Kuva joltain pakkasaamulta.
Ikkuna hiukka falskaa, se on kovilla pakkasilla tuon näköinen... Tänään onkin sitten vuorossa suojakeliä ja ikkuna on ihan pienillä vesipisaroilla koristeltu. Tai oikeastaan pakkasmittari näyttää -5, että en sit tiiä onko ikkunat niin lämpimät, eli vuotavat lämmön läpi (??) kun ne tosiaan on ihan kuin vesipisaroilla. Vanhat talot, tää on niin tätä... Sukat pyörii jaloissa kun vetää, nurkissa on pakkasta (oikeesti, meillä on sellanen mittari millä sain miinuslukemia tiettyihin kohtiin mitatessani...), uunin vierellä läkähtyy jne.
Taas vähän kissakuvaa...Tuossa tuo nytkin makailee mun läppärin takana ruokapöydällä. Meillä ei oo niin kauheen tarkkaa, vaikka kissa siinä makaakin... ei nyt tietty ruoka-aikaan, mutta muulloin. Mun kontrollifriikkeys on siis siltä osin vuosien mittaa aika hyvin hellittäny, kun ei noille eläinten karvoille ja sotkuille just paljon mitään voi. Jos olisin ihan kauhee friikki, menettäisin varmaan järkeni kun aika ajoin joutuu siivoomaan oksennuksia ja myös sitä ihteään matoilta ja sängyiltä jne. Pupujen papanoita on siellä täällä silloin, kun ne alakerrassa on olleet, heinää kantautuu kummasti häkin ulkopuolellekin, toki välillä myös vähän haiskahtaa häkki ennen siivousta, ja tietenkin karvaa on joka paikassa (myös avaamattomassa voirasiassa jne)... Ei se mua haittaa. Nyt on sentään päästy siitä, että juoksuiset tyttökoirat nukkuu meidän vieressä... ei niin, etteivät enää nukkuis, mutta leikatuilta koirilta ei enää ne juoksut tule. Koira vaan kuuluu sinne peiton alle kainaloon yöllä, nih.
Mä koitan tässä asennoitua keventämään. Aamu alkoikin omenan ja persimonin palasilla. Meillä ei kukaan muu tykkää tosta persimonista, joten saan ihan ite nauttia ne aina. Mun mielestä on hyvää. Nyt olis totisesti kyllä aika hylätä jokapäiväiset suklaat ja alkaa syödä terveellisemmin. Liikkuminenkin on ihan surkealla tolalla, ei noilla pakkasilla tai kauheilla tuulilla mitään tullu tehtyä ja muutenkin olen turhan paljon jämähtäny tähän koneelle. Sain hierojalta noottia ja konekieltoa, mutta mä ihan vähän vaan... Ei vaan, mulla on aivan kauhee jumitus selässä ja hartioissa, ja joka aamu herään ihan kipeenä jo valmiiksi. En suorastaan oikein tiiä mitä asialle tekisin. Parin viikon päästä menen taas hierottavaksi, jospa se siitä vähitellen alkais aukeemaan. Uusi sänkykään ei olis paha idea, nykyinen on jo vissiin 10v vanha.
Tänään on ohjelmassa rakettien ostoa, synttärikyläilyä ja varmaankin sitä ainaista siivousta. Huomenna on työpäivä ja illalla tulee siskon perhe viettämään uuden vuoden juhlia. Tosi juhlat onkin varmaan; nakkeja ja perunasalaattia, ehkä lasit jotain kuplivaa, raketit. Jaloissa lauma pienempiä mukuloita ja isot lapset jossain maailman turuilla.
No, oikein hyvää loppuvuotta kaikille kuiteskin!
terkuin Heli
Se on tää vanhojen talojen kiusaus ja toisaalta myös viehätys - ja eikös se tänä päivänä ole hyvä, että on ilmastoitu taloa, ei tule ongelmia...
VastaaPoistaKarvoihin on vaan ollut tottuminen täälläkin- alkuun sitä meinasi tulla sekopäiseksi, kunnes tajusin että vähemmällä puunaamisella pysyy paremmin homma hansakassa ainakin pääkopan osalta.
Yritän vältellä tässä koneella olemalla sukkapuikkoja, vaikka ei tämä parempi vaihtoehto ole jumihartioille. Lenkillä sain sentään aamutuimaan käytyä, mutta on näiden kolotuksien kanssa välillä ihan helisemässä ja huomenna pääsen töihin istumaan koneelle taas koko päiväksi. Onneksi siihen on tulossa muutos- tosin se suurin pitäisi tehdä ihan itse ja lisätä tuota liikkumista ja muistaa hoitaa itseään-
Oikein mukavaa uutta vuotta!
Oikein hyvää loppuvuotta ja tulevaa uutta vuotta myös sinulle!
VastaaPoistaHyvää Uutta Vuotta 2013!
VastaaPoistaMustakissa: joo, monesti ajattelen että vaikka nurkissa viheltää niin taitaa se kuitenkin olla parempi vaihtoehto kuin liian tiivis talo. Ja tykkään tästä vanhasta talosta, vaikka sitä koko ajan vähän färskimmäksi rempataankin.
VastaaPoistaMä olen ollu tosi niuho noiden karvojen kanssa aikanaan. Kun käytiin kylässä missä oli eläimiä, mä siis ihan oikeesti vaihdoin lasten vaatteet reissun jälkeen heti karvattomiin... No, edelleen kyllä tykkään, että kuivausrumpu vie vaatteista ja muista tekstiileistä ne irtokarvat. Mutta ei auta kuin elää niiden kanssa vaan, jos eläimiä tahtoo pitää.
Uuden vuoden lupauksen voisin mäkin antaa itelleni ja alkaa hoitaa itseäni.. tää selkäkipu on kyllä pahin mitä koskaan, ja vaikka tiedän jopa että koneelta pois oleminen auttais niin en vaan malta olla pois.
Hyvää uutta vuotta sullekin!
Kiki ja My life: kiitos teille ja sitä samaa!
Suosittelen testaamaan semmosta kipukoukkua jumeihin -on aika kätevä peli nimittäin! :) Joulupukki toi mulle semmosen vuosi-kaks sitten juuriki siitä syystä kun koneella olo saa hartiat kipeiksi. Kyllä on avuksi ollu. :)
VastaaPoistaAnnakristiina: kipukoukku voiskin muuten olla aika hyvä juttu! Pitää pistää harkintaan, kiitos vaan vinkistä!
VastaaPoista