tammikuinen pakkaspäivä

No nyt on kylmä! Niin kylmä, että takanani olevasta ikkunasta kuvasin tuollasen upean jääkuvion. Ihan "hiukan" on meillä jotkut ikkunat vuotavaiset, mutta no, se on näitä vanhemman talon vaivoja. Onpahan ainakin ilmanvaihto kunnossa! Yläkerran uudemmat ikkunat on tiiviit, mutta kyllä on kieltämättä välillä sellanen tunne, että yläkerta on jotenkin tunkkainen... siellä kun vielä nukutaan kaikki, niin ajoittain tuntuu, että siellä on ilma tosi paksua.

Näillä pakkasilla (tällä hetkellä -26) meillä on pidettävä rullaverhot alhaalla niissä alakerran ikkunoissa, joissa sellainen on. Etenkin olkkarin ikkuna vuotaa kyllä niin kovasti, että sen läheisyydessä on kylmä olla. Turhaan karkaa lämpö, joten ollaan nyt sit nää ankarimmat ajat vähän pimeämmässä.

Putket meillä on jäässä tällä hetkellä keittiöön tulevan kylmän veden osalta... great... mies sulattelee sen kun tulee töistä. Onneksi vessasta saa vettä, joten ei tässä mitään paniikkia ole.

Mun auto on temppuillut jo moneen kertaan. Tänään on sitten jännittävät hetket, että lähteekö se käyntiin, kun iltavuoroon pitäisi suunnistaa. Mies vaihtoi siihen akun ja vissiin teki jotain muutakin, en nyt muista mitä. Onneksi on mies, joka osaa noi hommelit, ei meillä muuten vois olla tollasia romuja autoina. Eilen aamulla se joutui viemään mut töihin, kun mun auto ei käynnistynyt, ja ajettuamme ehkä 200 metriä sen autosta hirtti kaasu kiinni... Ei siinä voinut kun nauraa, kaasu huuti täysillä ja mulla kiire töihin... meni noin 10 sekuntia, kun mies oli jo napannut konepellin auki ja tehnyt jotain juttuja ja sitten taas oli auto kutakuinkin kunnossa.

Mitäpä sitä sitten tällaisena jäätävänä päivänä tekis, kun ei voi mennä lenkille koirien kanssa ees? 

No mä sain viimeinkin taas potkittua itseäni tekemään pari valokuvakansiota lisää. Eli siis päällystämään pari vanhaa kansiota noilla kankailla, jotka jo ennen joulua ostin... Mulla alkaa olla ihan kiva määrä kansioita jo tehtynä ja kaikki muut paitsi noi kaksi "uusinta" on myös jo täynnä kuvia. Olen kyllä tosi iloinen, että keksin ton kansioiden uudistamisen - mä nimittäin mietin todella pitkään (jotain vuoden verran varmaan..) millä lailla alkaisin niitä kansioista pois purettuja kuvia takaisin päin laittelemaan. Tällä konstilla saan hyödynnettyä vanhat kansiot, mutta saan kuitenkin ne mukavan ja "sisustuksellisemman" näköisiksi, ne kun majailee meillä tuolla olkkarin vitriinikaapissa näkösällä.

Nyt sitten pitäis vielä laitella niitä kuvia jossain välissä paikoilleen noihin...

Mun vegaanihommelit on sujuneet ällistyttävän hyvin. Otin kuin otinkin käyttööni soijajogurtit - vaikka mulla olikin erittäin vahva negatiivinen kanta soijaan, sen makuun ja etenkin sen terveellisyyteen... No totesin noi jogurtit kuitenkin itse asiassa oikein hyvän makuisiksi. Ja nyt on mulla jogurtti, mä kun ajattelin homman kaatuvan etenkin sen kaipuuseen. 

Soijarouhekin odottelee, jos siitä jossain vaiheessa jotain keksisin tehdä - nyt oon aika lailla elellyt näillä "välipaloilla" vielä, eli siis jogurtilla ja leivällä ja puurolla ja sellasilla. (Unohtamatta suklaata.........) Oon muutenkin aika innoton kokki, mutta kyllä mun täytyy jotain ruoka-ruokaakin alkaa pikkuhiljaa kehittelemään. Maailma on täynnä reseptejä ja monenlaisia aineksia multa kyllä löytyy muutenkin, vain se tahto tehdä jotain puuttuu... No, jospa jonkun linssikeiton taas vääntäis, ne on helppoja tehdä ja hyviä myös; pakastekasviksia, linssejä, kaurakermaa... se on aika lailla siinä.

Toinen "ei koskaan"-asia oli se Keiju, tai margariinit yleensäkin. Juu, käytössä on. Makuun olen tottunut jo, vaikka aluksi tuntui, että käsirasvaa syö... Nyt menee jo leipä ihan pelkällä Keijulla, alkuun siinä piti olla vaikka mitä rehua päällä. Tää on mulle vähän vaikea asia, siis että jos aion vegelinjalla jatkaa niin tämä on sitten se suunta, margariinit on otettava käyttöön ja voi unohdettava. (Eikä kannata ehdottaa, että pidä voi. En pidä, jos aion vegaanisti syödä.) Katsotaan miten käy.

Tossa leivän päällä on muuten vegaanista juustoa... Ostin kokeiltavaksi, suurilla ennakkoluuloilla kylläkin siihen suhtauduin. En oikein osaa sanoa siitä mitään, minusta se ei maistu oikein millekään ainakaan tuossa leivän päällä, ihan pelkiltään en ole uskaltanut maistaa... Se kyllä tuoksuu ihan juustolle (mä avasin sen ja varovasti nuuskaisin...), mutta tosiaan makua siinä ei ole paljon ollenkaan. Eli ilmankin voin olla. Ostin kokeiluun myös vegaanista juustoraastetta, sitä en ole vielä uskaltanut edes haistaa... =D

Sitten vielä vähän reality-kuvaa. Mua nimittäin niin huvitti eilen, kun raivasin noi syömiseni tohon pöydän nurkalle... piti ihan työnnellä rojut edestä pois, että sain siihen tollasen kuvattavan kulmauksen. Oikea näkymä siis on tollanen kuvan kaltainen, eikä kuvasta edes kunnolla näy sitä kaman määrää mitä pöydällä oikeesti on. Että vaikka mä miten täällä raivaan ja siivoan, niin välillä ei vaan jaksa laitella yhtään mitään paikoilleen. 

Puolustaudun sillä, että just nyt on 7 päivän työputki meneillään, vasta on ollu rankat työajat joulun ja uuden vuoden takia (siis etenkin se uuden vuoden aika oli töissä ihan hullunmylly!!) ja oon muutenkin ihan vaan hemmetin väsynyt koko ajan. Lisäksi tossa on tavaraa, joka on raivattu kaapeista ja joka odottaa lähtöä pois. Ja jos totta puhutaan, ei vaan huvita siivota... paljon mieluummin olen jokaisena vapaana hetkenä uppoutunut kirjojen tarinoihin. Mun on oikeesti välillä pidettävä taukoa kirjastossa käymisestä, koska joka kerta kun haen sieltä kasan kirjoja, en sitten muuta teekään kuin luen... viime yönä luin ton kuvassa olevan kirjan loppuun, valot sammui vissiin puoli 2... (ai miksi olen väsynyt???)

No, viikonloppuna mulla on vapaata ja saan kylään ihanat "blogimuijat", joten eiköhän silloin ole paikat siistinä taas. Nyt taidan vaikka pilkkoa ton ananaksen... ja miettiä jotain ruokaa, mitä vois itselleen köksätä. Sit ehkä tovi niitä valokuvahommia, pieni kiepaus pihalla koirien kanssa ja sitten illaksi töihin...

Mukavia pakkaspäiviä kaikille! ♥

Heli

PS. Vähänkö tylsää kun Downton Abbey loppui. Se on kyllä parasta mitä ikinä on telkkarista tullut. Ja ihana oli toi päätösjakso, kaikki päättyi jotenkin niin täydellisen onnellisesti. ♥ Piti ihan itkeä tirauttaa!!