No niin. Otin sitten tuon Lumian paketista pois ja aloin räpeltää sitä. Ja totesin, että ei niin yhtään mun juttu tuollanen puhelin... Mä en suorastaan yhtään ihmettelis, vaikka palaisin käyttämään sitä vanhaa kunnon tavallista kapulaani. Olis vaan pitänyt uskoa itseään ja jättää moinen aparaatti kauppaan.
Mutta jotain kivaakin sentään. Tänään viimeisteltiin uuneja monella lailla ja mies suti keittiön pönttikseen mustan värin! Siitä tuli kyllä niin hieno:
Kuvassa se on just maalattu ja kiiltää vielä ja on epätasaisen näköinen, mutta älkäämme välittäkö siitä. Joka tapauksessa huomenna päästään sitten ekaa kertaa varovasti lämmittelemään uuneja, mikä onkin kyllä tosi hyvä asia, sillä täällä alkaa olla jo aika koleat olosuhteet.
* * *
No sitten yksi asia. Tämä on ehkä pienoinen purkaus ja jopa vähän kärttyinenkin... mutta just nyt ajankohtainen ja mielen päällä.
Meidän perheestä tehtiin pieni juttu viime viikonlopun paikallislehteen. Jutun ydinasia oli selvittää, miten esimerkiksi meidän suht keskivertotuloisessa, kahden lapsilisää saavan lapsen perheessä vaikuttaa ne tulevat lapsilisien leikkaukset ja verotuksen lapsivähennykset. Miksi haastateltiin just minua - no en tiiä, yksi tuttu oli antanut mun nimen toimittajalle... ja suostuin sitten juttuun.
Meidän perheen tulot tuli siinä julki ihan kaikelle kansalle. Mä en pidä noita raha-asioita mitenkään tabuna, ihan sama mulle tietääkö ihmiset mun tulot vai ei. Tulotiedot nappailin suoraan mun opintovapaapäätöksestä, josta näki tämänhetkiset tulot sekä niiden perusteena käytetty keskiverto-kuukausiansio työssäoloajalta. Miehen tulot laskeskelin vuosiansio-arviosta. En osaa sanoa miten tarkat ne tiedot oikeesti on, koska esimerkiksi mun tuloihin vaikuttaa aina todella paljon vuorolisät ja miehellä ylityöt. Välillä on töitä paljon, välillä vähän. Meidän bruttotulot on nyt mun opintovapaan aikana yhteensä noin 4000€ (joista minun osuus on neljäsosa ja miehen loput!) ja nettotulot vajaat 3000€. (Mun töissä käydessäni tulot on noin 500€ enemmän, bruttona siis.)
En koe että millään lailla oltais köyhiä, mutta kenties meidät saatetaan johonkin pienituloisiin kategorioida. Tai ainakin minut. Miehen tulot taitaa olla sitä jotain keskivertopalkan luokkaa. Ja yhteensä meillä on mielestäni ihan ok tulot.
Minä sanoin siinä haastattelussa, ja se laitettiin näköjään lehteenkin, että nimenomaan EN KOE OLEVANI KÖYHÄ. Sanoin myös moneen kertaan, että ollaan tehty monia ihan tietoisia valintoja, joiden vuoksi meidän tulot ei ole suurensuuret - mutta ei ne minusta nyt ihan pienenpienetkään ole. Ihan sopivat, jos nyt niin voi sanoa. Enemmänkin kelpais, mutta näilläkin pärjätään. Sitä paitsi tällä hetkellä (tai siis tarkemmin sanottuna silloin, kun olen töissä) meidän tulot on paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Joskin on myös menoja paljon lasten isoksi kasvamisen myötä. Ja aika paljon monenlaista, mihin ei todellakaan ole varaa: me ei matkustella, ei syödä ulkona kuin tosi tosi harvoin (ja silloinkin pizzaa...), ei pystytä mitenkään hommaamaan lapsille ajokortteja, en pysty ostamaan pelkkää luomuruokaa jne. En silti koe, että voi voi kun ollaan köyhiä eikä meilloo mittää... Meillä on kaikki mitä tarvii ja jopa liikaakin, kun riittää tuota ulos kannettavaa aina vaan...
Kaikkia mun sanomisia ei kuitenkaan laitettu lehteen ja niimpä tietenkin, kuten arvata saattaa, johan siellä lehden narinapalstalla oli kommentteja:
"Ei sitä enempää ole tienattu meilläkään, eikä silti tiedetty olevamme köyhiä! 3000/kk on jo hyvä."
"Osa-aikainen työntekijä saa n. 750 e käteen. Kela maksaa osan ja työnantaja osan. Jää työn tekemisen ilo. Elätän silti 3 lasta ja maksan asumiskulut. Lapsilisä 219,32 palkan päälle + n. 500 päälle yhteensä 1469."
"Turhaa köyhyysvalitusta yli 3000 tuloilla. Tultu toimeen työmarkkinatuella samalla lapsimäärällä."
Lisäksi miehen töissä oli jo käyty keskustelua siitä, miten "kovapalkkainen" homma hänellä näköjään on... Ei sitten vissiin kukaan ajatellu, että mies on ihan just 50v, hänellä on 20v työkokemus alalta jne jne... Aina riittää kateellisia narisijoita. No ne kateelliset voi vaikka vilkaista meidän autoja ja miettiä sit uudelleen... On meillä Mersu, joo, mutta se on vuosimallia 1996 ja just sai katsastuksesta jokavuotisen hylsyn... ja taitaa tällä kertaa jäädä sen ajot sitten siihen ja on taas mietittävä millä rahalla hankkis seuraavan autonrutkun ajettavaksi muutamaksi vuodeksi... Miehen auto maksoi ihan kokonaista 197€ (oikeesti, summa on juurikin tuo!). Ja kaikkee muutakin sellasta. Onneks me EI olla minkään ihmeellisen ja hienon ja merkkien ja glamourin perään kumpikaan, jopa mun autoalalla työskentelevälle miehelle se auto on vain joku jolla siirrytään paikasta toiseen, ei väliä vaikkei ole uusi ja kiiltävä.
No ketä tämä sitten kiinnostaa... en tiiä. Mutta tulipahan nyt vaan vähän purnattua. Jotenkin niin ärsyttää aina nuo narisijatyypit.
Mä tiedän, että AINA on joku, jolla asiat on paremmin/huonommin kuin mulla. Mutta ärsyttää nyt vaan silti. Ajattelin kyllä, että mitähän kuraa sen jutun jälkeen niskaan mahtaa tulla... Ihmiset katsoo oudosti (no se kuva oli kyllä kauhean ruma, mutta minkäs minä naamalleni voin) ja tosiaan nuo tuollaset puheet miehen palkkaa kohtaan... voi itku.
Näin me nyt kuitenkin tällä hetkellä tienataan ja koitetaan tällä selvitä talven yli. Suomi on kallis maa elää ja kyllä minä ihan oikeesti joudun mietiskelemään että mihin on varaa, ja olen tehnyt jo vuosikausia valintoja sillä lailla, että kun kaikkeen ei vaan ole varaa. Toisaalta olen myös innokas pihistelijä ja oikeesti arvostan sitä, että tulee toimeen pienellä. Jos ei nyt ihan minipienellä meidän tapauksessa, niin pienehköllä rahalla kuitenkin. Ja olen ylpeä että ollaan selvitty hyvin näin. Ollaan me eletty paaaaaljon pienemmälläkin aikanaan ja se oppi on ollut todella hyvä ja hyödyllinen silloin. En arvosta älytöntä tuhlailua todellakaan, vaikka sitä rahaa oliskin. Se ei ole ekologistakaan, aina vaan ostella ja törsäillä (paitsi tietenkin palveluita).
No niin, jokohan on isoimmat höyryt puhallettu pois ja vois mennä nukkumaan. En mä tätä niin kauheen vakavasti ota, mutta teki vaan mieli asiasta kirjoitella. Niin paljon nykyään on vaan kaikkea ihanaa ja kaunista eikä sellasta realistista elämää oikein ollenkaan... Ei kaikki tietenkään halua tällasia asioita kaikille availla, mutta no, minä oon tällainen. =)
Herättääkö tämä kenessäkään ajatuksia?
Olis kiva kuulla.
Hyvää yötä kaikille!
Heli
(ei rikas muttei köyhäkään)
No höh. Eniten kyllä sieppaa se, että toiset alkaa vertailla tuloja ja sitten kateus nostaa päätään. Olishan se monelle mieleistä tienata enemmän, mutta mitäpä se kateus ja toiselle "naljailu" auttaa :/
VastaaPoistaNarisijoita riittää aina, älä niistä välitä! Sama miten asiasi asetat, niin jonkun mielestä se on väärin, olipa asia mikä tahansa. Ettekö te saaneet lukea juttua ennenkuin se meni lehteen? Meistä kun muinoin tehtiin juttu samaiseen lehteen, saatiin lukea se etukäteen.
VastaaPoistaNo me ollaan ainakin nyt mun eläköitymisen myötä pudottu köyhiksi, ja vaikka rahaa ei paljoa ollut ennenkään, niin NYT musta tuntuu jo vähän ikävältä, kun täytyy miettiä, mistä kiskoo rahaa vaikka lasten vaatteisiin. Tili menee miinukselle joka kuukausi (useampaankin kertaan) ja miehen kaikki rahat tuntuu menevän laskuihin. En itse asiassa juuri tiedä, paljonko se saa palkkaa ja paljonko laskut tekee yhteensä, mutta ei silläkään ole koskaan mihinkään rahaa. Pelottaa, miten sitten käy, kun lapset tuosta kasvaa; lähtee lapsilisät ja eläkkeen lapsikorotus, eli jo muutenkin vähät rahat vähenee 250 eurolla.
VastaaPoistaTuttavaperheestä tehtiin samanlainen juttu. Rouva oli ainakin lehden mukaan valittanut, ettei rahat mitenkään riitä, kun vielä nousee makeis- ja tupakkaverokin. Jutussa oli mainittu, että perhe asuu omakotitalossa ja omistaa kaksi autoa sekä useita isoja koiria. Arvaapa vain tuliko vihaista palautetta!
VastaaPoistaSanoo niin tai näin niin aina se on väärinpäin. Viittaat vaan kintaalla narisijoille ja elätte just sitä omannäköistä elämää :)
VastaaPoistaTerveisin toinen ei rikas muttei köyhäkään perheenäiti.
Niin, ja kertakaikkisen upea pönttis!
VastaaPoistaHeippa Heli. Hienoa, että rohkenitte osallistua avoimesti tuollaiseen haastatteluun. Mutta on kyllä tosi ikävä lukea jälkikäteen jupinoita. Minusta tulonne vaikuttavat ihan "sopivilta", omassa perheessämme liikutaan hyvin samoissa lukemissa. Pärjäillään, mutta ajellaan yli 10 vuotta vanhalla autolla, ulkomaanmatkoja ei harrasteta, eikä tosiaankaan ostella design-huonekaluja ym. Meillä on iso vanha talo, jossa kalliit kustannukset, mutta viihdytään täällä tosi hyvin. Ja melko kivalta meillä näyttää, vaikka pienellä budjetilla ollaan itse rempattu ja sisustettu. Luulen että menotkin kasvais, jos sais enemmän rahaa. Joten ollaan ihan tyytyväisiä tilanteeseen.
VastaaPoistaKatja: no niin juuri. Ja jos ei tiedä vaikkapa että mistä hyvästä samasta työstä on palkka parempi kuin toisella niin ehkä olis parempi olla vaan hiljaa... Kuitenkin siihen on syynsä, esim. ikälisät.
VastaaPoistaTerhi: saatiin me se luettavaksi ja juttu oli mielestäni ihan ok. Mutta paljon jäi siitä pois kuitenkin sellasta, mitä ite olisin ehkä toivonut siihen laitettavaksi. Pääpointti oli kuitenkin sillä, mitä leikkaukset meille aiheuttaa, ei ehkä niinkään minun mielipiteillä tai elämäntarinoilla.
Sanna: voin oikein todella hyvin uskoa, että teillä on tiukkaa rahallisesti. Te varmasti kuuluttekin sinne tosi pienituloisiin, harva sairaseläkeläinen hurjia rahoja tienaa (ellei sitten ole sairaseläkkeellä jostain paperitehtaalta... ne tienaa enemmän kuin tavan kaupanmyyjät, tiedän koska tunnen sellaisia).
Ihan samalla lailla mä kauhulla odotan sitä, kun lapsilisät loppuu... ei siihen enää kauaa mene meilläkään, vuoden kuluttua täyttää jo kolmas lapsi sen maagisen 17v ja sitten on lisät enää yhdestä lapsesta. Kyllä ne rahat todella meilläkin tarpeeseen tulee ihan joka kuukausi. Ja ne opintotuet on todella onnettomat... (meidän poika saa noin 23€/kk, sillä ei saa yhtään mitään...)
Keskeneräinen: joo, no jos valittelee tupakan ja karkin kalleutta, voi ehkä jo vähän miettiä kannattaneeko sellasia ääneen valitella... ymmärrän hyvin vihaiset kommentit! Mä onneks älysin valitella paremminkin sitä, että miksi kaikki huttapaska ruoka on halpaa ja kunnon ruoka kallista.
Susanna: jutun kirjoittaja ottikin meidät juttuun aika pitkälti juuri siksi, että me ollaan sellanen keskivertoperhe, ei rikas muttei köyhäkään. Samassa veneessä siis ollaan. =) Ja kiitos kehuista, tykätään itekin kovasti pönttiksestä!
Eija: no joo, minä olen yleensäkin aika avoin eikä mua vaivaa kertoa vaikkapa raha-asioista avoimesti. Mies vähän manaili, kun töissä oli kuulemma ollu sen palkasta keskustelua... muttei sekään nyt sit asialla kauaa jaksa päätään vaivata. Aika samalla lailla taidat asioista ajatella kuin minäkin. Mitäs me tyytyväiset ihan sopivasti tienaavat! =)
Joo siis voi kun mä niin ymmärrän :D SÄ oot edellleen mun idoli tässä talousasiassa!
VastaaPoistaKupla: mahtavaa olla jonkun idoli! =)
VastaaPoista