ruoka plään

Se olis vapaapäivä. Ja koirat herättää klo 7....... no, hommaa piisaa, joten pyykkikone ja astianpesukone pyörimään vaan. Ja pikku blogauskin on kiva tehdä tähän saumaan... ☺

Eilisen hommiin kuului myös hiilarihyllyn siivous. Pyyhin joka purkin sekä hyllyt, ja lisäsin nyt noihin loppuihinkin purkkeihin uuden tekstitarran. Kivat on, vai mitä?

Kuva on näppärästi rajattu niin, ettei tuossa alatasolla oleva kauhea kaaos näy... eli homma jatkuu edelleen.

* * *

Liittyen oikeastaan noihin purkkeihinkin olen miettinyt kovasti tulevaa kesää ruoka-mielessä. Sehän on niin, että kun lapset ei ole koulussa syömässä sitä yhtä päivän ateriaa, se on tietenkin tarjottava kotona... tietää melkoista urakkaa ruoan kanssa sekä myös tietty lisääntyviä ruokakuluja, joiden en tahtois ihan pilviin kipuavan. Kotiruokaa siis, eikä mitään einesjuttuja. 

Jostain syystä mä olen tullu hyvin huonoksi tässä ruokahommassa. Aika ajoin mietin, miten ihmeessä selvisin aikanaan, kun olin kotona vuosikaudet lasten kanssa?? Sehän oli yhtä suurta ruoanlaittoa sillon... Mitä me on syöty sillon? Makaronia/perunaa plus jauheliha/nakkikastiketta? Mitä muuta?? Ei siis mitään mielikuvaa...

Koska mä en tahtois mennä nyt tolla makaroni-jauheliha-linjalla (mikä sinänsä kyllä lapsille maistuis aina vaan...) tai jatkuvalla "grillataanpa makkaraa"-linjalla myöskään, olen ajatellu ihan tosissani keskittyä hetkeksi miettimään näitä juttuja. Mulla on kaksi erinomaista kirjaa:

...joiden kanssa joudutte nyt valitettavasti jumppaamaan niskoja, koska kuva ei millään käänny oikein päin (aargh!!). Joka tapauksessa mä luen tällä hetkellä iltalukemisenakin tuota alempaa kirjaa. Mä tykkään sen sanomasta; kunnon perusruokaa terveellisistä tavallisista raaka-aineista. Ja sit tietty toi ihana Olgan kirja.

Mun ongelma on se, että mulla kerta kaikkiaan menee sormi suuhun kun vain alan miettiäkin mitä ruokaa tekis, tai kun avaan kaappini oven ja kattelen mitä siellä olis -> mitä niistä kehittelis?? Jos alan katsella ohjeita, multa useimmiten puuttuu joku ainesosa lähes mistä vaan mahdollisesti tehtävästä ruoasta. Enkä mä oikein osaa soveltaa.

Toinen iso ongelma on toi meidän tyyppien sipuli-kammo. Ihan turha sanoa, että "kyllä siihen oppii". Mun mies on lapsesta saakka joutunut syömään ruokaa, mikä pursuaa sipulia, mutta eipä vaan tottunu. Se on kerran kylässä vahingossa ottanu sipulipiirakkaa ison palan, kun luuli että se on raparperipiirakka... ja joutunut erittäin nolostuneena sanomaan, ettei vaan kerta kaikkiaan kykene syömään sitä, kun muuten tulee oksennus. Olen yhtä lasta aikanaan istuttanut ruoan äärellä ja koittanut pakottaa syömään, mutta kun meni yökkimiseksi niin annoin olla. Kun eivät tykkää niin eivät vaan tykkää. 

Harmillista onkin, että suunnilleen kaikissa ohjeissa on aina sitä sipulia. Jos sitä ei laita, tai korvaa vaikka sipulijauheella (jota kyllä käytän - ne on ne sipulin palat vissiin mitkä yököttää, eikä auta vaikka miten pieneksi pilkkois...) niin ruoasta menee kyllä aina tietty rakenne. Vai onko jollain ideaa miten korvataan kohta "pilko kaksi sipulia ja kuullota ne ensin voissa, lisää sitten muut aineet"...?? Mä en voi myöskään käyttää peruna-sipuli-sekoitusta vaan aina on vastaavassa kohtaa laitettava se pelkkä perunasuikale (pakaste siis - onneksi on pelkkää perunaakin olemassa!). 

Koska minusta on turhaa tehdä ruokaa, mikä ei sitten kelpaa kuin itselleni (mä tykkäisin tosi paljon sipulista...), mun on pakko hivenen suunnitella kesän ruokajuttuja. Ajattelin, että jos ihan oikeesti kehittelis jonkunlaista ruokalistaa, mitä sit noudattais. Sitten tulis mietittyä ostokset niin, että olis niitä aineksia sillon kun tarvii. 

Mä olen myös ajatellut, että ei auta muu kuin alkaa kahlaamaan noita keittokirjoja (ja muitakin talteen napattuja reseptejä) vaan läpi. Uskoisin, että vain sillä lailla mun keittotaidot kohentuu ja samalla löytyy varmaan uusia ruokiakin. Olen ite tykästynyt noihin Olgan ohjeisiin, mutta muu perhe tahtoo lihaa, joten mä uskon, että lihan syönti sen vuoksi jatkuu itselläkin, vaikka mieluummin sen pois jättäisinkin. Mulla ei myöskään ole varaa luomulihaan, eikä sitä järin paljon ole tarjollakaan, joten valitettavasti joudun tässä kohtaa elämään vastoin omia periaatteitani, jos nyt niin voi sanoa.

Meillä ei muuten ole grilliäkään - lasten makkaranpaisto sujuu pääosin tiilistä kyhätyn nuotiosysteemin äärellä tikkujen kanssa... eli mitään ulkosyömisiä ei harrasteta sen makkaran lisäksi. Mä en jotenkaan muutenkaan lämpene sille, että raahataan ulos kaiken maailman vehkeet, sit on kärpäsiä ja ampiaisia ja hyttysiä ja ties mitä... Eikä meillä ole ulkokalusteitakaan, eli kyykkäily makkaratikun äärellä ei kiinnosta (enkä kyllä ees syö makkaraa...). Olkoot se lasten "extremeä" aina sillon tällön. Mieskään ei meillä ole mikään grillimestari, joten jos/koska minä saan valita niin ruoka tehdään sisätiloissa. Ja saa ne makkarat grillattua uunissakin grillivastuksella...

Mutta että sellasta. Nyt täytynee ihan oikeesti alkaa miettimään tulevan viikon sapuskoja. Mites teillä muilla toi ruokahommeli näin kesällä sujuu? (Tai yleensäkin?)

Heli