Ai että on kyllä nyt niin kivoja ilmoja ollut. Oon tosin ollu töissä, mutta no, töitten jälkeen oon sitten saanut ihastella ihania ilmoja. Ja oliskohan ollut joku vapaapäivä, kun kävin koirien kanssa tuossa lähipelloilla ja pikku metsikössä ja vaivauduin ottamaan oikein kamerankin mukaan. Se kun on sellanen mötikkä, ettei oikeesti juurikaan viitsi sen kanssa liikuskella. Mutta kun välillä viittii, saakin sitten ihastella kivoja kuvia jatkossakin. Mä niin tykkään näistä tämän postauksen kuvista!! (Muut paitsi koirakuva siis tuolta lenkkireissulta.)
No asiasta toiseen. Meidän toinen koira on tässä kesän aikana alkanut olla vähän vaivainen jaloistaan. Siis siinä mielessä, että varpaanvälit punoittaa, niissä on ollut jotain näppyjäkin ja kaiken aikaa niitä nuolla lotkotetaan. Ollaan välillä pidetty jaloissa jo sukkiakin, ettei nuolis, ja käytetty jo pariinkin kertaan eläintohtorilla. Furunkuloosia siellä on ollut, ja se on kyllä aika bääääd...
Tänään käytin karvanaamaa taas tohtorilla, erillä kuin viimeksi. Ja nyt kyllä sitten tuli sellanen setti lääkettä ja muutakin muutosta, että jospa viimein alettais päästä noista vaivoista. Kynsivallin tulehdus oli ainakin, ja taisi olla myös jotain muuta tassunpohjan tulehdusta kehissä. Teippitestissä näkyi aika paljon bakteereita siellä varpaissa. Nyt onkin sitten antibioottikuuria ja kortisonikuuria ja lääkeshampoota, ja mikä yllättävintä, myös ruokavaliomuutosta luvassa. Mä kun siis kahden superallergisen lapsen äitinä en ole edes ajatellut, että oliskohan jotain allergista tuo koiran vaiva...
Tulin tuossa kotiin päin ajellessani sitten miettineeksi, että on tää elämä aika älytöntä, kun jo lemmikkienkin kanssa saa noiden allergioiden kanssa temppuilla. Ennen vanhaan koirat tais saada ruoakseen perunankuoret ja muut jämät, mitä ihmisiltä jäi - nyt tälle meidän koiraneidille sitten ostettiin oikein hypoallergeenistä teollista nappulaa... ja itse asiassa laitan toisenkin koiran samalle kuurille, koska sillä on ollut myös kaiken kesää mitälie kutinaa. Aiemmin sen kesäkutinat on hoituneet alkukesällä annetulla kortisonilla, mutta nyt ei ole se tuntunut tehoavan.
Että tämmöstä tää elämä eläinten kanssa sitten on. Huolta ja murhetta niidenkin takia. Ja ikäviä hoitotoimenpiteitä. Ei hirveesti naurata, kun tiedän, että tänä iltana on tuupattava yhdelle kurkusta alas muutamat tabut, vieläpä ilman herkkuja, kun nyt kaikki muu paitsi noi uudet nappulat on otettava tarkasti sieltä ruokavaliosta pois... Ja sama homma on toteutettava itse asiassa kymmenen päivän ajan, aamuin illoin. Sen lisäksi molemmat koirat menee tänä iltana pesulle, sillä uudella shampoolla, jonka on vielä annettava vaikuttaa koiran turkissa joku 10-15 minuuttia... ja se homma sitten uusitaan muutamaan kerran muutaman päivän välein. Jes...
No, mitäpä sitä ei tekis pienten kullanmurujen eteen. Eläin ei kuitenkaan osaa sanoa, jos sattuu tai on muuten vaan epämiellyttävä olo. Toivon, että nämä hoitotoimenpiteet nyt auttaa. Itelle vaan tuli mieleen, että etenkin toi eliminaatiodieetti on kyllä aika karu juttu... meidänkin koirat on tottuneet syömään lihaa 2 x päivässä, nyt siirrytään pelkkään tylsään nappulaan... Lisäksi ihan kaikki muu on kiellettyä antaa. Siis ei muruakaan mitään muuta seuraavan 8 viikon ajan. Siis ihan oikeesti, tulee sellanen olo, että mitä iloa on elämässä enää, jos ei MITÄÄN herkkuja saa syödä... nämäkin mokomat kun on sellasia kerjääjiä, että huhhuh, ja aina niille joku juustosiivu sinne lattialle vahingossa tipahtaa...
No minkäs teet, näillä nyt mennään. Eikä tässä kai nyt auta enempiä vitkutella, vaan pitää tsempata ittensä sinne pesuhommiin. Jos sitten vaikka iltapalaksi niitä kuivia nappuloita ja parit lääkkeet... voi koiraparkaa.
Kaunista syksyn jatkoa teille!
Heli
Joo se on yllättävän rankkaa se eliminaatiodieetti - koiran kotiväellekin. Just kun ei MITÄÄN saa tipahtaa sinne lattialle. Valtsuvainaalle tarjottiin jotain kalapohjaista nappulaa vain, ja kun yritettiin (turhaan) opettaa sitä tavoillekin namipalkalla, niin anna siinä sitten palkaksi joku kamala kalanhajuinen kuiva napura. No puruluina saatiin käyttää maissiluita, mutta ei ne oikein tuntunu maistuvan.
VastaaPoistaToivottavasti varpaat ja kutinat nyt paranee tuolla!
No sepä se, nimenomaan varmaan enemmän toi on vaikea ihmisille... eikä siinä mitään, jos yksin olisin, mutta kun täytyy tää muu kotiväki ja liuta meillä paljon käyviä vieraitakin opettaa, että todellakaan MITÄÄN ei sitten anneta... Lääkäri sanoi, että jos on vaikka 4 viikkoa syönyt tuota ruokaa ja sitten syö palan perunaa, se onkin homma pilalla ja ei kun alusta uudelleen... eli tosi tosi tarkkana pitää olla. Tää näiden ruoka on nyt joku sellanen, mitä saa vain eläinlääkäriltä.
PoistaEkat pesut on nyt pesty ja ekat ateriat syöty, tosin mä nyt vähän himmaillen siirrän tuohon ruokaan, kun nää ei ole syöny nappulaa pitkiin aikoihin. Eli annan osin vanhaa tuttua barffia ja osin tuota. Tuntui hyvältä maistuvan, saa nähä vieläkö maistuu sitten, kun ei todellakaan mitään muuta saa... Toisaalta nythän olis hyvä sauma opettaa pois kerjäämisestä sekä siitä, että aina kun tulen kotiin, tyypit juoksee namikupin viereen oottamaan, että mamma antaa Dentasticksit...
Toivotaan, että auttaa ja on kaiken vaivan arvoista!!
Tsemppiä urakkaan! Meidän edellinen tolleri on hyperallerginen. Lopulta sai siedätyshoitoa piikkeinä ja söi koko ikänsä kortisonia. Iän myötä oiraat helpotti. Kaapolla nyt vähän samaa, toinen korva renaa, tietää taas tarkempaa diettiä. Ei ole helppoa silläkään herkkusuulla.
VastaaPoistaVoi apua, kuulostaa melko karulta tollanen kortisonin syönti. Meidän koirat on jo 8v ja 10v, ihan suht terveitä ne on aina ollu paitsi joskus harvoin just korva- ja iho-tulehduksia ja kutinoita. Mistä lie sitten johtuvat, en tiiä. Allergiaa jos on, niin aika lievät on kuitenkin oireet ja aika myöhään iskee, mutta koitetaan nyt kuitenkin tota ruokaa. Kyllä ovat vähän surkeina olleet, kun ei minkäänlaista murenaa tipaha pöydän viereen...
PoistaMuutama vuosi sitten kuulin, että erään tutun kissalla on masennusta ja syö siihen lääkettä. Siis en ikinä ollut kuullutkaan, että kissakin voisi sellaisesta kärsiä!!
VastaaPoistaJoo, kyllä kieltämättä aika hullulta kuulostaa... Mutta kaippa ne nykyeläimet kärsii sitten nykysairauksistakin. Meidän toiselle kissalle koitettiin antaa jossain kohtaa rauhottavia lääkkeitä, kun se oli selvästi jotenkin stressaantunut... mutta lääkkeen antaminen se vasta stressin paikka olikin. Kaikenlaista, huhhuh.
PoistaNo huh huh...ompas kurja juttu, mutta toivotaan, että auttaa ja koiruli tulee kuntoon! Jaksuja emännällekin ♥
VastaaPoistaKiitos! Vaikeinta ehkä onkin just emännällä, jonka vastuulla on koko ajan kytätä, ettei missään vaan ole mitään mitä saisivat suuhunsa...
PoistaKurja juttu toi ruoka-aineallergia! Meidän Maurillahan puhkesi kutinat naudanproteiinista vuosi takaperin. Nyt sikakin kutkuttaa. Broileria voi syödä vähän ja harvoin kerrallaan. Ja Mauri on ollut ihan kasvattajalta saakka raakaruokinnassa. Mutta silti. Alkoi myös samalla tavoin; tuli niitä kellukoita varpaiden väliin jota sitten lutkutti kaiket päivät. Ja selkä hilseili. Syötettiin sille pariinkin otteeseen sellaista hypoallergia ruokaa, mistä poistettu kaikki yleiset allergeenit. Kaikki muut jätettiin heti pois ja oireet katosivat kyllä tosi nopeasti. Muutamassa viikossa. Pestiin lääkeshampoolla myös.
VastaaPoistaAllergiaruuat tuntuvat kaiken lisäksi olevan maittavia koiran mielestä.
Nyt ruokana on Trovetin peuraruoka. Ja oireet ovat pysyneet poissa. Voin aina silloin tällöin antaa, vaikkapa hoitotoimenpiteen palkinnoksi, sian korvan tms. Kalaa saa jonkin verran myös. Tuo Trovetin ruoka on huomattavasti halvempaa kuin se hypoallergiaruoka. Mutta olen silti onnellinen, että koira on pieni!
Minultahan kysyttiin myös eläinlääkärissä, että pystynkö oleman niin, etten anna koiralle herkkuja. Meillähän on niin, että MINÄ syön täällä herkut! Ei eläimet! =) Joten ei ole tuottanut mitään tuskaa! Heh heh!
Sitähän ei pystytty valvomaan, mitä se tuota ulkoa imuroi suuhunsa. Kun on kaiket päivät ulkona vapaana. Sillähän on tapana ollut jemmaillakkin kaikkia luitaan ym. pitkin pihoja. Mutta elukkatohtori oli sitä mieltä, ettei se ole niin vaarallista, kuin se mitä ihmiskäsi sinne suuhun tuppaa.
Mutta jos ihan vakavasti, niin ei se elukka siitä kärsi, jos se ei niitä "herkkuja" saa. Se on vain meidän ihmisten kuvitelmaa. Herkut voi korvata huomiolla ja hellyydellä! Ja kuinka helppoa ruokintaa tälläinen loppujen lopuksi on meille ihmisille! Vaikka minäkin kyllä haluaisin ruokkia elukkani "paremmin".
Kyllä ne vaivat siitä helpottavat. Aluksi tuottaa työtä, mutta kun se oikea ruoka löytyy ja itse ottaa asian niinkuin se vain nyt on, kaikki menee ihan hyvin! Tsemppiä tähän hetkeen!
No nyt kyllä kuulostaa ihan just samalta kuin meillä on ollu!! Tosin meidän koirat söi alkuun lähinnä vaan nappulaa, nyt on muutamia vuosia jo pääosin syöneet raakaa ja kasviksia. Ja nimenomaan siis sikaa, nautaa, kanaa ja kalkkunaa... joista lääkäri sanoi, että siinähän ne onkin sit kaikista eniten allergisoivat aineet... Mutta ihan samat on oireet kuin mitä teillä on ollu.
PoistaMeidänkin koirat tuntuu tykkäävän tosta ruoasta. Ja samaa oon aatellu: onneks ne on pieniä... Sinänsä ei ehkä kalliimmaksi ees tulis tota syöttää kuin raakaa tai eläinkaupan nappulaa. Vaikeeta kuitenkin tämmönen eliminaatioaika. Toivottavasti auttaa ja jos vaikka sit samalla lailla voitais jatkossa syöttää kuin mitä tekin teette.
Tuota olen tosiaankin miettiny, että mitäs sitten noi ulkoa imuroidut. Etenkin toi nyt kuurilla oleva koira on todella hanakka nappaamaan kaiken maailman hiiret ja rotat mitä vaan kiinni saa. Ei se välttämättä niitä syö, mutta hampaissa ne kuitenkin käy. Ja entä sitten heinän syöminen pihalla?? Mä oon nyt ajatellu, että kaippa koirat täytyy pitää sitten vaan narussa kiinni koko ajan ja silmä kovana kytätä niiden menemisiä. Harmillista, koska olis iso piha missä saisivat olla vapaana...
Totta, että huomio ja hellyys varmasti korvaa herkut. Mutta kyllä oli just äskenkin aika surkea näky, kun tyypit makasi keittiön lattialla nenät kohti pöydällä majailevaa juuston palaa... ;) Mietin sitäkin, että jos vaikka antais niille mukamas herkkuja, ja antaiskin sit vaan sellaset hyponappulat. Tulis ees vähän parempi mieli koiruleille. Ja itellekin.
Niin, munkin mielestä toi raakaruoka on jotenkin kyllä mielekkäämpi vaihtoehto kuin jotkut tylsät ei miltään maistuvat (?) nappulat... Vaikka toisaalta kieltämättä jopa hiukan houkuttelee ajatus, ettei tarttis enää sitä pakastus-sulatus-sekoitus-purkitus-rumbaa... No katellaan miten tässä nyt sit käy. Kiitos tsempistä!
Koirille paranemis rapsut <3 Kyllä se siitä hyvällä hoidolla, välillä elämä on tämmöstä, vähän hankalampaa, koirillakin.. Mutta oikein ihanaa viikon jatkoa Heli :)
VastaaPoistaRapsutellaan! Eiköhän tämä tästä. Aina vaan vähän ärsyttää jotenkin, kun tulee tavalliseen elämiseen jotain tyhmiä hankaluuksia ja muutoksia...
PoistaIhanaa viikkoa sulle kans! ♥
tsemppiä! se on sitä nyky-aikaa,eläimiltäki löytyy jos vaikka mitä sairautta. toivotaan,ett dieetti puris koiriin <3
VastaaPoistaUpeita kuvia lenkki-reissulta ;)
Kiitos tsempistä! Todellakin tuntuu olevan noilla lemmikkieläimillä kaikenlaista elintasosairautta nykyään. Siskon kissalla on epilepsia ja yhellä jos toisella vanhalla eläimellä tuntuu olevan diabetestä yms. Aika hullua, ja ihan meidän ihmisten vikaa kaikki, jos totta puhutaan. Jalostuksella aikaan saatua, ja väärällä ruokinnalla jne. Mutta toivotaan että kutinat ja näppylät nyt tällä hoidolla katoaa.
PoistaKiitos kuvakehuista, minäkin tykkään näistä kuvista. Johtuu varmaankin ennen kaikkea siitä, että minusta syksy on niin ihanaa aikaa.
Voi, ymmärrän tuskasi! On aina monessakin mielessä tosi inhottavaa, jos tulee tuommoista ylimääräistä. Meidän nykyisellä koiralla oli nuorempana ihan samanlaisia vaivoja. Sillä oli lisäksi korvat ihan kauheassa kunnossa. Samalla tavalla pestiin tassuja (tosin joka ikinen ilta) sekä laitettiin korvatippoja. Tuskallisinta oli just se odotteluaika shampoon kanssa. Minuutit tuntuivat tunneilta. Eläinlääkäri kehotti jopa kuivaamaan tassut pesujen jälkeen föönillä, että varmasti tulevat kuiviksi. En tainnut sitä tehdä kuin pari kertaa... Allergiaa silloinkin epäiltiin yhtenä vaihtoehtona, mutta koska oireet hävisivät kuitenkin suht nopeasti, en muista tehneeni minkäänlaista ruokavaliomuutosta. Vehnätöntä nappulaa tuo mun mielestä söi silloin. Muistan kyllä eläinlääkärin sanoneen, että JOS oireet eivät häviä, pitää alkaa pikkuhiljaa testailla sitä syömispuoltakin. Silloin oli pitkä kostea syksy, joten eläinlääkäri piti mahdollisena myös sitä, että se kosteus ja lätäköissä/ojissa tallustelu oli aiheuttanut oireet.
VastaaPoistaTsemppiä teille! ♥ Ymmärrän ihan täysin, kuinka inhottavaa on viedä omalta rakkaalta lemmikiltä tuommoiset ilot. Ymmärrän myös sen, että monien mielestä on ihan huuhaata ajatella näin, kun ei se lemmikki oikeasti siitä kärsi. Silti...... niisk! Ja niin, lemmikin terveysongelmat on aina inhottavia. Viimeinen vuosi sydänvikaisen koiran (eli siis edellisen koirani) kanssa oli silkkaa tuskaa. Kyllä siinä sydän meinasi murtua ihan täysin.
Meillä oli myös epäilyksen kohteena toi märkä kesä ja syksy. Ja se, että tämä kyseinen koira tykkää yli kaiken kaivaa kaikenlaista, se saattaa tonkia ihan helposti pari tuntia tuolla jossain peltojen välisessä ojassa. Saa nyt sitten nähdä, miten tän ruokavalion kanssa käy - koira nimittäin ei nyt sitten yllättäen tykkääkään erityisemmin niitä nappuloita syödä... pari ekaa päivää meni tosi hienosti, kun sai samalla sitä vanhaa totuttua ruokaa siellä seassa, mutta nyt kun on käytössä pelkkä nappula, niin on jo useamman ateriansa syönyt hyvin nihkeesti, eikä läheskään kokonaan. Luotan (ainakin vielä...) siihen, että nälkä ennen pitkää tulee ja alkaa ruoka maittaa paremmin.
PoistaShampoopesujen kanssa mä sitten luistin heti sen ekan kokopesun jälkeen... olis pitänyt pestä tassut joka kolmas päivä, niin jäipäs sitten se eka tassupesu jo heti väliin... tänään sitten kunnostauduin ja pesin. Onneksi se oli tosi paljon helpompaa, kun piti tosiaan vaan tassut pestä eikä koko koiraa.
Ja oikeesti tää on minusta tosiaankin inhottavaa ja tuntuu koiran kiusaamiselta. Toisaalta tolle ei pikku laihis oo ollenkaan huono idea, eikä se kerjäämisen lopettaminen... mutta kuitenkin. Kiitos tsempistä! Ja toivottavasti et enää joudu kokemaan noita raastavia aikoja sairaan koiran kanssa!! ♥
Voi kurjaa, se on aina inhottavaa jos koira (tai pieni lapsi) joka ei osaa sanoa mihin sattuu - tai että ylipäätään sattuu! - sairastaa. Mutta hyvä jos teillä nyt olis mahdollisesti helpotusta tulossa.
VastaaPoistaSe on totta, mä mietin tuossa joku aika sitten ihan samaa että ennen sitä ruokittiin millä sattuu ja koirat oli enemmän tai vähemmän terveita ja sairaita, mut ei kyllä tämmösiä hoitoja osattu edes miettiä. Kehitys kehittyy ja näihin lisääntyneisiin allergioihin yms. on varmaan yks syy koirien jalostuksessa. Mutta ei siitä sen enempää. :) (en siis pidä jalostusta huonona asiana :) )
Ihania kuvia minustakin, syksyssä on kyllä oma juttunsa. <3
Koirat oli varmaankin ennen enemmän sekarotuisia, ja nehän on tunnetusti terveempiä. Kyllä minä jalostusta monesta asiasta syytän, myös tästä allergioiden yleistymisestä. Vaikka niihin varmaan voi olla syynsä myös ympäristötekijöillä, saasteilla jne.
PoistaToivotaan, että nyt kuitenkin paranee. Kurjaa oli yhdessä vaiheessa, kun selvästi astuminen karkealle hiekalle sattui. No, silti koira saattoi lähteä ihan "ilman aivoja" juoksemaan täysillä jonkun lentävän linnun "perään" ja ihan sujuvasti siitä soran yli... takas tullessa sitten linkutti.
Syksy on parasta, minusta sillon saa myös parhaat valokuvat. Tai siis ainakin ite tykkään yli kaiken noista kaikista luonnon väreistä ja syksyn tunnelmasta. ♥