin tavattoman kohteliaita, ystävän tutut kaikki oli että "nice to meet you", ja jos jossain tilanteessa joku vähän hipaisikin ohimennessään, niin heti kuului "sorry". Ja miten hauskalta se kuulosti, kun kaupan täti sanoi "thank you, darling", tai kun junan konduktööri neuvoi mulle vessaa tyyliin "this way, madam"... 

Uuh, Englanti, I love you!! ♥ Nyt kun pääsin alkuun tässä reissaamisessa, niin ehkäpä lähden helpommin uudestaankin... 

Heli
  

26 kommenttia :

  1. Olet kyllä ollut rohkea, kun olet lähtenyt yksin vieraaseen maahan "seikkailemaan". Mä en ikinä olisi suoriutunut noista junamatkoista ja junan vaihdoista. Kiva, että sulla on ystävä tuolla, jonka luona pystyy majoittumaan. Siinä säästää aika paljon, kun ei tarvitse majoituksesta maksaa. Nyt vaan sitten uutta matkaa suunnittelemaan :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä mietin etukäteen, että mahdanko olla ihan stressissä ja paniikissa siellä, kun joudun etsimään noita junia sun muita. Yllätyin, että olin lopulta aika rento kuitenkin koko ajan. Ainoastaan se hiukkasen hermostutti, kun tuli kiire sen vessan ja junan vaihdon kanssa...

      On aivan ihanaa, kun on ystävä tuolla. Näkee sitä maata ja kulttuuria ihan eri lailla, kun on "paikallinen" mukana. Vaikka kyllä mä hänet mielellään täällä lähempänä pitäisin, nyt nähdään todella harvoin.

      Ekat kolikot kilahti säästölippaaseen eilen... =D Kyllä mä kovasti toivon, että pääsen uudelleen reissuun kohtuullisen pian, esim vaikka että kerta vuoteen pääsisi tuonne.

      Poista
  2. Englanti on todellaki kaunis ja kiehtova maa. :) Mun esikoinen kävi viime talvena siellä ystävänsä luona <3 ihastui juurikin noihin taloihin ja puhelin- koppeihin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on kyllä tosi ihanaa! Ja vaikka toi puhelinkoppi on ihan klisee, niin kyllä mä silti halusin sellasen itelleni ihan kotiin asti. =)

      Poista
  3. No nyt on kuvissa niin onnellisen leveä hymy (joka kyllä paistaa myös tuolta tekstin rivien välistä), että alkoi ihan itseäkin hymyilyttää :). Ihan huippua, että oli noin onnistunut reissu!

    Ja vaikka en olekaan ruusujen, enkä romanttisen tyylin ystävä, niin jotenkin se kaikki vaan on niin luontevaa englantilaisille, että siellä se on ihan toinen juttu. Ja kaikki rakennuksetkin sellasia jotenkin "ihmisen kokoisia" ja meininki kodikasta ja inhimillistä. (Ei tosin kaikkialla, mutta missäpä oliskaan).

    Varsinaisesti lomalla en ole maassa ollut koskaan, mutta työreissuilla muutaman kerran, ja onneksi on aina jäänyt vähän aikaa myös perusturistimeingille. Ja vastoin ennakko-odotuksia, keli on joka kerralla ollut poutainen ja aurinkoinenkin. Vähän pettymyskin tavallaan (no ei ehkä oikeasti, mutta ajatuksena) se, että jäi ne kuuluisat sateet kokematta.

    Tosta riittää sulle pitkäksi aikaa iloa ja valoa ja kivaa muisteltavaa tähän synkimpään vuodenaikaan <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, kun mä huomasin itekin, että mulla on noissa kuvissa sellanen tosi onnellinen hymy! Oli mulla siellä kyllä todella ihanaa, oli niin ihana nähdä rakas ystävä ja jutella juttelemasta päästyäkin tuntikausia kaikkea! ♥ Ja kun mä olen niin tosi kauan haaveillut pääsystä tuonne, niin olihan se ihan unelmaloma mulle!

      Mäkään ei mielestäni ole mikään ruusuihminen. Paitsi että hehheh, mulla on kotona useimmat tapetit ruusua... eli ehkä mä sit kuitenkin olen?? Vaikka ruusun tuoksusta en kyllä tykkää juurikaan, ainakaan missään hajusteissa tms. Mutta tuolla Englannissa ne ruusut jotenkin niin kuuluu kuvaan... ja oon mä ajatellu täällä kotonakin, että olis ihana laittaa tonne talon seinustalle ruusuja kasvamaan. Englannissa ne on aivan ihania siellä takorautaisten porttien pielissä... aaah! ♥ (rakastan myös takorautaa...) Ja nuo talot on aivan mielettömän ihania, vaikkakin niissä on sitten niitä omituisia ratkaisuja kuten ne hanat... ja kokolattiamatot ja koleus sisätiloissa.

      Mä olisin ihan mielellään ottanut sitä aurinkoa sinne enemmänkin - siellä on kuulemma ollut aika kaunis syksy, nyt sitten tietty sattui sadekelit. Toisaalta sekin oli hauska kokea, siellä ihmiset on niin tottuneet siihenkin.

      Kyllä, tätä muistoa matkasta hellin mielessäni pitkään!! ♥

      Poista
  4. Hei, ihan pakko kommentoida tuota matkaasi, kun tuntuu niin tutulta. Minäkin olen jo lapsesta asti tykännyt kaikesta Englantiin liittyvästä ja haaveillut sinne matkustamisesta. Olosuhteet ja kielitaidottomuus, raha-asiatkin olivat pitkään esteenä. Sitten, vuonna 1998 tulikin yht' äkkiä tilaisuus lähteä Lontooseen. Ja lähdin myös sinne sillä tavalla yksin, että vaikka otin matkan matkatoimiston kautta ( silloin ei ollut halpalentoja yms), kuljin koko ajan yksin polkujani. Ja vaikka kielitaitoni oli aika olematon, pärjäsin! Tein aina edellisenä iltana ruutupaperille suunnitelman seuraavasta päivästä ja piirsin siihen metrot ja pysäkit, joilla aion kulkea. Paljon kävelin ja busseillakin liikuin, minä täysin suuntavaistoton ihminen opin kulkemaan yksin Lontoon keskustassa ja vähän sivummallakin. Ihme! Asuin Bayswaterissa, mikä oli tosi kaunis kaupunginosa lähellä keskustaa ja täynnä kauniita taloja.
    Kävin myöhemminkin porukassa Lontoossa, mutta tämä yksin tekemäni teissu jäi kyllä muistoihini ikimuistoisena.
    Enkä minäkään ollut siihen mennessä paljoa matkustellut.
    Tosi hienoa, että uskalsit lähteä. Ihana lukea miten innostunut olit matkasta, vaikka ilmeisesti elitte siellä ihan tavallista arkea, näin ymmärsin. Pystyn täysin samaistumaan tunnelmiisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kivalta kuulostaa tuollainen itsekseen tehty reissu!! Mä tykkäsin kyllä kanssa reissata yksin, mutta en tiedä kaipaisinko sitten kaveria ja juttuseuraa jos olisin jossain ihan yksin, siis ilman että olis tällä lailla kaverin luona kuin nyt. Tavallaan olis nytkin ollu ehkä ihan hauska jutella vaikka junassa jonkun kanssa englanniksi, nyt ei paljon tullut kieltä puhuttua kun aina sitten nojauduin siihen kaveriini missä ikinä oltiinkin...

      Ja kyllä, en tuohon postaukseen tajunnut sen ihmeemmin laitella että mitä siellä teimme, mutta tosiaan ihan tavallista arkea elettiin. Lapset meni aamulla kouluun ja me haettiin niitä sieltä iltapäivällä (maan tapa on viedä ja hakea lapset aina!), viimeisenä aamuna olin mukana myös viemässä heitä kouluun. (Sivumennen sanottuna, tuo systeemi tuntui todella kivalta mielestäni!! Lapset vietiin ja haettiin joka päivä, ja jos ei itse pysty siihen niin sitten esim isovanhemmat auttaa tuossa. Tosi ihanaa minusta!) Käytiin kävelemässä ihan vaan siellä kaduilla katselemassa niitä taloja, vietiin tyttöä tanssiharjoituksiin... käytiin teellä ja syömässä ulkona ja sitten toisaalta syötiin ihan vaan kotonakin. Ja käytiin kaupoilla ja kertaalleen siellä isossa kaupungissa. Istuttiin keittiössä tai olkkarissa, juotiin teetä ja juteltiin loputtomasti. Aika loppui ihan kesken, olisin voinut olla siellä paljon kauemmin... Oli kyllä niin ihanaa, voi että!!! ♥

      Poista
    2. Lisään vielä: katsottiin telkkaria. Oli mielenkiintoista katsella paikallisia uutisia ja ajankohtaisjuttuja. Siellä on erittäin keskeinen ja joka paikassa pinnalla oleva puheenaihe tuo Brexit, samoin Amerikan tuleva presidentti. Erittäin ajankohtaista oli myös ikävämpi aihe, Englannin jalkapalloilijoihin aikaa sitten kohdistuneet seksuaaliset hyväksikäytöt, niistä oli joka päivä telkkarissa paljon juttua.

      Ja näin mä siellä myös Grand Design-ohjelmaa. =)

      Poista
  5. Mä kävin kesäkuussa Lontoossa ja oli kans halpabudjettimatka :D Lentoliput maksoi ( extramaksu: pitkäkoipisen paikka plus matkalaukku ) tais ollamenopaluu 145 € eli ei paha! Blogia päivitinkin viimeksi, kun matkalaukkua pakkaillut - hah! Elämä vienyt niin mukanaan, ettei ole ehtinyt tai sitten enää jaksanut päivitellä. Mutt ehkä mä tästä vielä joku päivä innostun...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun lennot maksoi vain 112€ edestakaisin! Uskomattoman halpaa. Sit oli ne junamatkat 45 puntaa, ehkä jotain 50€ siis, ja bussiliput täällä kotimaassa 15€. Kyllä mä hämmästyin ettei ton kalliimpaa ollut kuitenkaan.

      Haaveena on joskus myös mennä ihan vaan sinne Lontooseen... olis kiva nähdä ne kaikki nähtävyydet ihan livenä.

      Minusta on ihan hyvä, että on muutakin elämää kuin blogi. Itellä on ainakin joskus ihan ongelmana tää koneella roikkuminen... ja tuntuu, että tässäkö tää elämä pyörii, koneella. Ei tekis pahaa mullekaan kunnon somepaasto...

      Poista
  6. Kävimme viime kesänä koko perhe ihan ensimmäistä kertaa Lontoossa ja ihastuimme heti paikalla. Tyttäreni on lukenut lapsena kaikki Harry Potterit ja on rakastanut brittiläistä kulttuuria siitä saakka. Nyt hän asuu ja opiskelee Skotlannissa.
    Tein videonkin meidän Lontoon matkasta https://youtu.be/rOo0AazVFzw
    Kävin saattamassa tyttäreni Skotlantiin syksyllä ja tein sieltä myös reissuvideoita.
    Mukavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mun täytyy myös tonne Lontooseen joskus päästä... pitää käydä kurkkaamassa tuo sinun video. Ne Skotlannin videot mä olen nähnytkin, mahtavaa kun tytär on sinne päässyt opiskelemaan!

      Poista
    2. Voi apua, tuo sinun Lontoon video oli kyllä todella kiva ja herätti nyt hirmuisen halun päästä näkemään tuo kaikki ihan itse... Ihanaa, että olet tuollaisen tehnyt!

      Poista
    3. Voi kiitos, Heli. Lontooseen haluan päästä vielä joskus uudelleen.
      Täytyy vain varata enemmän aikaa, kun ei ehditty joka paikkaa nähdä.

      Poista
  7. Mahtavaa, että pääsit reissuun. Kuvathan on todella hyviä ja onnistuneita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihanaa reissussa!
      Kuvat on minusta tosi sumeita ja sameita ja pimeitä... mutta kyllä niistä näkee. Olis ihana osata kuvata paremmin.

      Poista
  8. Kiva oli reissustasi lukea ja kuvia nähdä. Eikä haittaa, vaikka näyttäisit kuvia lisääkin. Voi olla, että kun reissu kuitenkin noin vaivattomasti sujui, innostut reissaamaan enemmänkin. Budjettisikin oli varsin yllättävä, vaikka sitä itsepintaisesti luulee, että matkustaminen on kallista. Luulen, että tuollaisen matkan suurinta antia on ystävän(ystävien) tapaaminen ja se että saa ajatuksiaan ihan uusille urille, ehkä jopa saa idean jostakin ihan uudesta jutusta.
    Lepposata joulukuuta sinne melkein naapuripitäjään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo reissu innoitti ajattelemaan, että "tämähän on mahdollista jopa mulle"! En yhtään pelkäisi lähteä uudelleen yksin matkaan tuonne, ja toivottavasti vielä pääsenkin! Budjetti todella yllätti minutkin, aina ennen olen niin kalliina pitänyt tuota reissaamista. Eihän se nytkään ilmaista ollut, mutta kuitenkin melkoisen kohtuullisilla kuluilla selvisin. Toki auttoi se, että majoitus ja ruoka oli likimain ilmaista. Ja kyllä, suurinta antia oli tavata rakas ystävä ja hänen kanssaan juttelu! ♥ Kyllä maailma taatusti siinä parantui, ainakin pieneltä osin!

      Heh, melkein naapuripitäjä tosiaankin! Leppoisaa eloa ja oloa sinne myös!

      Poista
  9. Enkkuun olisi joskus kiva päästä. Lontoo ja tietysti maaseutu pitäisi nähdä! Olisi ihanaa ostaa hedelmiä tuollaisen kivijalkapuodin edustalta. Ehkä sitten joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tahtoisin vielä nähdä Lontoon ja myös sitä maaseutua.
      Ei muuta kun matkaa varaamaan vaan! =)

      Poista
  10. Ihanasti kerrottu seikkailu! Aivan hurmaavan näköinen paikka! Minusta nämä kuvat oli todella onnistuneita ja kivoja! Sääli, että oli sateista, mutta se tosiaan taitaa olla enempi sääntö kuin poikkeus Englannissa :D Oot sinä hurja mimmi kun tuolleen itekseen reissailet!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli todellakin aivan ihana paikka! ♥ Ja juu, sade on siellä niiiiiin normaali tilanne... ja sellanen mahottoman vaihtelevainen keli muutenkin. Jos on luvattu aurinkoa, saattaa siltikin hetken kuluttua sataa jne.

      No en tiiä hurjuudesta. Oli vaan niin kova hinku mennä ystävää katsomaan! En tiedä mistä toi mun Enkku-rakkaus kumpuaa, mutta se on kyllä todella vahva! ♥ Onneksi ystävä asuu siellä, voi mennä häntä katsomaan ja samalla pääsee sinne ihanaan maahan!

      Poista
  11. Tuolla saarivaltiossa on kyllä niin ihanaa. Tykkään Lontoosta, mutta kyllä tykkäisin jossain "pikkukylässä" asustella. Olin joskus pari kesää kielikursseilla sellasissa pienemmissä kaupungeissa ja ihanaahan se oli. Ehkä vähän meidän lämmitysjärjestelmää kaipailin kun satoi vettä:)) siis niin upeeta, että reissu meni hyvin ja sait ihan omaa aikaa itsellesi. Nyt siis jaksat noita joulusiivoiluja ts. sun tapauksessa raivausta:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin Englanti on ihana paikka! ♥ Mä toivon, että pääsen uudelleen sekä tonne missä nyt olin, että Lontooseen. Olen Lontoossa käynyt joskus kauan sitten kielikurssilla (kurssipaikkani oli Hastings) ja enhän mä siitä enää mitään muista... Yhden ystäväni kanssa ollaan kyllä suunniteltu, että lähdetään kahdestaan joskus sinne haahuilemaan.

      Ja kuule ihan sama juttu, kaipasin reissussa todellakin lämpöä sisätiloihin siellä sateisessa, koleassa ilmastossa... Oli kyllä niin hiivatin kylmä sisälläkin! Ystäväni sanoi, että hänellä kesti jonkun aikaa tottua siihen koleuteen, ja että hän paleli alussa koko ajan siellä. Nyt on jo varmaan tottuneempi, kun on asunut siellä 14 vuotta!

      Reissu oli kaikin puolin kyllä todella onnistunut ja kyllä siitä sai virtaa!

      Poista
    2. Mä olen myös ollut tuolla Hastingsissä, ihana paikka, hyviä muistoja:)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥