maanantai 6. huhtikuuta 2015

syyllinen nro 1 (?)

Kuva: Anna-Mari West

Olen saattanut saada kiinni yhden syyllisen mun iho-ongelmiin/vatsavaivoihin: 
suklaan (/kaakaon). 

Olen nimittäin tässä tehnyt pienimuotoista tarkkailua syömisteni suhteen ja koittanut tulkita, mikä mun vatsan pistää niin totaalisen sekaisin. Minähän olen viime kuukausien aikana mättänyt todella paljon tummaa suklaata. Olen ihan suklaakoukussa, ja mulla on käytännössä katsottuna aina suklaata. Jos ei ole, olen kuin kipeä kissa... Suklaanhimoa olen ajoittain taltuttanut jopa niinkin nololla tavalla, että olen tehnyt kaakaojauhosta ja maitotilkasta sellasen supermakean mössön. Myös mokkapalat on hyvä apu, ja niitä meillä onkin tosi usein, kiitos ahkeran leipurin (kuopus).

No, joku aika sitten päätin, että nyt loppuu suklaan syöminen. Päätös piti kaksi päivää... mutta huomasin eron "normaaliin" olooni heti. En vain halunnut uskoa sitä... Joka tapauksessa heti, kun taas lankesin suklaan kiroihin, sain sen tuta vatsassani. Vaan eipä se mässyttelyäni silti mitenkään hidastanut. Ja vatsa "lauloi".

Nyt olen taas pari päivää koittanut olla tiukkana ja jättää suklaan syöntiä. Ja katos vaan, ihan sama juttu: ei mitään vatsavaivoja. Kunnes tänään sitten söin pari mokkapalaa... reaktio oli taattu. Ei kai siis auta muu kuin todeta, että se todellakin on syyllinen. Jos ei ainoa, niin kuitenkin kenties yksi pahimmista. Ehkä se loputon vahvan suklaan mättäminen on tehnyt tehtävänsä ja elimistöni on sille jotenkin herkistynyt. 

Voi tätä surun päivää.

Toisaalta nyt, kun tiedän tämän, saan ehkä viimeinkin lopetettua sen armottoman mättämisen. Säästän rahaa. Säästän hampaita. En riistä lapsiorjia, jotka viidakkoveitsiensä kanssa heiluu kaakaoplantaaseilla. Syön sen sijaan jotain kunnollista. Ja mikä ihaninta: laihdun. Ainakin toivottavasti. En nimittäin osaa edes arvailla, millaista osaa syömistäni kaloreista noi kaikki suklaat näyttelee... Mielenkiinnolla tietenkin odottelen myös, vaikuttaako suklaan pois jättäminen kenties ihooni.

Nyt alkoi uusi elämä.
Ainakin kova yritys siihen...
Hei hei suklaa.

Heli

16 kommenttia :

  1. Tsemppiä! Itse en suklaasta erityisemmin välitä, minun "koukutukseni" on salmiakki. Jokapäiväistä tuo salmiakin mussutus ei pääsääntöisesti ole, mutta 1-3 kertaa viikossa kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä, saatan kyllä sitä tarvita, ei nimittäin ihan helppo homma päästä suklaasta eroon...
      Minä taas en piittaa salmiakista juurikaan, saatan kyllä ottaa jos tarjotaan mutta en osta sitä koskaan itselleni.

      Poista
  2. Ja ehkä kun maha rauhoittuu, se taas kestää suklaata.

    Mulla nimittäin alkoi melkein kaikki mahdollinen aiheuttaa oireita. En millään käsittänyt miksi piti kokoajan juosta vessaan ruokailun jälkeen ja maha oli pinkeä kuin jumppapallo kokoajan. Leivoin itse leivät, tein kaiken spelttiin ja silti iltaa kohden olin ihan älyttömän kipeä mahasta.

    Äiti sitten kysyi että olenko miettinyt että olenko allerginen vehnälle. Siltä seisomalta siirryi glut. ruokavalioon, ja täysin käsittämätöntä kuinka hyvä olo tuli jo parissa päivässä!

    Ei mahakipua, ei turpoamista, ei vessassa ravaamista. Aloin kestämään taas sipulia, kaalia jne.

    Nykyisin epäilen että mulla on joku hiilihydraatti "heikkous", koska maha ei kauheasti kestä sokeria, maissia, riisiä (ainakaan isoja annoksia) viljan lisäksi. Se voi kaikista parhaiten jos en syö viljaa ollenkaan. Kutsun sitä myös nimellä viljavamma. Perunasta ja erityisesti jugurtista se pitää. Mukavapi syödä sellaista mistä maha ei tule kipeäksi kuin tapella sitä vastaan mistä se ei tykkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mietin, että kun sais nää sisuskalut nyt kuosiin, niin ehkä sit pikkuhiljaa sais vaikka vähän suklaatakin syödä ilman tällasta hurklumheita... Toisaalta tämä on todella hyvä tilanne, kun nyt on pakko siitä eroon päästä, jos haluaa itsensä kuntoon.

      Mä koitan myös viljoja vähentää, koska olen ollu huomaavinani myös sen tekevän jotain, ainakin joskus. Näkkileipä ei, tuore leipä kyllä... tosin riippuu myös määrästä. Tuore pulla on ainakin tosi paha, etenkin kun se on niin hyvää, että mielellään söis paljon...

      Ootko lukenut Kaisa Jaakkolaa? Luen parhaillaan sitä Hormonidieetti-kirjaa ja siinä on tosi hyvin esitetty, mihin kohtaan ihmisellä kajettuu "liika liha". Hiilariheikkous on siellä muistaakseni myös mainittuna, liittyi insuliiniin. Monesti siis jo ulkokuoresta näkee, mikä ei ihmiselle sovi ja mikä hormoni heittelee - ja suoliston kunto on kaiken a ja o.

      Poista
  3. Voi järkky, toi on kyllä paha, siis tosi paha! Mä en varmaan pystyisi...tai siis en pysty, vaikka huomaan sokerin ikävät vaikutukset kropassani, niin silti koukku on niin paha, ettei irti pääse :/
    Hurjat tsempit täältä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta... kyllä tää todella vaatii tsemppiä, että tähän kykenen. Tänäänkin on jo ihan "pari" kertaa käynyt mielessä, että olispa suklaata... Mun tarttis ensisijaisesti saada itelleni nyt kunnon ateriat myös töihin mukaan, ettei oo sellasta kokoaikaista pikkunälkää ja napostelun tarvetta, sillon just aina sitä suklaata tekis mieli...

      Poista
  4. Aloin tässä joku aika sitten ihan mielenkiinnosta tutkailemaan, kuinka paljon energiaa niistä ihan pienistä päivän mittaan suuhun laitetuista turhista jutuista tulee ja järkytyin, kun tajusin, että tumma suklaa (jonka itse ainakin miellän terveelliseksi ja vähäsokeriseksi), sisälsikin enemmän rasvaa ja kaloreita kuin vertailukohteeksi satunnaisesti joutunut Fazerin tuplasuklaa(vohveli), jonka taas olen mieltänyt rasva- ja sokeripommiksi. Että ei montaa palaa tummaa suklaata tarvi pistellä, kun on suuri osa päivän energiasta syöty..

    Aloitin eilen puhdistusmielessä Fitfarmin neljän viikon PH-dieetin (en tykkää tosta dieetti-sanasta, kun jotenkin miellän sen aina laihdutuskuuriksi), joka perustuu siihen, että neljän viikon ajan syödään ravinnetiheää puhdasta ruokaa. Vähemmän proteiineja ja paljon kaikkea kasviperäistä. Toka päivä menossa vasta, mutta olen nyt jo positiivisesti yllättynyt siitä kuinka pienillä annoksilla energia pysyy pitkään. Että pakosti on todellakin ravinnerikasta sapuskaa. Mukana on aika monta, jotka pyrkii tän avulla irti sokerikoukusta. Mulle sokeri ei ole ongelma, koska en makeasta välitä, mutta kuurin antamista lupauksista energinen olo, parempi uni, hehkuva iho ja kiiltävät hiukset kyllä houkuttaa :). (Oli tarkoitus blogissa tästä kirjoitella, mutta elämä päätti heittää murhetta peliin, joten nyt on vähän ristiriitainen olo sen suhteen, mitä teen vai teenkö mitään). Jos sua huvittaa, niin Fitfarmin sivuilta löytyy ton PH-dieetin esittely. Itse uskon siihen ja oon päättänyt noudattaa ton neljä viikkoa orjallisesti ohjeita. (Se on just se mikä tässä oli tehty niin helpoksi, kun koko tolta ajalta tulee tarkat reseptit joka aterialle ja välipalalle. Ei tarvi käyttää tätä köyhää mielikuvitusta..)

    VastaaPoista
  5. Mä en ole oikein edes uskaltanut ajatella sitä kalorimäärää mitä suklaasta saan... se on kyllä varmasti aika paljon. Mä olen harrastanut ihan tietoista itseni pettämistä, kun olen vakuutellut itelleni, että tumma suklaa on terveellistä... tai onhan se siis terveellisempää kuin vaalea, mutta tottahan se on, jos sitä pientä pränttiä kattoo, että ihan yhtä paljon siitä kuitenkin kaloreita tulee kun vaaleammastakin. Sinänsä tällainen "pakko" on mulle ehkä tarpeellinen, koska muuten en kenties pääsis siitä koskaan eroon. Nytkin saattaa tiukkaa tehdä... jotenkin se herkun maku suussa peittoaa sen ajatuksen, mitä siitä sitten kenties seuraa.

    Kävin heti lukee ton PH-jutun. Mielenkiintoista!! Mutta toisaalta myös hassua, koska eikös koko ajan kannattaisi syödä ravinnetiheää ja puhdasta ruokaa, eikä vain kuurina? Vai jatkuuko elämä siitä sitten tuon kaltaisena, vai onko tämä tarkoituksella joku kuuri? Muakin kyllä houkuttaisi tollanen orjallinen noudattaminen, koska lukeudun myös mielikuvitusköyhiin ihmisiin ruoanlaiton suhteen... Onko siinä muuten mahdollisuutta suorittaa kuuri (soijattomana) kasvissyöjänä??

    Voi ei, mitäs murheita teillä nyt on?? Toivottavasti ei mitään peruuttamattoman vakavaa. Halaus sinulle ihana Annukka! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän tässä onkin hassua, että kun meillä nykyihmisillä on tietoa ravinnosta enemmän kuin koskaan ja kaikki me periaatteessa ihan hyvin tiedetään, mitä olis hyvä syödä ja mitä ei, niin silti vaan tehdään niitä haitallisia valintoja.
      Mulla ei ole (varmaan suureksi onnekseni) sokerikoukkuongelmaa, mutta sen sijaan muita juttuja, joista en meinaa päästä eroon. Ja toisaalta on iskostunut takaraivoon niin se suosittu "vähähiilihydraattisuus", että on ihan varmasti tullut syötyä liikaa proteiinia omiin tarpeisiin nähden.

      Houkuttelevinta tässä "kuurissa" on se, että se tosiaan vastaa kuvaukseltaan ihan just sitä, mitä koen tarvitsevani ja ykkösjuttu on se, että tosiaan saa jokaikiselle päivälle joka ikiselle aterialle/välipalalle tarkat ohjeet. Ei tarvi itse miettiä, että mitähän näistä aineista keksis tehdä, kun ravintoasiantuntija on sen jo valmiiksi miettinyt :). Ja kysymyksiä saa esittää matkan varrella niin paljon kuin kerkiää ja jakaa kokemuksia muitten osallistujien kanssa. Sekin on kiva, koska varmaan niitä heikkoja hetkiäkin tulee. (Alkuun tuntui. että tulee kalliiksi, mutta jos mietin, että syön työpaikkaruokalassa lounaan, joka maksaa 8 euroa, niin ihan varmasti sillä rahalla syön ohjeiden mukaiset koko päivän sapuskat samalla rahalla).

      Ja itse ainakin toivon ja olen melkoisen varmakin, että joitakin uusia juttuja ja reseptejä jää tästä hommasta mulle vakikäyttöön aiemman jo ihan ok terveellisen ruokavalioni kaveriksi. Mutta varmasti esim. kahvi palaa takaisin kuvioihin neljän viikon jälkeen. Vaikka vielä ainakaan ei ole tehnyt yhtään mieli.
      Ja kuulemma neljä viikkoa on aika, jossa ihmisen elimistö tottuu uuteen. Siitä tän kuurin pituus. Ja tarkoitus tosiaan toimia hyvänä sysäyksenä jatkuvaan elämäntapamuutokseen, jos kokee että siihen on tarvista.

      Pelkkänä kasvissyöjänä dieetin toteuttamisesta en uskalla sanoa, mutta Tiina Hälvä on tosi ystävällinen tyyppi ja varmasti vastaa, jos laitat hänelle suoraan s-postia tiina(at)tiinahalva.fi

      Tsemppiä suklaattomuuten täältä ja kiitos halauksesta <3. (Murheet on vakavia, mutta uskon, että ei lopullisia)

      Poista
    2. Muakin kiinnostaa just noi pirteyden yms lisääminen, kun olen tällanen nukkuneen rukous kaiken aikaa, vaikka joskus jopa yritän nukkua kunnon unet. Lisäksi mua kiinnostaa kyllä myös kovasti se sisäinen puhdistuminen, vaikka nyt oonkin tällanen rupikonna ehkä juurikin sen vuoksi...

      Mun ehkä täytyy kysellä tolta Tiinalta tota asiaa...

      Tsemppiä sulle murheiden ja dieetin kanssa! Toivotaan että molemmat handlaantuu hyvin!! ♥

      Poista
  6. Ihmiskoe! Raportoi suklaattomuuskuurin tuloksista sitten!

    Itse olen chokoholisti, vaihtoehdot on kaikki tai ei mitään. Jos en syö suklaata ollenkaan, lakkaa vähitellen tekemästä mieli, mutta kohtuutta en tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiskoe pahimmasta päästä... Juu, minä raportoin. Ellen lankea nolosti suklaakoukkuun takaisin - sitten olen ihan hiljaa vaan. =)

      Kyllä mulla kans jonkun asteinen addiktio suklaaseen on. Joskus kykenen jättämään ne kauppaan, mutta useimmiten en. Olen huijannut itseäni, että tumma suklaa on terveellistä, ja sitä sitten mukamas saa syödä vaikka joka päivä... Sitä ei kerralla ihan levyllistä vetäise, mutta illan mittaan kyllä hyvinkin. Joka ilta.

      Poista
  7. Paljonko suunnilleen syöt kerralla? Itse tein ihan saman päätöksen marraskuussa, iho kun mulla muuttuu sairaan rasvaseks ja finnejä tursuaa joka paikasta mikäli syön suklaata. Mulla tosin kerta-annos oli ihan järkyttävä, saatoin syödä levyn päivässä ja enemmänkin ois menny joten vaihtoehdoiks jäi kohtuuden opettelu tai vaihtoehtosesti totaalikieltäytyminen - koin jälkimmäisen helpommaks ratkasuks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä mä aika paljon sitä suklaata olen vedellyt... Ei yhtään heikkoa tee vetää levyä päivässä. Joskus se menee kertaistumalta, "pikku hiljaa siinä napostelen... hups, joko se loppu???" ja joskus vähän sitten päivän mittaan, pala silloin, pala tällöin (koko ajan happohyökkäys suussa ja ruoansulatukselle pientä häiriötä....). Joka tapauksessa monta levyä viikossa. Nuo tummat suklaathan on vähän ohuempia ja kevyempiä levyjä kuin joku Fazerin sininen, mutta kuitenkin... Sit mun herkkua on myös kaikki suklaakeksit ja se mokkapala. Kaikki mitä leivon liittyy suklaaseen... ja aina ostan kaupasta nimenomaan suklaakeksejä jos jotain ostan. Argh.

      Ainakin tässä kohtaa koitan sitä totaalikieltäytymistä, ihan jo siksikin että koitan selvittää miten se vaikuttaa ihoon. Ja painoon..... Mulla on sellaset reilu 5kg liikaa painoa, saa nähdä putoisko pois jos suklaan jättäis ihan kokonaan... Yhtään en pahastuis jos niin kävis!! Mutta en mä kyllä tiedä kykenenkö kokonaan suklaasta luopumaan. Toisaalta musta tuntuu myös, että kohtuukäyttö ei onnistu vaan totaalikieltäytyminen on ainoa vaihtoehto. Niin tyhmääääääääää!!

      Auttoiko sulla ihoon se suklaan jättäminen???

      Poista
  8. Tumma suklaa on tujua tavaraa. Ainakin minä saan siitä jo muutamasta palasta karseat ilmavaivat vaikka yleensä vatsani ei juuri mihinkään reagoi. Helpompi siis olla ilman kun ei itsekään osaa määrää säädellä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon aina syönyt suklaata, ajoittain melko paljonkin. Nyt oon tyystin vaihtanut sen tummaan, jopa 80%, ja syönyt sitä edelleen paljon usean kuukauden ajan... En osannut yhtään sitä yhdistää vatsaralliin, ennen kun muuten vaan päätin, että pakko rajottaa sen syöntiä. Huomasin eron tosiaan kyllä ihan heti... Ja kun palasin sitä taas syömään, oli tilanne taas paha. Toisaalta en sillonkaan vielä osannut ajatella, että suklaa tosiaan olis syyllinen... mutta nyt kun olin taas sitten ilman sitä pari pv, huomasin että ei ole vaivoja, ja sitten kun menin mokoma ahtamaan sitä mokkapalaa, oli suunta taas suoraan vessaan... Joten pakko todeta että tilanne on tämä nyt.

      Mun vatsa on aika ilmava ollut aina, toisaalta, hmmm... näinköhän se suklaa olis sit aiemminkin ollu syypää?? Nyt tilanne vaan räjähti, monen tekijän summana. Näin kamalia aikoja mulla ei ole ollut aiemmin, mitä nyt on tämä talvi ollut. Olen kyllä tiennyt, että suklaa saattaa olla vahvakin allergeeni, mutta "ei mulla oo koskaan ollu mitään allergioita"... No, kai sitä voi herkistyä mille vaan ja millon vaan. *huoh*

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥