On pakko hengähtää hetki ennen kuin aloitan päivän hommat. Lista tehtävistä asioista on nimittäin piiiiiiiitkä... Tulee taas vähän sellanen olo, että mistä mä oikein aloitan, kun joka paikka oottaa tekijäänsä. Mutta kai se vaan on jostain nurkasta aloitettava, tehtävä homma kerrallaan ja niin ne sitten kaikki pikkuhiljaa valmistuu.
Yläkuvassa on yhdenlainen työvoitto näkyvissä: ritilähyllyt on paikoillaan. Kävin oikein useamman kerran niiden mokomien takia siellä sun täällä... ritilät ostin jo aikaa sitten, mutta reiät ei olleet sopivissa kohdissa ja lopulta en enää ees tajunnut että miten ne sinne pitää yleensä kiinnittää... No nyt on kaikki ok. Paitsi huomasin, että vanhassa kaapissa meillä oli kolme ritilähyllyä, nyt on vain kaksi... ja mä kun muistelin, että ihan sama systeemi oli ennenkin. No, katotaan vaihdanko tavallisen hyllyn vielä ritiläksi...
Lähes kaikki keittiökama on edelleen siellä sun täällä. Laatikostoon olen saanut tavaroita jo laitettua, mutta kaikki ruoka-ainekset on jossain kätköissä (vain jääkaapin ja pakastimen sisältö on siellä missä pitääkin). Astiatkin on edelleen pääosin olkkarin nurkkaan survotussa kaapissa, enkä saa niitä laitettua keittiössä mihinkään - no kun se kaappi kokonaisuudessaan pitäis saada keittiöön eikä sille ole vielä paikkaa valmiina...
Loput keittiökaapitkin on vielä olkkarissa kasallaan. Mies oli eilen niin pitkään ylitöissä, etten enää raaskinut sillä näitä laitatella paikoilleen. Se olis laittanut kyllä, mutta jotenkin ahistaa, kun se on koko ajan niin väsynyt. Noiden kaappien päälle tuleva taso on tallissa työn alla, eilen petsasin sen jo kokonaan ja öljysinkin toiselta puolelta. Tänään öljyän loppuun ja illalla sen saakin sitten jo paikoilleen, jos mies tänä iltana vaikka jaksais noi kaapitkin laitella. Kaapit siis tarvii lähinnä vain jalat allensa ja ne seisoo vapaasti (ei siis kiinnitetä seinään). Ja levykin tulee päälle niin, ettei sitä välttämättä ees laiteta kiinni.
Portaiden kaiteet pitäis rapsuttaa loppuun. Voi että miten vaikea on sekin homma saada alkuun... tai sainkin jo yks päivä ja aika pitkällekin, mutta nyt taas joutuu tsemppaamaan itseään ihan tosissaan jatkamaan sitä. Paljon ei olis jäljellä, sit sais siivottua sotkut pois. Mutku ei huvittais...
Tänään on meillä parturipäivä ja kylppäri on kyllä ainakin saatava siihen kuntoon, että siellä voi parturoinnit suorittaa. Oikeesti on kyllä ihan kamalaa, kun joka paikka on niin sotkussa... kärsin tästä! Välillä raivostun jokaista väärään paikkaan jäänyttä tavaraa (lasten siis) ja välillä koitan vaan sulkea silmät, hengittää syvään ja ajatella, että joka päivä mennään eteenpäin... joka hetki vie lähemmäs tän sekasorron loppumista... mutta kyllä se on ajoittain oikeesti tosi vaikeaa. Käsite "pikkuhiljaa" on tullut liiankin tutuksi... Toisaalta esimerkiksi eilen sain monta hoidettavaa asiaa pois listalta: hain ne systeemit tuonne tiskikaappiin, tilasin lasit välitilaan ja hellan taakse, hain puuttuvat kalustejalat ja ruuvit... monta asiaa, mitkä on taas eteenpäin.
Taidan vitkutella hommien aloitusta vielä koiralenkin verran. Mutta sit on pakko tarttua toimeen... Aurinkoista päivää teille muille, minä kattelen aurinkoa überpaskaisten ikkunoiden läpi ja mietin, että millon nekin ehtisin pestä...
Heli
Ylikärsimättömänä ihmisenä ymmärrän hyvin, että keskeneräisyys ahdistaa aina ajoittain. Hyvin sä mun käsittääkseni silti olet jaksanut :) Ja onhan toi remontti nyt jo ihanassa vaiheessa, kun valmistakin näkyy vaikka kuinka.
VastaaPoistaVoimia, voimia, voimia! Pian saat nauttia työn tuloksista! Ja laittaa niitä kuvia valmiista remontista :)
Terhi: kyllä sitä kaikesta selviää kun ei oo vaihtoehtoja... Moni on sanonut, että on vaikkapa muuttanut remontin ajaksi muualle tai lähtenyt pahimman homman ajaksi matkalle - ei onnistu meillä, täällä se vaan on seassa oltava. Mutta tosiaan kyllä tämä tästä etenee... *pikkuhiljaa* (ehkä uusi kirosanani...)
VastaaPoistaMua alkoi ihan ahdistaa kaiken sen tekemisen paljous, jonka ootte jo sinnitelleet, mutta siinä samalla vähän niinkuin myötäelän sitä kaaoksen kesytystä, joka on itselläkin kotona aina vaan aloittamista vaille valmis :).
VastaaPoistaJokapaikka huutaa apua (ei mitään pientä nyssäköiden siirtelyä, vaan ihan todellista), mutta ei vaan osaa aloittaa mistään, kun kaikki on tärkeysjärjestyksessä samalla viivalla.
Alakerran kylppäri tarttis remontoida ja yläkerran pikkuveski ja kattokin pitäis vaihtaa, mutta kun kaikkeen ei ole rahaa (oikeasti ei mihinkään noista..), niin sitä koko ajan puntaroi, että mikä se on se tärkeyslistalla ensimmäinen.
Mutta kun nyt edes pystyis pitämään sen päätöksen, että alkaa raivata turhaa rojua ja vaatekasoja nurkista ja roudata niitä kirppikselle, mutta kun sekin on liian iso urku tällä hetkellä :)
Tsemppiä, tsemppiä loppumetreille Heli ja ootte kyllä nyt jo mun mielestä melko voittajia ♥
Annukka: mulla saa kyllä niin nyssäkät kyytiä sitten kun voin alkaa laittelemaan niitä paikoilleen!! Toivon, että talosta poistuu kaikki mahdolliset turhat kamat, ja nopeesti sittenkin!
VastaaPoistaMutta tosiaan kunhan tämä remppa saadaan joskus valmiiksi, meillä onkin rempattu talo ihan läpeensä, vain kattoremontti odottelee sit enää, mutta se on onneks ulkopuolella. Ja pihan laitosta en sano mitään...
Tsemppiä sullekin, ehkä kannattaa vaan jostain kohteesta aloittaa ja siitä sitten edetä. Tosin se raha tietenkin helpottais kummasti aloittamista... meilläkin tod.näk. siirtyy toi kattohomma jonnekin ties minne kun rahaa ei vaan enää ole...
Sun rempan etenemistä on kiva seurata! Kiitos! :)
VastaaPoistaJOnna: kiitos itsellesi!
VastaaPoista