Tänään on ollut oikea "en tee mitään"-päivä. Olen jotenkin ihan älyttömän väsynyt. Aamulla oli todella vaikea kammeta itsensä sängystä ylös... koirat joutui piipittämään ihan tosissaan, ennen kuin vaivauduin nousemaan. Olo oli ihan tokkurainen ja pökkyräinen pitkän aikaa. Ja on kyllä edelleenkin (kello on pian kaksi...).
Olenkin sitten lähinnä vaan surffaillut netissä, ollut lievästi järkyttynyt Amerikan presidentinvaalien tuloksesta ja istunut pöydän ääressä lukemassa vanhoja lehtiä, joita sain ystävältäni vinon pinon viimeksi kun nähtiin. Hauska käydä läpi vuoden vanhoja juttuja ja esimerkiksi viimevuotisia joulunumeroita. Löytyi yksi tosi kiinnostavakin numero täynnä siivousta, raivausta ja järjestelemistä. Sen luin kannesta kanteen (kun yleensä vaan selailen ja luen jotkut kiinnostavimmat jutut) ja lopulta otin oikein säästöön, vaikka en noita muuten aio jemmailla.
Liekkö syynä tähän tokkuraiseen oloon taas nämä sekalaiset työvuorot... Viime viikolla aamuvuoroja ja aikaisia herätyksiä (ennen viittä aamulla), sitten pari vapaapäivää. Sitten onkin iltavuoroja ja myöhäisiä nukkumaanmenoja (ja silti aikaisia herätyksiä muun perheen tahdissa...). Tänään on vapaapäivä ja huomenna pitäisi taas saada itsensä ylös viideltä aamulla, huoh. Ja sitten onkin taas vapaapäivä. Ja sitten on koko viikonloppu töitä...
Jotenkin kyllä niin ankarasti ottaa päähän tämä viikonloppuisin tehtävä työ. Nytkin katselin lehdestä, että alkaa olla siellä sun täällä kaikkia kivoja joulumyyjäisiä ja mitä lie tapahtumia, ja missä minä olen - no töissä. Olen lähdössä yhteen reissuunkin tässä kohtsilleen, palaan sieltä sen viikon lauantaina - ja olen sunnuntaina töissä. On tulossa töistä pikkujoulua ja miehen pikkujoulua (johon voisin mennä mukaan), ja missä minä olen sitten ne seuraavat päivät, eli sunnuntait - no töissä..... Argh, raivostuttavaa.
Kuka oli se typerä ääliö, joka keksi, että kauppojen pitää olla auki sunnuntaisin? Siis myös isänpäivänä, äitienpäivänä...? Ja pyhinä, kuten vaikka itsenäisyyspäivänä, uutenavuotena, jouluaattona, juhannuksena, vappuna, pääsiäisenä...??? Kuinkahan moni niistä päättäjistä on oikeesti itse siellä töissä silloin?? Tämä asia saa aina mut niin raivon partaalle... Eikä niistä töistä voi kieltäytyäkään tällä alalla. Olen siis satimessa.
Vai onko syynä mun väsymykseen ja tokkuraisuuteen tämä kylmä keli... Kun täytyy palella sisätiloissakin. Meillä on nyt pistetty uuneja kuumaksi joka ikinen päivä, mutta tehokkaasti tuo hirvittävä viima tekee lämmityksen tyhjäksi. Onneksi on korjailtu noita eristyksiä, ennen remontteja täällä olis kyllä sukat pyörineet jaloissa näillä keleillä! Nyt riittää, että on parit villasukat jalassa päällekkäin ja fleecetakki trikoopaidan päällä. Ja teekuppi koko ajan kourassa...
Yksi syy väsymykseen voi olla se, että just nyt on asioita, joiden takia on aivan valtava raivo päällä koko ajan. (Enkä tarkoita nyt tässä kohtaa noita työaikoja.) Esimerkiksi eilen lensi kyllä tavaraa paikalleen töissä melkoista vauhtia ja supertehoilla, kun työntekoa siivitti raivokkaat ajatukset sisälläni. Ja kun sen työvuoron puski menemään vauhdikkaasti ja sitten hiukkasen nyyhkytteli sohvalla kun katseli Ensitreffien ihania pariskuntia, niin jälkijunassa iskikin tälle vapaapäivälle ihan totaalinen uuvahdus. Mene ja tiedä.
Koiratkin on taas hyvin vähällä lenkityksellä. Niille laitetaan kyllä toppaa päälle lenkille, mutta eipä ne puvut kinttuja peitä. Vanhempi koira selkeesti palelee tuolla viimassa, joten aika lyhyet on ulkoilut. Ja esimerkiksi tänään ei olla käyty vielä ollenkaan ulkona pikaisia pissoja lukuunottamatta... Tunnen itseni hiukan huonoksi emännäksi sen vuoksi, vaikka tiedän, ettei koiratkaan innoissaan tuolla olisi. Meidän koirat selkeesti rakastaa lämpöä, ne aina majautuu uunien eteen, kun niitä lämmitetään. Ja oli ihanaa, kun kaksi lämpöpatteria oli aamulla mun peiton alla. ♥ Siis siihen asti, kunnes sanoivat, että nyt ruokaa, mamma!
Kävelin yhtenä päivänä töihin. Olihan se melkoista, ihan piti vastatuuleen puskea menemään. Ei mua palellut, kun oli tarpeeksi päällä. Tuulenkin kesti ihan hyvin, vaikka se oli kieltämättä aika hyytävä. Tuo vaakasuoraan tuleva lumi on minusta paljon ikävämpää kuin pelkkä tuuli, se tekee olon palelevaksi, vaikka olis hyvin päälläkin. Tällaisina jäätävän viiman päivinä ajattelen, että olis kiva asua jossain metsän keskellä, tuulelta suojassa.
Mä olen mietiskellyt jouluisia asioita. Että tekiskö ite kortteja vai ostaisko valmiita... ja kenelle laittaisi lahjoja ja mitä kivaa keksisi lahjoiksi. Meidän veronpalautukset on aina olleet pienimuotoinen joulun pelastus, mutta tänä vuonna ne rahat menee suurimmaksi osaksi autoon, joka jouduttiin sen ruttaantuneen tilalle ostamaan. Ei sillä, todellinen helmi kyllä löytyi ja sopuhintaan - mukavasti auttaa asiaa, että mies on autoalalla töissä. Mutta tosiaan kyllä se rahanmeno silti harmitti, kun oli vähän muuhun käyttöön ne palautukset haaveillut laittavansa (esim yhteiseen matkaan miehen kanssa... nyt täytyy vissiin sit vaan matkustella autolla... Prismaan ja takaisin, hehheh).
No eipä tässä tän kummempaa. Taidan jatkaa olemista ja tekemättömyyttä. Keitän lisää teevettä, kaivan kaapista piparin ja otan pinkasta seuraavan lehden luettavaksi... Pitäisköhän mennä oikein sohvalle selälleen viltin alle lojumaan...
Kirpsakoita kelejä teillekin, pitäkäähän pipoistanne kiinni jos ulos menette!
Heli
Ihailen tota sun säntillistä purkkirivistöä. On tekstitkin niin suorassa ja samalla korkeudella :). Just sellasta, mihin voisin itsekin kuvitella käyttäväni aikaa (ja viivotinta..). En kestä mitään, mikä on vinossa. En mattoja, enkä tauluja (joita meillä tosin ei ole, koska lapsuudenkodissa niitä oli ihan liikaa), enkä sohvia, enkä mitään. Kaikki muu ympärillä voi olla hyrskynmyrskyn, mutta suorat linjat pitää olla suorassa :D.
VastaaPoistaHuomaan itsestäni, että jos olen väsynyt tai huolestunut jostain, mua palelee tosi helposti. Muuten en palele ikinä. Eilen oli just sellanen inhottava horkkakylmä kotona, kun olin niin huolissani yhdestä asiasta, jolle en voinut tehdä mitään. Mutta niinkuin aina, kaikkein eniten paleluun auttaa se, että lähtee ulos. Mitä kylmempi keli ja pidempi lenkki, sen parempi. Tuntuu sisällä ihanan lämpimältä sen jälkeen.
Mutta nyt mulle tuli äkkilopetus tähän. Sori ja heippa! Ja kuulumisiin.
Viivotinta en käyttäny, mutta muuten kyllä koitin sillon aikanaan saada tekstit suht kohdalleen. =)
PoistaJoo, mullakin on sellanen stressaava asia nyt mielessä. Voipi olla, että vaikuttaa oloon ja myös palelluttaa. Mä oon kyllä muutenkin aika viluilija ja nämä viimat on tehneet lattioista täällä aika kylmät.
Oon antanut itselleni luvan ihan olla vaan tänään, en mennyt edes ulos. En tiiä oliko hyvä ajatus, mutta kun ei nyt vaan jaksa kerta kaikkiaan.
Kuulumisiin! ♥
On niin oikein toisinaan olla ihan reporankana. Maata vaan siellä sohvalla ja vetää lämpöistä peittoa korviin. Ja itse vuorotyötä aikanaan tehneenä tiedän niin jetsulleen sen tunteen, kun on totaalisen poikki aivan kaput ja lepo on niin ansaittu.
VastaaPoistaEn ymmärrä minäkään, miksi pitää kauppojen pidellä oviaan auki joka ikinen päivä, vähemmälläkin pärjätään. Ei ajatella laisinkaan niitä työntekijöitä. Tosin täällä ainakin oli juttu lehdessä tuosta Prismasta, että siellä juuri nämä juhlapyhät miehitetään vapaaehtoisilla tekijöillä, mene ja tiedä...
Tää lumentulo sais nyt mun mielestä loppua ja viima sen mukana. Onhan se ikkunasta ihan kivaa katella, kun hiutaleet leijailee, mutta päivittäin on myös kammettava itsensä tuonne ulkosalle, joten topata saa itseänsä, jottei ihan kylmety. Kyllähän näihin taas aikanaan tottuu, mutta alku aina hankalaa.
Väsyneenä meikäläiselläkin on useimmiten vilu, mistähän johtuu. Toisinaan siihen ei auta likimain mitkään peitot eikä kerrastot. Tuntuu kuin olis ytimiä myöten jäässä.
Täällä toinen, joka on melkoisen pöllämystynyt tuosta Trumpin valinnasta. Mitähän ne amerikkalaiset on oikein miettineet äänestäessään??? Hohhoijaa, sitä saa mitä tilaa....
Ja meikäläiselle on iskenyt niin tervetullut nurkkien siivous vimma, että oksat pois. Kyllä sitä onkin jo odoteltu. Niin oon raivannut tavaraa tästä huushollista ja hyvältä tuntuu. Eikä homma oo vielä lähimainkaan pulkassa, toivottavasti innostus jatkuu =)
Lämmin hali väsyneelle ja uutta puhtia huomiseen päivään <3
Lepo on hyvä asia, vaikka on se aika vaikeaa ilman, että tuntisi itseään laiskaksi ja kokisi siitä huonoa omaatuntoa. Ja lisäksi kun olen vaan lähinnä mussuttanut suklaata, pipareita ja pähkinöitä koko päivän... Jos ei olis noita lapsia ja koiria ja miestä, niin mitäpä siitä, ei olis kuin itselleen "tilivelvollinen". Mutta nyt nuo nappisilmät tuijottelee vieressä (koirat siis), että eikö me mennä ollenkaan lenkille... ja sitten kun on itse päivän vaan täällä löffäillyt, tuntuu vähän hullulta patistella muut lenkillekin vielä... No, joskus näin. Olen mä täällä tehnyt jotain tarpeellistakin, nimittäin selannut ammattinettiä ja etsinyt erilaisia ammatinkuvauksia... kotitehtävänä työkkäristä tällainen siis. Mielenkiintoista, mutta erittäin aikaavievää.
PoistaMeillä on sen verran pieni tuo työpaikka, että jokainen joutuu niihin viikonloppuhommiin välttämättä. Ei kukaan ole erityisen halukas pyhätöihin, joten ne jaetaan sitten kaikkien kesken. Jotenkin vaan aina tuntuu, että "miksi aina minä", vaikka oikeesti kai ne tasapuolisesti menee. Ei ne tuplapalkatkaan kauheemmin innosta noita vuoroja itelleen haalimaan. Kuitenkin alan vaihto on todella vaikea ajatus, en yhtään tiedä mitä tekisin jos en tätä... siksi pitääkin noita ammatteja tutkailla ihan ison ajan kanssa.
Väsymys ja viluttaminen kuuluu kyllä yhteen mullakin ihan selkeesti. Nyt on vielä lisänä muuta uupumusta, kerron sulle sit kun saan aikaan kirjoitella...
Katsotaan mitä tuleman pitää tuolla Amerikassa. Huhhuh, jotenkin pelottavaa.
Ai sulle on nyt iskenyt vimma! Voi että, tuota hommaa jaksaisin kyllä tehdä minäkin, jos olis kaappeja kaiveltavana. Voi että, onko mun pakko opiskella ammattijärjestäjäksi, että pääsen kaappien kimppuun...
Intoa raivailuun sulle ja kiitos halista! ♥
Hyvä, jos pystyy olemaan itselleen armollinen ja antamaan luvan välillä vain olla! Jos aina vain suorittaa, siitä lopulta sairastuu.
VastaaPoistaOlen aina tykännyt erilaisista maailmanlopun skenaarioista, joten Yhdysvaltain tulevalta presidentiltä odotan vielä paljon mielenkiihdykettä. Joko tulee tammikuussa tankit itärajan yli, no jos ei niin ilmastonmuutosta ei ainakaan pystytä nyt estämään millään. Jotain jännitystä sentään elämässä.
Mä kyllä sinänsä pystyn laiskottelemaan ihan helposti, mutta aina siitä on vähän huono omatunto...
PoistaAi kauheeta, mä taas pelkään kaikkia tollasia ajatuksia ihan hirveesti! Ei tollasia jännitysjuttuja mulle, hui... Saa nähä mitä tuolla ison rapakon takana nyt tapahtuu jatkossa - voi olla jopa, että ei paljon mitään... kunhan vouhottavat vaan. =) Tosta ilmastonmuutoksesta luin jostain, että siitä irtisanoutuminen olis niin pitkä prosessi, ettei tämä kausi Trumpille siihen riittäis. Eikä se kai ole sen yksin tekemä päätös muutenkaan, toivottavasti siellä pistävät viisaammat lujaa hanttiin. =)
Mä olen ollut uuvuksissa ja väsynyt jo pidemmän aikaa omasta mielestä mutta sitten taas toisaalta kun katsoo ja miettii viikkoa taaksepäin, onhan siellä tullut tehtyäkkin jotain... Enemmän henkisen puolella on varmaan tuo väsymys mulla ja sitten se tekee fyysiseen oloon tepposia. Kun mitenkä se onkin niin vaikeaa ilman selittelyjä ja ihmettelyjä vaan pitää vapaata, vapaata kaikesta ja lötkähtää mielettömän hyvällä omallatunnolla pitkälleen koko päiväksi viltin alle teekupposen kanssa... Iltasella ihmetellä hymy kasvoilla että menipä tämä päivä kivasti eikä ärtyneenä laskea kuinka monta kotityötä jäi sen takia tekemättä :D
VastaaPoistaMutta tuo työ on yksi tärkeimmistä asioista olla tasapainossa muun elämän kanssa, koska se on iso osa elämää tämän ikäisenä... Aukioloajat saa pelkkää miinusta, en tykkää, ei olisi tarvetta!!!
Mutta kyllä tämä tästä kun keskittyy enemmän niihin positiivisiin asioihin ja olen enemmän ja enemmän alkanut ajattelemaan että ollaan oman onnemme seppiä joten on olemassa paljon ratkaisuja millä helpottaa omaa elämää jos on vain valmis luopumaan jostain..mutta se luopuminen onkin sitten taas oma lukunsa..
Kaikesta huolimatta ihanaa päivää sulle ja reippautta loppuviikolle ♥
No sanoppa muuta, todella vaikeeta löffäillä hyvällä omallatunnolla!! Katot minne vaan, niin aina löytyy jotain "toikin pitäis varmaan tehdä"-juttuja... Ja jos ei löydy, niin aina sitä jotain keksii. =D No, eilen en kyllä todella tehny mitään, en koko päivänä pistäny nenääni ovesta ulos.
PoistaTodellakin työ pitäis saada tasapainoon muun elämän kanssa. Työtä pitää tehdä ja tuohan se päiviin rytmiä ja tekemistä. Se sais mielellään olla sellasta mihin menee ilolla joka päivä, tai ainakin ees suht joka päivä. Eikä munkaan työssä sinänsä oo vikaa, työajoissa vaan... Huomaan, että aina vaan pahemmin niistä menen väsyksiin, kun ovat kovin vaihtelevia. Täytyy toivoa, että jotain keksin piakkoin tän asian suhteen.
Positiivinen asenne on hyväksi, moni asia näyttää paremmalta kun miettii sitä positiivisen kautta. Mä taidan olla kuitenkin enemmän negatiivinen perusolemukseltani, tai mä sanoisin vielä enemmän että olen realistinen ja liiankin tosikko kaikessa. Mutta näillä mennään.
Tsemppiä sullekin ja mukavaa loppuviikkoa! ♥
Ei joka päivä tarvi olla tehokas! Alleviivaan kanssasi tuota, että työvuorojen jatkuva vaihtelu tekee tokkuraolon. Minun ei tarvitse (vielä) tehdä viikonloppuina töitä. Vaikka kaupat ovatkin auki 24/7 joka päivä, ei ihmiset ole onneksi alkaneet syömään sen enempää. Ja näin ollen elintrviketeollisuuden ei tarvi ruokien pitkien säilyvyysaikojen ansiosta olla töissä jatkuvasti. Vaikka suuret kauppayhtymät vaatisivatkin sitä!
VastaaPoistaEn tiedä... tuntuu olevan ihan yleistä, että tämä meidän ikäluokka alkaa olemaan aikas uupunutta. Me vanhetaan, mutta elämän vaatimukset vain kasvavat. Pitäisi vaan yrittää roikkua mukana!
Sepä tässä mielestäni onkin kummaa, että koska ihmiset koko ajan syö aika lailla saman verran, niin miksi se aukioloaika pitää laajentaa niin pitkäksi... Kun varmaankin ne samat kamat sieltä kaupasta lähtisi mukaan vähemmälläkin aukiololla. Mun ajatusmallilla tästä on kaupoillekin vaan enemmän kuluja, kun on palkkamenoja useammilta tunneilta. Mutta kaippa mä ajattelen sitten aika erilailla kuin ne, jotka niitä laskelmia tekee. Kohta tää maailman on auki 24/7 ja sille ei vaan voi mitään... Toivottavasti teidän työpaikalla säästytään siltä!!
Poista"Me vanhetaan, mutta elämän vaatimukset vain kasvavat." Olet kyllä niin oikeassa tossa asiassa!!!
Joo, mä ajattelen kanssa että kyllä sille epäsäännöllisellekin aikansa on, nuoremmat jaksaa ja jopa haluaa tehdä epäsäännöllistä työtä ja vaikkapa vuorotyötä ja iltaa. Mä vaan en tahdo enää jaksaa... Olis vaikka ees viikko sitä ja toinen tätä, niin olis helpompaa, nyt on sitä, tätä ja tota, niin on ihan sekaisin koko ajan. Jotenkin minusta on vaan tosi vaikea pitää mistään säännöllisestä nukkumaanmenoajasta kiinni tällä lailla.
VastaaPoistaVanhat naistenlehdet on ihania. Melkein parempia kuin uudet.
VastaaPoistaNäin kun ei seuraa päivän juoruja, ei puolet ajasta tunne kenestä kirjoitetaan, ja kun lukee vanhaa lehteä, on ehkä voinut jo "tutustua" näihin uusiin juokkiksiin. =)
Joululehtiä olen itsekin haalinut kirjastosta. En ehkä siksi, että hakisin ideoitakaan, vaan enemmän fiilistelypohjalta. Koska meillä on täällä nyt ne hanget korkeat nietokset, on ihan joulufiilis muutenkin. Noiden lehtien selailu vähän glögiä siemaillen ja ehkä piparia nakerrellen saa just sellaisen ihanan olotilan: se rentous ja helppous.
Älä huoli siivouksista ja tekemättömistä töistä. Eipä aina tarvitse niin hurjan ihmeellisen tehokas ollakaan. Paras lahja itselle on antaa lupa olla laiska hyvällä omallatunnolla.
Pirteää joulun odotusta!
Juu tosi kiva on ollut lukea noita lehtiä, vaikka ei ne kovin vanhoja ole, ehkä jotain vuoden vanhoja suunnilleen. Oli hauskaa löytää sieltä juttu yhdestä kaveristanikin. Tiesin, että juttu on, mutta en muistanut silloin ettiä että missä lehdessä... nyt se tuli sitten ihan sattumalta eteen.
PoistaMä kans tykkään fiilistellä joulua lehdistä. Yhden lehden ostinkin jo, se tosin oli vähän pettymys... Täällä pakkanen paukkuu -17 asteessa tänään ja hanget hohtaa. Voi kun pysyis nämä kelit jouluun saakka!! Ihanasti kyllä tekee joulumieltä heti tuo lumi.
Mä en oikein viihdy, jos on kovin sotkuista... siksi ei osaa sit olla vaan. Ja nyt kun oon koko viikonlopun töissä, oon tavallaan pois sen ajan kun yleensä siivotaan ja tuntuu koko ajan, että mun pitäis nyt nää vapaapäiväni käyttää tehokkaasti... plääh. Eilenkin otin kyllä tirsat iltasella, kun olin nukkunut tosi huonosti ja vähän edellisenä yönä. Oli se ihanaa maata sohvalla vaan. =)
Kivaa joulun odotusta sinnekin!
Hyytävä pakkastuuli on ihan kamala, kun se menee luihin ja ytimiin.
VastaaPoistaToivottavasti tokkurainen olo alkaa helpottaa. Sekaiset työvuorot ovat varmasti pahoja.
Mukavaa viikonloppua!
Kyllä, tuuli vielä joten kuten meniskin, mutta sitten kun siinä on lisänä vaakasuoraan tuleva sade, niin se meinaa olla jo liikaa. Nyt onkin kelit sitten kääntymässä vesisateen puolelle vissiin, se on kyllä tylsää... Mieluummin ottaisin lumen ja pakkasen kuin märän ja mustan vesikelin.
PoistaVietän taas vapaapäivää ja taas on olo tokkurainen ollut tänään.. alla on kaikenlaista vuoroa jälleen kerran. Plääh.
Mukavaa viikon jatkoa!