tiistai 7. helmikuuta 2017

pikku koira ♥


Tänään käytiin taas eläinlääkärissä. Ultrattiin, otettiin verikokeita ja pissanäyte. Koiranen kusaisi minulle täysin yllätyksenä pariin kertaan myös odotustilan matolle... ei ole yhtään sen tapaista siis. Mutta taisi olla aika hirveä hätä jo siinä vaiheessa, kun oli pakkopantattu pissaamista useampi tunti.

Murheellisia oli tulokset. Sinänsä verikokeessa ei ollut mitään hälyttävää, mutta pissa oli edelleen viallista, lääkekuuri ei olekaan purrut toivotulla tavalla. Ja ultrassakin näkyi surukseni mahdollisesti jotain kasvaimen tapaista rakossa... Uudet tropit käyttöön ja viikon päästä taas näytille.


Olen antanut koirien käyttöön tuon lampaantaljan, jota yleensä itse pidän tässä tietokoneella. Etenkin tuo nyt hoidettu koira pyrkii aina hyppäämään mun tuolille (siis kun en itse ole siinä) ja haluaa maata taljalla. Nyt säälin sen koipia ja laitoin suosiolla taljan lattialle. Ensi viikolla lääkärireissun yhteydessä - mikäli tämä tilanne on nyt parantunut - aloitetaan sitten taas Kartrofen, eli nivelrikon hoito... jospa sitten on jalkojen kanssa parempi tuo hyppelytilannekin.

Pikkuisen alkaa olla sellainen tunne, että joudun hankkimaan luottokortin. Eläinlääkärikulut on nousseet raketin lailla viime kuukausina. Tätä soisi jokaisen eläintä hankkivan ajattelevan myös: etenkin vanhalle koiralle tulee vaivoja ja niiden hoitaminen vaatii rahaa. En tiedä missä kulkee se oma kipuraja, miten paljon on valmis laittamaan hoitoihin. Ja millaisiin hoitoihin. Nyt vielä pärjätään, mutta entä jos alkaa tulla leikkauksia yms? Sinänsä raja toki menee eläimen olotilan mukaan.


On niin surullista, kun rakas lemmikki vanhenee ja alkaa sairastella. Nyt kun voin, teen kaikkeni, että sen on parempi olla. En oikein kärsi edes ajatella sitä hetkeä, kun on pakko luopua... toivottavasti se ei ole vielä moniin vuosiin. Olettaisin, että tällä rodulla elinikä on muutamia vuosia vielä tämän iän päälle (nyt 11v). Toivon kuitenkin ennen kaikkea, että hän saa elää kohtuullisessa kunnossa, ilman suuria kipuja ja vaivoja. Mutta itsestään pitää löytää voimia myös luopua oikealla hetkellä.

No, nyt ei vielä onneksi ole luopumisen aika. Nyt uskotaan paranemiseen. Olen silti aika surullinen tilanteesta. Kun ei voi tietää, sattuuko. Kun ei voi tietää, milloin sama vaiva taas iskee, jos on iskeäkseen - kun oireita ei ollut. Miten hyvin osaan lukea koiraani, milloin tiedän, että jotain on vialla? Tai TOSI pahasti vialla??

Rakastan niin kovasti tuota pientä otusta. ♥

Heli

24 kommenttia :

  1. Voi pientä koirulia. Harmillisia noi sairaudet. Toivottavasti lääkkeet alkavat purra. Suloinen koira <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiinnolla odotan ensi viikon kontrollia. Toivottavasti lääkkeet tosiaan on nyt auttaneet! Ja juu, se on suloinen. ♥

      Poista
  2. Oih ja voih ja hurjasti sympatiaa asian tiimoilta teille!!! ♥
    MIKÄÄN, siis mikään, ei ole hirveämpää kuin lemmikin kärsimys.
    Toivon teille vielä useita hyviä vuosia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin toivon vielä monia lisävuosia tänne. On todellakin kurjaa katsella kun joku on vialla, mutta ei millään tajua että mikä se vois olla.

      Poista
  3. Tunnistan ihan jokaisen sanan jonka kirjoitat. <3 Voi kumpa sitä voisi sanoa että kyllä se hyvin menee ja seuraava lääkekuuri parantaa ystäväsi.

    Olen myös päättänyt etten teetä vanhoille koirille isoja leikkauksia. Nuoria olen valmis hoitamaan "suurella rahalla" mutta vanhojen kanssa pitää miettiä paljonko hyvää elinaikaa leikkauksen jälkeen on. Jos koira on kovasti kipeä ja toipuminenkin on vähän niin ja näin niin en halua sellaista sellaista aikaa koiran kanssa. Enkä pitkitä ja elvytä koiria loputtomasti. Monen mielestä me varmaan lopetetaan koiria liian heppoisin perustein, mutta mä ainakin tiedän sydämessäni ettei yhtään ole lopetettu liian aikaisin. Mielummin hiukan liian aikaisin kuin liian myöhään.

    Olen monena päivänä miettinyt millaista meidän elämä on ilman Irjaa. Se täyttää 12v. keväällä, ja vaikka se on hyvässä kunnossa niin kyllä siitä huomaa ettei se enää mikään nuori likka ole. Mulla on enää kaksi omaa koiraa, se on jotenkin jo ajatuksena tosi surullista, muutaman vuoden sisällä olen kuitenkin menettänyt 3 koiraa. Kaksi vanhoina ja sairaina ja yhden nuorena elämänsä kunnossa. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, en alkaisi enää leikkauksiin tämän kohtalaisen vanhan koiran kanssa. Esimerkiksi tuo nyt nähty "ehkä kasvain" rakossa vaatisi diagnoosin varmistamiseksi koepalan ottamista - ei todellakaan oteta. Lisäksi lääkäri sanoi, että käytännössä jos siellä on kasvain, se on joka tapauksessa oikeastaan mahdoton poistaa. Joten katsellaan miten menee ja hoidetaan sitä myöten. Ja sitten kun ei voi enää hoitaa - tuon takia tai jostain muusta syystä - ilman että kuitenkin jokainen päivä on koiralle kipua ja kärsimystä, on aika tehdä muita ratkaisuja.

      Mä en oikein voi ajatella vielä sitä, että tuota koiraa ei olisi. Se on ajatuksenakin jo tosi surullinen. Nyt toivon vaan, että kuuri puree ja koira paranee. Menetykset on kauheita ja tää eläinten omistaminen on jonkunlaista masokismia kyllä, kun sen kuitenkin varmuudella tietää, että luopumisia tulee... ja silti haluaa leikkiin ryhtyä.

      Tsemppiä sinne ja Irjalle pitkää ikää! ♥

      Poista
  4. Voi titä pientä! Te näyttääkin ihan toipilaalta, toivottavasti pian paranee.
    (tairaille kuuluu vähän lättyttää)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, minä myös aika paljon lässytän näille mamman vauvoille... ♥ ihan terveinäkin. =)

      Poista
  5. Voi hitsi tuota teidän pikkuista! Täällä ollaan kans koiran kanssa huolia ja murheita elämä täynnä. Maurin selkä on tosi kipeä! Kipulääkkeellä ja levolla mennään. Tänään käytiin ottamassa sille laserhoitoa ja akupunktiota.
    Se on selvää, ettei me lähdetä sitä leikkauttamaan, ei edes kuvauttamaan, vaikka aluksi niin ajattelinkin. Olen niin paljon jutellut nyt vastaavaa kokeneiden mäyristen omistajien kanssa ja eläinlääkäreiden ja -hoitajien. Vaikka leikkaus parantaisikin nyt vialla olevan nikamanvälin, välilevy voi mennä hetken päästä viereisestä.

    Harmittaa niin perkuleesti, Mauri on kuitenkin vasta 8-vuotias. Ollaan pidetty se tosi hyvässä kunnossa ja se on saanut viettää aktiivista elämää. Silti kävi näin!

    Ei tässä nyt vielä olla koiran lusikkaa nurkkaan heittämässä, mutta kyllähän nuo hoitokustannuksetkin mietityttävät. Ja tietysti se, kuinka eläin kärsii!

    Pidetään peukut ja tassut pystyssä puolin ja toisin, että koirat tervehtyisivät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi meidän pieniä karvaisia ystäviämme. ♥ Toivotaan että paranevat. Peukkuja pystyyn!!

      Poista
  6. Voi kurjuus mitä uutisia :( Voi kunpa lääkkeet tepsisi ja asia vielä kääntyisi parhain päin...voimahali ja rutistus sinulle :)

    VastaaPoista
  7. Tiedän tunteesi ja huolesi. Ja huolen rahapussin laihtumisesta, kun joka kuukausi piti eläinlääkärillä käyttää... ilman tuloksia. Luopumisen päätös oli raskas päätös. Ja kaikki siihen liittyvä. Vieläkin on kova ikävä ja välillä mietitään, olisko pitänyt vaan vielä jatkaa hoitoja ja tutkimuksia. Mutta järki kuiskaa kuitenkin, että ihan oikein tehtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se päätös yleensä on oikea, älä yhtään mieti edes pienesti, oliko teidän kohdalla niin. Ihan varmasti oli. Sekin on rakkautta, että päästää toisen pois. ♥ Eläin ei vaan ymmärrä, että sitä tässä nyt hoidetaan ja se sitten joskus ehkä paranee... sille on vain se päivä ja se kipu. Mun mielestä etenkin pitkällistä hoitoa vaativissa jutuissa saattaa olla parempi ratkaisu se armon antaminen ja kivuista päästäminen... niin kauheaa kuin se onkin. Kyllä mullakin jossain se raja menee, missä kohtaa on sitten mietittävä myöskin jo rahallisia asioita. Tämä tulehdus nyt todennäköisesti kyllä paranee näillä lääkkeillä ja sitä nivelrikkoakin aion kyllä hoidattaa, mutta jos tulisi joku syöpähomma, niin siinä sitten ollaankin jo tiukemman mietinnän paikassa. On jotenkin tosi karua ajatella rahaa, kun toinen on kipeä. Mutta kyllä sitäkin vaan joutuu ajattelemaan, etenkin jos alkaa mennä aivan kauhean kalliiksi hoitaminen ja silti sitä paranemisen tai kivuttomuuden takuuta ei ole.

      Poista
  8. Voi ei, mä niin tiedän tunteen. Huoli on kova, kun pieni sairastaa. Täällä eletään hengessä mukana ja toivotaan pikaista toipumista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Odotellaan ensi viikkoon ja toivotaan, että lääke on auttanut. Ihan pirtsakalta tuo koira nyt vaikuttaa. Tai just nyt se kyllä vaan makailee onnellisena tossa taljalla... =) että ei nyt niin pirtsakka. Mutta siis sillein perus-ok on nyt tilanne.

      Poista
  9. voi kuinka kirjoituksesi koskettaa. Ymmärrän niin miten huoli eläimestä on raskas.
    Toivon teille vielä monia yhteisiä vuosia yhdessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ Tänään se ei taas syönyt... Kyllä mä odotan, mitä kontrollikäynnillä sanotaan... Ei tuo ihan ok:lta vieläkään vaikuta. Toivotaan parasta!

      Poista
  10. Voi ei!! Ikävä juttu :(
    Toivotaan paranemista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, ikävää tällainen! Toivotaan parasta!

      Poista
  11. Voi pientä ❤ Paranemisia sinne oikein kovasti! Voi nyyh.

    Totta on, että eläimien hoitaminen myös maksaa. Syksyllä kun meillä oli viimeisin tapaus kissojen kanssa, vakava maksavaurio yhdellä, en arvannut edes tarkkaan laskea paljonko kaikkiaan meni. Ei tonni riittänyt. Mutta paranemisen ihme oli kyllä joka sentin arvoinen ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ Kiitos Taru!
      Voi apua miten paljon teilläkin on maksanut tuo hoitaminen... Mutta onneksi noinkin vakavasta sairaudesta kisu parani! ♥ Mulla on kyllä kans nyt mennyt aika tavalla rahaa eläimiin viimeisen vuoden sisällä. On ollut kipeänä jokainen elukka vuoron perään... (paitsi kanit) Saa nähdä onko nyt tauti voitettu, tiistaina viedään taas pissanäyte.

      Poista
    2. No juu, meni monta viikkoa ja alkuvaiheissa oli käytävä tiputuksessa joka päivä, niin kertyi hintaa jo vastaanottomaksuistakin. Täällä kun ei oo eläinsairaalaa mailla halmeillakaan, niin oli vain eestaas rampattava kunnaneläinlääkärillä toimenpiteissä. Vaikka on sinnekin vajaan sadan kilsan lenkki, mut se ei oo varsinaisesti paljon mittään :)

      Peukkuja kovasti, että pikku koiralla on lääkkeet purreet hyvin ❤❤

      Poista
    3. Eipä ollu meidän koira vieläkään terve. =( Eikä ehkä ikinä enää terveeksi tulekaan. Syyllinen mahdollisesti se rakossa oleva kasvain... Tämän kanssa nyt sitten vaan on elettävä. Kipulääkkeellä mennään, ehkä todella siis koko koiran loppuelämä - joka tosin saattaa olla vielä useita vuosia. Puolen vuoden kuluttua ultraillaan, mikä on kasvaimen tilanne. Aika surullista kyllä.

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥