lauantai 12. lokakuuta 2013

siivouspäivä


Meillä on huomenna pienet kahvittelut, kun esikoinen meni jokin aika sitten kihloihin ja nyt sitten perheet kokoontuu sitä vähän juhlistamaan. Sulhon vanhemmat on käynyt meillä kerran aikaisemmin, ja sillon meillä oli just meneillään kauhee siirto-operaatio huoneiden välillä.... eli ihan karsee sotku. Se tapaaminen tuli vähän yllättäen, joten yhtään ei tosiaan oltu mihinkään vieraisiin varauduttu. 

No nyt on sitten asia toisin, ja oon täällä siivonnu ihan hullunaan. Sain viimein pestyksi noita ikkunoitakin jopa, sen lisäksi otin sohvanpäällyset pyykkiin ja oikeestaan koko talo on joutunu jynssättäväksi. Ja kuten arvata saattaa, kaikki on vielä aivan kesken... Huomenna on aamulla vielä formulatkin, eli mies tiukasti niitä kattomassa, ja mä joudun hermoilemaan paikkoja kuosiin sillä välin. 


Tässä päivässä on kyllä ollu jonkun verran sellasta turhaakin tekemistä, mä nimittäin päätin että just nyt on pakko vaihtaa alakertaan verhotangot ja ommella verhot. Meillä on ollu tässä ruokatilassa sellaset puiset (valkoiseksi maalatut) mummolatyyliset verhotangot, joiden tilalle oon jo ammoisina aikoina ostanu Ikeasta metallitangot (ne halvat mustat). Oon myös ostanut Ikeasta jo aikanaan valkoista kangasta nimenomaan noita verhoja varten. Nyt siis mies iski tangot paikalleen ja minä ompelin - ja sitten totesin, että verhot on aivan karseet. Että sinne meni sekin aika aivan hukkaan sitten. Ripustin tankoihin vaan kynttiläkippoja roikkumaan, ne on paljon enemmän minun näköiset noin.


Kello on jo aivan kauheen paljon, ja mun täytyy vielä mennä suihkuun ja laittaa puhtaat lakanat sänkyyn. Aamulla on kans vielä monta hommaa: pitää silittää lahjaksi hankkimani pussilakanat ja keittiöpyyhkeet (pesin ne, että saa vaikka heti sitten laittaa sänkyyn ne pussarit) ja keksiä miten ne paketois, pitää koittaa saada aikaiseksi kelvollisen makuisia rieskarullia suolaiseksi palaksi (sulhon äiti tuo kakun), pitää pestä vessat, pitää muutenkin vielä suoria paikat kuntoon, koska täällä on edelleen aika sekaista... 

On tää niin tätä. Ei voi mitään, mutta tuntuu joka ainoan vapaapäivän kohdalla, että mulla on itse asiassa tekemistä vaikka muille jakaa. Koskaan ei vapaat on sellasia lepopäiviä kuin toivoisin. Mulla on nyt tosi harvoin noita työpäiviä, eikä kouluakaan mitenkään rasitteeksi asti ole, mutta etätehtäviä piisaa ja niiden parissa vierähtää äkkiä tuntikausia aikaa. Sain nyt keskiviikon ja torstain aikana tehtyä aika hyvin niitä pois ja lähetettyäkin ne jo, mutta edelleen on monta juttua työn alla tai aloittamattakin. Ja sitten tosiaan aikaa vie vielä tää ikuinen siivoilu.

No, nyt on pakko jättää kuitenkin hommat kesken ja mentävä suihkun kautta nukkumaan. Jaksaa sit huomenna taas painaa... hitto, pitää varmaan vielä jotain vaatteitakin silittää ja ai niin mähän ostin jotain ulkorehuja mitkä pitää kans muistaa istuttaa pataan... saa nähä käykö niin, että ne on purkkeineen päivineen tuossa talon edustalla vielä sittenkin, kun vieraat tulee...

Heli

9 kommenttia :

  1. Teilläpäs on kivoja perheuutisia - onnea vaan nuorelleparille♥
    Ja hyvin ehdit aamulla ne loput hommat huiskaista - ja se mikä jää tekemättä, jää vaan sitten tekemättä. Tosin sinulta tuskin jää;)
    Kivaa sunnuntaipäivän juhlaa teille!

    VastaaPoista
  2. Mukavaa juhlapäivää sinne : )

    VastaaPoista
  3. Sä oot niin hauska :) En usko, että kovin moni osaa kirjoittaa siivoamisesta tavalla, joka pistää ahmimaan tekstiä suurella innolla. Mä niin näen sinut siellä hääräilemässä ;) Ja myös itseni vastaavassa tilanteessa (mun lapset ei tosin vielä ole kihlautumisiässä). Mikähän siinä muuten on, että noi ukot osaa ottaa niin paljon rennommin ja keskittyä vaikka niihin formuloihin hermoilun sijaan...? Omani aina kattelee päätään pyöritellen, kun mä sinkoilen paikasta toiseen ja raivoan kaikille vuorotellen. Siis tommosessa tilanteessa, kun on vieraita tulossa.

    Mut joo, koita jaksaa vielä viimeiset pölyhippuset (vaikka ei ne vieraat kyllä teidän pölyjä tule kattelemaan), niin sitten on voittajafiilis. Ja viimeistään se tulee siinä vaiheessa, kun vieraat ovat lähteneet :) Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
  4. Mukavaa kahvikekkeripäivää teille ja onnea kihlautuneille :) Hieno tuo ensimmäisen kuvan oksajuttu, onko nuo pallot valosarja? Laitahan kuvaa verhotangoista.

    VastaaPoista
  5. Onnea nuorelle parille<3
    Se on sellaista perheenäidin elo, että on työpäiviä ja sitten on viikonloppuisin/vapaapäivinä niitä kotityöpäiviä - eikä loppua näy...

    VastaaPoista
  6. Ihanaa, että jaksat silti järkätä kahvijuhlat <3 varmasti tärkeää kihlaparille :) onnittelut sinne!

    VastaaPoista
  7. Hyvin se menee...tai varmaankin siis mennyt jo <3 Mä uskon vakaasti, ettei ne sinne teidän nurkkia tule tarkastamaan vaan ihan juhlimaan ja tutustumaan.
    (vaikka totta puhuakseni ottaisin itse aivan saman stressin kaikesta siivoamisesta ja tarjottavista ja ja ja ja .... ;) )

    VastaaPoista
  8. Lady: kiitos kiitos. Ja joo, aika hyvin ehti kaiken. Sain just vaihdettua vaatteet ja vedettyä meikit naamaan kun porukka ajoi pihaan... =) Oli ihan kivat ja rennot juhlat.

    Virpi: kiitos, mukavaa oli!

    Terhi: no just noin mäkin teen, raivoon vuoron perään kaikille... mä koitan opetella ottamaan rennommin tollaset asiat, mutta aina huomaan että siihen se menee. Muut on vaan tiellä tumpeloimassa, joten ne menee pois, jolloin mä sit riehun että miksei kukaan tee mitään... aika rakentavaa... Kiitos, päivä oli mukava!

    Susanna: kiitos! Ja juu, noi valot on ne "Paulit", tilasin ne Ranskasta oliskohan ollu vuosi sitten tai jotain. Sain just sopivan väriset tonne olkkariin kun tilasin sieltä. Ne verhotangot on tosiaan aivan tavalliset Ikean parin euron tangot, mutta tykkään kovasti kun ovat mustat ja ne tangon päiden jutut on kivat. Koitan ottaa kuvaa joku kerta näytille.

    Suvi: kiitos heidän puolestaan!

    Mustakissa: kiitos vaan, ja joo, juuri noin se menee!

    La Petite Princesse: niin, ihan kiva se on kyllä juhlat pitää, vaikka vain tollaset perheiden kesken pidetyt. Ja sulhon äiti osallistui kyllä tuomalla kakun ja skumpat. Kiitos vaan!

    Pohdiskelija: hyvin se meni. =) Ihan totta että eivät nurkkia tule syynäämään, mutta jotenkin se vaan pistää pientä paniikkia ylle kun ovat aivan eri yhteiskuntaluokasta kun meikäläiset... he on tosi äveriästä väkeä ja nää meidän keskeneräiset nurkat tuntuu tosi vaatimattomilta jne. Mä olen lisäksi todella tottumaton juhlien laittaja, enkä tykkää juhlista juurikaan, sit ei oikein tiiä onko meillä samanlainen käsitys "kahvittelusta". Mutta tosiaan ihan mukavaa oli.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥