sunnuntai 1. tammikuuta 2017

vuosikatsaus 2016

Ihanaa uutta vuotta 2017 kaikille!

Vuosi vaihtui meillä erittäin rauhallisissa merkeissä. Olin töissä puoli viiteen asti ja sitten ollaan vaan oltu kotosalla. Nuoriso kävi vähän ajelemassa ja kattelemassa raketteja kylillä alkuillasta, me miehen kanssa satuttiin kääntämään telkkarista just joku kanava, jossa tuli varmaankin vartin kestävä ilotulitus Eiffel-tornista (joku juttu, joka oli kuvattu viime kesänä), joten siinäpä sitä ilotulitusta olikin meille ihan yllin kyllin nähtäväksi. Kyllä me puolilta öin tallustettiin tontin reunalle katselemaan, kun joka puolella muualla räiskyi raketit, mutta itselle ei niitä ole hommattu enää vuosikausiin.

Tämä päivä on sujunut perinteisissä merkeissä; siivoten. Minusta on ihanaa siivota joulu pois ja aloittaa vuosi puhtoisessa kodissa ilman joulun merkkejä enää. Nyt on pyykit pyykätty ja nurkat puunattu, ja voi heittäytyä vielä vähän muistelemaan viime vuotta!


Tammikuussa lähdin toista kertaa mukaan vegaanihaasteeseen ja sillä tiellä olen edelleen. Aloin pitämään kirjanpitoa menoista ja tuloista, sekin jatkuu yhä. Vuosi alkoi hyvin vähälumisena, mutta tulihan sieltä sitten sekä lumi että kireä pakkanen, ja meillä jäätyi keittiösta putket. Pidettiin blogitreffit meillä. Työrintamalla oli ärsytysten ärsytys: kauppojen aukiolot piteni ja muutos koski myös omaa työpaikkaani. Kissan sairastelun syyksi paljastui lapamato, yöks! Auraaja sai vähän kuulla kunniansa, kun oli vedellyt meidän pihaan kamalat jäljet ja johdotkin poikki. Luin ison pinon ihania kirjoja.


Helmikuussa ostin pitkään haaveilemani Kånkenin. Olen ollut erittäin tyytyväinen tähän hankintaani! ♥ Ostin myös mekon ja muut tykötarpeet hienoihin juhliin, joissa oltiin miehen kanssa loppukuusta. Luin taas tosi paljon kirjoja (Maeve Binchy ♥♥♥). Oltiin blogikylässä Marikan ihanassa, valoisassa kodissa.


Maaliskuussa olin todella, todella väsynyt. Tuntui, että pää hajoaa... Loppukuussa blogitreffeillä Taideruukissa sain sitten tuon kuvan korun, jonka teksti oli kyllä kohdalleni todella osuva. Relaamista todella kaipasin!! Hajotin silmälasini ja uusiin laseihin tulikin sitten kakstehot... niin se vanhuus tulee. Työasiat pohditutti mua tosi kovasti, vuorotyö ei vaan sovi mun päälle eikä kropalle. Isompi poika muutti pois kotoa. Haaveilin (ja haaveilen yhä) pienemmästä talosta sitten joskus. Blogissani tuli puoli miljoonaa vierailua täyteen.


Huhtikuussa tuli kevät. Huomasin taas kerran, miten ikävä tää meidän laittamaton piha olikaan. Tyttären perheessä jylläsi vatsatauti ja minä autoin pesemään oksupyykkiä sekä täällä meillä että pesulassa. Siivoilin kaappeja ja totesin taas, että raivaaminen on ihan parasta puuhaa. Kirjoja luin edelleen läjäpäin. 


Toukokuussa oli jo aivan ihania kesäisiä ilmoja! Koirien kanssa lähdin välillä jo ennen aamukasia pikkuvaatteissa lenkille. Ehkä se aurinko ja lämpö alkoi viimein sulattaa mun syväjäässä olevaa päätänikin... Toukokuussa olikin paljon kivoja asioita. Kävin perheen kanssa Repovedellä, tytär sai opetuksessani ajokortin ja yksi miehen pitkäaikainen projekti valmistui ja sekin helpotti minun ärtynyttä mieltäni aika paljon. Oltiin blogitreffeillä Katjan kauniissa kodissa. Ja kävin katsomassa  mahtavaa Maija Vilkkumaata! ♥


Kesäkuussa vietettiin isomman pojan valmistujaisia. Nuorempi poika sai omasta koulustaan stipendin, jee! Vietettiin aivan iki-ihana juhannus miehen kanssa, kun ajeltiin kaksistaan meidän kesäautolla ympäri pitäjiä koko pitkä ilta ja puoli yötäkin. Juhannus oli melko kylmä ja sateinen, mutta eipä haitannut ollenkaan. ♥ Mun koko kevään kestänyt väsymys ja angstaus alkoi viimein kääntyä paremman tuulen puolelle. Sain hirmu hyvän idean, mitä aletaan meidän pihan kaunistukseksi tekemään. Kuun lopussa pääsin taas katsomaan ihan parasta Maijaa! ♥


Heinäkuu oli kaikkineen aivan ihana kuukausi! Tehtiin miehen kanssa meille patio, lomailtiin molemmat, käytiin perheen kanssa kesäautoreissussa ystäväni luona Vaasassa, keväällä tosi sairaana ollut mummoni oli taas hyvissä voimissa, ihana Helsingin ystävä kävi meillä kylässä, käytiin hänen kanssaan Repovedellä, kävin kuopuksen kanssa Olgan farmilla, mummon pieni kullanmuru oli yökylässä, poika kävi poimimassa mulle mustikoita... Uin, relasin, nautin todella paljon kesästä ja koko elämästä pitkästä aikaa. Oli paljon kivoja kelejä ja voi että, oli se vaan niin ihana kuukausi! ♥ Niin joo, olihan mulla synttäritkin heinäkuussa, mutta ne vilahti ihan juhlimatta ohi.


Elokuussa alettiin jo palailla arkea kohti. Mies lähti töihin viikkoa ennen mua ja siihen se lomafiilis sitten loppuikin. Töihin palattua tuntui, kuin ei lomaa olis ollutkaan... Elokuussa sain kuitenkin onneksi ihania vieraita taas, kun ystävät kaukaa tuli kylään meille. Käytiin yhdessä vierailemassa vanhassa opiskelupaikassamme, voi sitä ihanan haikeaa nostalgista fiilistä! ♥  Kävin vieraiden kanssa myös Olgan farmilla ja vielä kerran myös aina niin ihanalla Repovedellä. Kun ystävä lähti, putosin taas vähän turhankin ankeasti arkeen. Koitin hoidella loppuun kesälle suunnittelemiani hommia (onnistumatta siinä kylläkään kokonaan). Töissä oli edessä muutoksen tuulia. Kuopuksella oli synttärit ja nuorempi poika aloitti unelma-alansa opiskelut. Ostiskelin vähän sitä ja tätä, kävin myös Ikeassa.


Syyskuussa olinkin sitten taas tipahtanut jo sinne mulle niin tyypilliseen moodiin... eli pohtimaan loputtomasti kaikkea: elämääni, työtilannettani, someen kulutettua aikaa, epäterveellisiä elämäntapojani... Olin sairaslomalla pari päivää selän poksahdettua. Marttailin ja keittelin meidän mahtavasta omenasadosta hilloa ja sosetta pakkaseen. Onnistuin hiukkasen myös relaamaan ja nauttimaan meidän pation keinusta ja kuulaan aurinkoisista syyskeleistä. Kesä oli loppujen lopuksi aika sateinen ja patiopäivät oli vähissä. Meillä oli monta synttärisankaria: mies, molemmat pojat (nuoremmasta tuli täysi-ikäinen), kissa ja koira. Vanhempi koira kävi hammasleikkauksessa.


Lokakuussa pohdiskelin rakkaita, mutta ajoittain niin kalliiksi käyviä lemmikkejäni. (Kaiken kaikkiaan meillä meni vuonna 2016 aika pitkä penni eläinten lääkäreihin.) Mietiskelin myös sitä, miksi mulla on vähän aina sellanen "pitäis tehdä" olotila ja tuskailin huonoja valokuviani. Pidettiin blogitreffit Lauran ihanan värikkäässä kodissa. Kuun lopulla satoi ihana, maiseman valaiseva ensilumi, ja heti oli napsittava ekat piparit ja hörpättävä glögiä! Aloitettiin risuaidan tekeminen ja vaiheeseenhan se sitten talveksi jäikin. Tuskailin aika tavalla työasioita, nykynuorisoa, maailman menoa somen suhteen (esim. opettajan raivoaminen). Kolmas ajo-oppilaani sai ajokortin - ja kuun viimeisenä päivänä ajoi ekoilla liukkailla iskän auton ruttuun.


Marraskuun alussa ihmeteltiin sitä pojan ruttaamaa autoa. Jouduttiin ostamaan tilalle sitten uusi. Pohdiskelin bloggaamista ja sitä, miten jokaisen pitäisi blogissa ja koko elämässä olla ennen kaikkea se mitä on: oma itsensä. Pimeys, kylmyys ja sekalaiset työajat oli aika väsyttäviä juttuja. Pikkaisen jo oli joulu mielessä. Fiilistelin tulevaa reissuani, joka viimein toteutui vuosien unelmoinnin jälkeen: matkustin ihan yksin rakkaan ystävän luokse Englantiin. Vietin siellä ihanaakin ihanammat viisi päivää. ♥ Kotiuduttuani reissusta suuntasin melkeinpä suoraan blogipikkujouluihin Jessican kauniiseen uuteen kotiin.


Joulukuu kuluikin sitten monenlaisissa joulumietteissä. Hissukseen siivoilin joka paikan. Tämä on mulle mieluista puuhaa ja vähistä työtunneistani johtuvat runsaat vapaapäivät kului mukavasti puuhastellessa. Joulufiilistä haettiin miehen kanssa Loviisan wanhojen talojen tunnelmasta. Ihanat joulukortit toin Englannista. Lahjoja laitettiin vain vähän. Aattona kaikki lapset oli meillä, joulupäivänä ajeltiin Keski-Suomeen sukuloimaan. Joulun taika katoaa vuosi vuodelta enemmän, samaa tahtia kun lapset kasvaa isommiksi. Myös uuden vuoden kemut on nykyään aika kesyjä; tänä vuonna työvuoron jälkeen vaan makailin kotisohvalla... Ennen joulua oli kivat lumiset talvikelit, mutta just jouluksi lumet suli pois. Välipäivinä tuli pikkuisen lunta taas, mutta uuden vuoden aattona olikin sitten maa musta ja lämmintä +5 astetta!

★ ★ ★

Takana on melko vaihtelevainen vuosi. Siihen on mahtunut iloja ja suruja, kymmenittäin ihania kirjoja, rakkaiden ystävien tapaamista, reissuja yksin ja yhdessä, kotimaassa ja ulkomailla, edelleen jatkunutta itsensä ja paikkansa etsimistä, lasten itsenäistymistä, ajokortteja ja autonromuja, ja uusiakin autohankintoja useampi. Ollaan saatu viimeinkin tehtyä jotain meidän pihalle ja muutenkin kesä oli paras pitkiin aikoihin, pitkä loma oli tosi ihana juttu. Minun työtehtävät ja tuntimäärät on muuttuneet, vapaa-aika lisääntynyt. Ei minun pohdinnat ole mihinkään loppuneet, edelleen maailmanmeno pistää ajoittain tuskailemaan kovastikin.

Näillä ajatuksilla ja eväillä - ja viimeisistä torttutaikinoista paistetuilla vadelmahillotäytteisillä tortuilla - lähtee käyntiin upea, uljas uusi vuosi 2017!

Heli

8 kommenttia :

  1. Ihailen kyllä teitä, jotka saatte tehtyä näitä vuosikatsauksia. Näitä on kiva lukea. Joskin samalla iskee aina tunne, kuinka pelottavan nopeasti aika kuluu, kun tuntuu, että kaikki tapahtui ihan just vasta äsken ja taas on yksi vuosi mennyt (enkä ole edelleenkään saanut aikaiseksi tehdä ratkaisuja oman (työ)hyvinvointini suhteen).

    Mulla heittelee mielialat nyt ihan hirveästi. Johtuen siitä, että olen alkanut viimeaikoina lukemieni tekstien pohjalta vihdoin ja viimein oivaltaa asioita, jotka olis pitänyt oivaltaa jo ajat sitten. Ja näistä oivalluksista valaistuneena välillä suorastaan puhkun varmuutta sen suhteen, että NYT on aika vaan kertakaikkiaan irtautua nykyisestä ja jäädä mieluummin vaikka tyhjän päälle kuin jatkaa pahoinvointia. Mutta seuraavassa hetkessä taas alan pyöritellä mielessä niitä samoja "mitä jos kumminkin siihen ja siihen asti vielä kestäisin"-juttuja.

    Haluaisin niin kirjoittaa näistä, mutta mulla on jotenkin nyt ihan liikaa ruuhkaa päässä, eikä sieltä tule vielä mitään järjellistä ulos. Uskon, että nää mun viimeaikaiset ymmärrykset vois auttaa suakin, koska meillä on ton työn suhteen paljon samaa. Sisäinen motivaatio puuttuu.

    Haluaisin niin tehdä tästä vuodesta sellaisen, että pystyisin tekemään ratkaisuja, joista seuraa loppupeleissä hyvää, vaikka alkuun vähän takkuilisikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy heti kärkeen sanoa, että en olis itekään uskonut, miten iso työ tuossa postauksessa oli!! Sain siihen todellakin kulutettua monen monta tuntia, kun kävin läpi vuoden aikaisia tekstejä ja valokuvia, pohdin mikä kuva sopis aina kyseisen kuun "teemaan" jne jne. Jossain kohtaa jo melkein luovutin koko homman, mutta sitten ajattelin, että tykkään itekin niin kovin lukea tollasia koosteita, ja myös sitä omaa koostettani sitten jälkikäteen, että ehkä jatkan sen kuitenkin valmiiksi asti... Vuoteen tosiaan mahtuu vaikka mitä!

      Mä niin kovasti toivoisin, että voisin jutella sun kanssa ihan livenä joskus näitä asioita. Kyllä mä uskon, että samoja tahmaisia polkuja me raahaudutaan, eikä saada asioita vaan millään ajateltua valmiiksi. Saataisiko yhdessä mietittyä jotain suuntaa? Mielessä pyörii niin monta juttua, eikä langan päästä tahdo saada millään kiinni. Mä aivan samalla lailla mietin noita "jos mä nyt vielä katon ton ja ton asian..." enkä vaan uskalla hypätä - toisaalta kun ei ole mihin hypätä. On päiviä, että on enemmän uskoa tulevaan ja tarmoa, ja sitten on niitä "ei tästä mitään tuu kuitenkaan" tai "en mä osaa" tai "en mä uskalla ees yrittää mitään muuta"...

      Katsotaan mitä uusi vuosi tuo meille tullessaan. Toivottavasti niitä ratkaisuja. ♥

      Poista
  2. Aivan mahtavaa tekstiä, niin aitoa ja elämän makuista. Olen seuraillut kirjoituksiasi jo jonkin aikaa. Nyt oli pakko kommentoida.
    Ihanaa alkanutta vuotta sinulle Heli! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kivasti sanottu, kiitos paljon! Et tiedäkään, miten iloiseksi tulin kommentistasi!!

      Ihanaa alkanutta vuotta myös sinulle!

      Poista
  3. Aivan mielettömän kiva kirjoitus!! Tällaiset kirjoitukset, joissa käydään vuosi läpi, on ihania. Varsinkin kun jollain tavoin koen, blogin lukijana, olleeni tässä matkassa mukana sivustakatsojana. =)
    Kiitos, että olen saanut olla mukana! Kiitos, että jaat ajatuksiasi antaen ajateltavaa myös lukijalle!
    Olkoon 2017 meille kaikille oikein mahtava vuosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista sullekin! Olen todella otettu tuollaisista kiitoksista! Kiitos itsellesi, kun olet ollut matkassa mukana!! ♥ On äärettömän mukava kuulla, että olet tykännyt ja saanut ajateltavaa jutuistani!

      Minäkin tykkään lukea muiden koosteita ja oma kooste taitaa myös olla jokavuotinen perinne. Siitä on aika kiva kerralla katsella, mitä vuosi on pitänyt sisällään.

      Toivon todellakin, että uusi vuosi on mitä parahin ihan jokaiselle!!

      Poista
  4. Tää oli kiva postaus! Voi kun jaksaisi itsekin vääntää jonkun koosteen, mutta taitaa jäädä taas vaan pikapuoliseen ompelukoosteeseen tämä mun postailu :P

    Teillä oli kyllä tapahtumarikas vuosi! Nyt katsoen tuntuu, ettei koko vuotena omassa elämässä tapahtunut oikein mitään...vaikka tapahtui toki, mutta ei mitään suurta ja mullistavaa. Ehkä hyvä niin, koska kuitenkin päällimmäisenä kuluneesta vuodesta on hyvä mieli :)

    Sä voisit ilmotella mulle noista sun arkivapaista niin voitais juoda kupposet teetä ja ommella sulle vaikka ne lapaset joku kaunis päivä? <3 ;)


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta, kooste se on ompelukoostekin! Ja jos vaan katselet omaa vuottasi vaikka postauksia selailemalla, niin kyllä varmasti kunkin vuoteen mahtuu kaikenlaista. Kaikkeahan ei tule kirjoitettua ees, mutta sieltä jutuista tulee mieleen yhtä sun toista tapahtunutta.

      Palataanpa noihin vapaisiin.. voi, ne lapaset olis kyllä tosi kivat! Ja tee myös, ilman muuta. =)

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥