sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

juhannusviikko


Juhannus olisi tältä erää ohi. On kyllä ollukin aika tylsä juhannus... kotona kökkimistä vaan. Tykkään kyllä sinänsä olla kotona, mutta voi jestas, kyllä nyt sentään JOSKUS olis kiva jotain muutakin tehdä!! 


Meillä ei ole ketään tuttavaperhettä tms jonka kanssa näitä tällaisia juhlia viettää, joten täällä sitten möllötellään vaan. Minä laitoin aattoiltana yöpaidan päälle puoli yhdeksältä illalla ja totesin, että johan on supertylsää! Istuin persiilläni aattoillan tuossa pöydän äärellä ja luin kirjaa. Join teetä ja söin suklaata (ja karkkia ja sipsiä...). Mies katteli telkkaria tyttären kanssa ja poika vissiinkin pelasi tietokoneella huoneessaan, kunnes sitten joskus tosi myöhään lähti kuskiksi jollekin. Jeah, rankkaa tällainen juhlinta.


Kelit on olleet kyllä melkoiset. Että sinänsä ei välttämättä olis ehkä mikään mökki-ranta-kokko-festari-tms. meininki nyt niin hurjan houkuttelevaa ollutkaan. Meillä täällä tuuli niin hirveesti, että välillä tuntui kuin talo lähtisi tuulen matkaan! Katosta osia lähtikin... Meillä on tosi vanha varttikatto, jonka uusimista on mietitty jo monta vuotta. No, nyt se sitten on edessä, tuuli nimittäin heitteli palasia katonharjasta pitkin pihaa. Voihan huokaus. Toisaalta tuleepa nyt sitten (toivottavasti) viimeinkin sekin tehtyä.


Niitä kauan kaivattuja vesisateitakin on saatu. Satoikin sitten heti oikein kunnolla, kun satamaan alkoi! Minusta nuo tuulet ja myrskyt on kyllä melkeimpa parhaita kelejä, nautin ihan täysillä siitä tuulen voimasta ja myrskyn tunnelmasta! On ihan sikahienoa, kun vettä sataa aivan vaakasuoraan ja tuuli vinkuu nurkissa. No, kunhan ei vie loppuakin siitä meidän katosta nyt sitten. Eikä toisaalta sataakaan nyt hetkeen tarttis, ettei meillä ole täällä kohta vesivahinko.


Tämän viikon työt oli osin järvellä, osin ojien reunoilla. Olen tässä miettinyt, että olen nähnyt vettä kuluneen kuukauden aikana enemmän kuin varmaan koskaan ennen yhteensä. =D Ja voi että miten olen nauttinut! Niin mahtavaa tuolla veneessä keikkua ja tuntea tuuli kasvoillaan. Ihanaa, ihanaa, ihanaa!! Vielä ensi viikolla olen näissä hommissa ja sitten se onkin ohi, nyyh... Tästä kesätyöstä jää kyllä ihanat muistot kerta kaikkiaan!


Olen tuon työni puitteissa myös käynyt paikoissa, joissa en ole aiemmin koskaan tullut käyneeksi. Ja olen saanut monta hyvää ideaa paremmin tutustuttavaksi. Muun muassa tämä Vääksyn kanavan alue oli aivan ihana, kun siellä yhtenä päivänä käytiin kahvit juomassa. (Tai siis minä söin kylläkin jätskiä vaan.) Toivottavasti ajellaan tuonne vaikka joku kaunis päivä miehen kanssa.


Tämän viikon muuhun elämään on kuulunut fillarin hankinta. Tyttären pyörää käytettiin huollossa ja samalla reissulla mietin, että ostan kyllä itselleni pyörän, jos sopiva löytyy. No, tuo sininen on nyt mun uusi sitten. Väri on mielestäni aivan shokeeraava, enkä siihen kyllä varsinaisesti ole tykästynyt, mutta muilta ominaisuuksiltaan pyörä on ihan jees ja hinta oli kohtuullinen, joten sen nyt sitten kuitenkin hankin. Tytöllä on siis samanlainen, mutta punainen, ja olen sillä pari kertaa ajellut ja hyväksi todennut, joten siinä mielessä valinta oli aika helppo. Koitan nyt sitten olla järkyttymättä joka kerta, kun tuo sininen väri hyppää silmille ikkunasta ulos katsoessa.


Vielä lopuksi pieni tilannekuva tältä päivältä. Mulla oli täällä pikkuneiti viime yönä kylässä ja leikit on tänään olleet leviäväiset. =D On kyllä hauska seurata tuon 3,5-vuotiaan tyypin leikkejä ja juttuja. Minun huivit oli monessa käytössä tänään, muun muassa hänen supersankarin viittanaan, pehmopupun mekkona ja viittana, trampoliinina, katoksena... Typsy tykkää myös kovasti aina leikkiä täällä legoilla ja niistä on sitten meidän kuopuksen kanssa rakennellut jos jotakin linnaa ja aitausta. Nyt on mummo vähän väsynyt ja alkaa pikkuhiljaa hiipiä kohti suihkua, iltapalaa ja vaikka ihan jo sänkyäkin.

Oikein kivaa kesäkuun viimeistä (!!!) viikkoa kaikille teille!

Heli

12 kommenttia :

  1. Eipä ole meilläkään ollut enää vuosiin (vai peräti kymmeniin..) perheitä tai pariskuntia kenen kanssa lähteä juhannuksen viettoon. Ennen lapsia oli, ja toisaalta silloin, kun pojat oli pieniä, mutta ei enää. Ollaan ratkaistu homma niin, että lähdetään kahdestaan johonkin (viimeiset kolme kesää ollaan taidettu olla Vierumäellä), missä on muitakin ihmisiä, vaikkeivat tuttuja ennestään olekaan. Voi ikäänkuin olla porukoissa, jos huvittaa tai jos ei, niin sitten ollaan omissa oloissa. On kumminkin valinnanvaraa, eikä tunnu niin yksinäiseltä (ja mulla ainakin on taipumus alkaa jotenkin itsesääleilemään sellasessa tilanteessa). Ja siellä on kyllä ollut tosi kivaa, kun on kokot ja muut ohjelmat, jotka kerää paljon kaikenikäistä porukkaa erilaisissa kokoonpanoissa ja kaikki on iloisella juhannusmielellä. Nytkin oli tosi mukavaa, enkä olis vielä halunnut tulla takaisin kotiin, vaan jatkaa päivän pari.

    Meillä on kans ihan järkyttävässä kunnossa katto, ja ihmettelen suuresti, ettei ole alkanut vuotamaan (kopkop). Olis pakko remontoida, mutta hitsit, kun on niin kallista ja jotenkin noi "pakkoremontit" innostaa paljon vähemmän kuin vapaaehtoiset, vaikka järki sanookin, että ei kannattais ihan hirveän kauaa enää odotella, ettei mene vielä pahemmaksi. Välillä olen toivonut (no en oikeasti kumminkaan), että lähtis myrskytuulen matkaan. Josko vaikka saatais vakuutuksesta uusi :). (Ja nyt tietysti käy toi ensimmäinen, kun menin sanomaan ääneen. Toivottavasti ei kuitenkaan, koska tuskin vakuutus sellaista edes korvaisi. Kai).

    Iloista juhannuksenjälkeistä mieltä Heli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan joskus kyllä oltu tossa naapurissa juhlimassa juhannusta ja muitakin vastaavia, mutta ei jotenkaan enää innosta sellanen. Olis kauheen kiva joku porukalla vuokrattu mökki tms, missä olis seuraa myös mulle... (naapurissa siis miehen kaveri, ei emäntää) Parasta olis, jos olis seuraa myös lapsille, vaikka ne isoja jo onkin. Tänä juhannuksena kuopuskin oli täällä kotona vaan (viime vuonna tais olla kaverilla) ja eka meillä oli ajatus lähteä autolla ajelemaan ihan vaan jonnekin - joku vuosi oltiin miehen kanssa kaksistaan sillein ajelemassa juhannuksena ja se oli oikein kivaa. Mutta kyllä nyt noi kelit torppas oikeastaan kaikki lähtöhalut. Mutta oli se vaan tylsää kotona kököttää... Tuollanen teidän kaltainen vaihtoehto vois kyllä olla myös ihan kiva. Toisaalta mun mies ei varmaan viihtyis, jos ei olis tuttuja.

      Joo, kattoremontti on kyllä tosi kallis, jos sen teettää. Me tehdään kyllä itse, ei paljon muuhun mahdollista. Ja sitäkin varten pitää nyt sitten lähteä lainaa hakemaan, voi itku sentään... just kun ollaan hihkuttu, että "enää 6v niin on lainat maksettu pois..." En tiiä tosiaan korvaisko vakuutus. Mulla on sellanen olo, että myrskytuhoja se ei välttämättä korvaa, mutta voin olla väärässäkin.

      Mukavaa viikkoa sinnekin! ♥

      Poista
  2. Oli kivaa luettavaa arkikuulumisista :) Vaikeaa tämä suomalainen juhannus, kun jotain tekisi mieli tehdä mutta sää ei anna myöten. Juhli siinä sitten keskikesää, kun vettä tulee saavista ja tuuli siihen päälle. Mahtaakohan heinäkuu olla viime vuotta parempi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, miten ihmeessä voi ees olla noin, että se odotetuin juhla vuodessa (joulun jälkeen tietenkin), kun toivoisi että voi olla ulkona ja nauttia hyvästä ilmasta ja valoisasta yöstä, onkin sitten ihan yhtä myrskyä ja sadetta...? Etenkin, kun tässä nyt on kuitenkin ollu aivan mielettömän ihania ilmoja viime aikoina! Mutta minkäs näille säille tekee... ja säästyipä ehkä jokunen ihmishenki, kun ei toikkaroitu veneissä yms.

      Toivon todella, että heinäkuu ja koko kesän yleisilme voittaisi viime kesän ihan kunnolla!! Kyllä sitä sadetta ja synkkyyttä oli vuosi sitten niin kauheasti, että meinasi ihan järki lähteä. Oltais kyllä nyt ansaittu kiva, aurinkoinen kesä tänne pohjolaan!

      Poista
  3. Ihan hyvä juhannus kotijuhannuskin on. Mutta kuten sanoit, olisihan se nyt joskus kiva repäistä ja lähteä johonkin. Mekin oltiin kotona ja tyttären perhe oli yhden yön. Oli tosi mukavaa, että olivat, koska muuten oltaisiin köökätty kahden täällä. Mekään ei voida yöksi lähteä mihinkään ilman elukkavahtia ja kukaan ei tänne tule. Joten...

    Tuo Vääksyn kanava on hieno paikka ja siellä on ihania kahviloita, mylly ja putiikkeja. Piti lomalla käydä siellä pyörähtämässä, mutta aika vaan lipuu käsistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotona on aina ihan hyvä olla, mutta ei tässä kyllä juhla eroa arjesta millään lailla, kun aina näissä nurkissa vaan kököttää! Mulle olis hyvin riittänyt vaikka edes joku autoajelu jonnekin, ei olis tarvinnut ees mitään sen kummempaa, mutta kun sään takia sekin peruuntui, niin johan alkoi ihan veetuttaa illan mittaan. Meilläkin on noi elukat, että kotiin sitä olisi yöksi pitänyt tulla eikä se olis haitannut, jos olis ees jotain pientä arjesta poikkeavaa ollut siinä päivän/illan mittaan tarjolla. No, ehkä sitten ensi vuonna...

      Joo, Vääksyn kanavan seutu vaikutti kyllä aivan ihanalta! Se olis just hyvä paikka käydä vaan ajelemassa ja kahvilla/jätskillä. Toivottavasti sinne mennään vielä tänä kesänä! Ja ehkä jo ensi viikolla mennäänkin, kun siellä on joku mobilisti-tapahtuma, jonne meidän isännän auton nokka varmaankin suuntaa... (minä mukaan!!)

      Poista
  4. Oli kyllä kaamea keli tänä juhannuksena, ei täälläkään innostanut kokolle lähteä;) Turvallisesti sisältä lämpöisestä katsottiin kun satoi ja vihmoi! Harmi että noin kattoon otti! Välillä nuo myrskyt ja tuulet tekee kyllä ikävää jälkeä! Sinulla on kyllä ollut mukava kesätyö, nautihan nyt viimoisesta viikostasi..toivotaan että olisi oikein kauniit ilmat! Pyörähän on oikein hieno ja juurikin tuollainen Suomi henkinen kauniine sinisine väreineen:) Mukavaa alkavaa viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin oli aikamoinen keli juhannuksena! Pitää ajatella positiivisesti, että a) satoi vettä, jota jo kovasti kaivattiinkin ja b) säästyi ehkä ihmishenkiä, kun ei tainnut porukka liiemmin veneissä heilua putoilemassa laidan yli, eikä kokkojakaan varmaan kovin ahkerasti poltettu, että olis siinä kukaan itteään polttanut. Myrsky sinänsä on mahtava asia ja oli upeaa seurata jännityksellä, että kaatuuko puut vai eikö kaadu... Ne katon palaset oli kyllä vähän yllätys, eikä ne siis isoja olleet mutta palasia kuitenkin ja suoraan sieltä harjalta, mikä kyllä vaatii toimenpiteitä piakkoin.

      Mun kesätyön viimeinen viikko on tosiaan meneillään ja voi vitsi että onkin ollut kivaa! Vielä pääsen tällä viikolla pari kertaa merelle, jee! Ja kelitkin on luvattu olevan ihan hienoja, joten tosi hyvä tuuri mulla on kyllä säiden suhteen ollut!

      Ai vitsi, en olekaan ajatellut pyörän väriä tuolla tavalla... Mun lempivärihän on sininen, mutta tuo sävy sinisestä ei ole mieleen. Mutta eiköhän siihen ajan myötä totu. Mukavaa viikkoa sullekin! ♥

      Poista
  5. Meilläkään ei ole sellaisia tuttuja, joiden kanssa voisi juhannusta viettää. Monesti tykätään olla kotona, käydä vain uimassa ja nauttia saunomisesta. Tällä kerralla suunniteltiin etukäteen ohjelmaa ja lähdettiin Helsinkiin. Se olikin loistava suunnitelma. Aina voi juosta, vaikka tuulee (hyvää treeniä)ja sataa (saunaan lämmittelemään). Tulee kyllä aivan huippufiilis! Helsingissä on nyt monta yleistä saunaa, joita voi hyödyntää. Ja Suomenlinnassa oli kiva retkeillä. Ehdotin miehelleni perinteeksiottoa, mutta hän ehdotti, että mennään uudelleen tavallisena viikonloppuna. Silloin voisi olla enemmän paikkoja auki, esim. Kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemessä. Sinne pääsystä haaveilen...
    Ja vinkki eläintenhoito järjestelyyn. Ainakin meidän tytöt viihtyvät meillä erityisen hyvin, kun me ollaan pois. Saavat grillailla, saunoa ja kölliä aivan vapaasti, ilman vanhempia! Saattaa toimia, jos lapset ovat "aikuisia".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo teidän Helsingin reissu olikin varmasti kiva! Mun sisko joskus lähti myös miehensä kanssa kahdestaan muistaakseni juurikin Helsinkiin juhannukseksi. Kävivät myös lenkillä yms. Mun mies vaan kun ei sellasista perusta pätkän vertaa... ei viihtyisi kyllä yhtään. Meille parempi vaihtoehto on se autolla ajeleminen.

      Suomenlinnaan tahtoisin joskus päästä käymään minäkin, olen sitä itse asiassa miehelle ehdottanutkin. Ei kyllä saanut mitenkään innostunutta vastaanottoa... harmillista, että meillä on niin eri intressit elämässä.

      Joo, meillä on joskus ollutkin vanhin tyttö elukkavahtina. On mielellään täällä, kun on oma rauha ja pihaa lapselle jne. Ihan hyvin on toiminut sellainen.

      Poista
  6. Ihanalta kuulostaa sun kesätyö!!
    Meillä on juhannuksen suhteen vähän sama juttu: ei ole tullut hankittua mitään porukkaa, jonka kanssa aina viettäisi sen, niin menee sitten vähän työleirinä kuten tänäkin vuonna. Tavallaan harmi.

    Kiva fillari!! Peukku sille. Omani rämisee ja kolisee pelottavasti, mutta siihen laitettiin juuri parillakympillä ihan uudet renkaat niin sinnittelen ainakin pari vuotta vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva oli kesätyö, vaan nyt se on ohi! Ensi viikolla kohti uusia juttuja sitten.

      Olis tosiaankin kiva joku sellainen tuttavaporukka tms, jonka kanssa voisi juhlistella juhannuksia sun muita. Mun mielestä on välillä tosi harmillista, kun ei arki eroa mitenkään juhlasta, kun vaan kotona aina kököttää.

      Saa nähä miten paljon mulle nyt tulee tota fillarilla ajoa... pitäis kyllä siinäkin kunnostautua. Vaan kun on työ ja koulu sen verran kaukana, että ei viitti pyörällä lähteä, ja sitten vapaa-ajalla on lenkitettävä sitä koiraa, eikä sitten tavallaan juurikaan aikaa ees jää pyöräilylle... mut silti kyllä pitäis kunnostautua... Toivottavasti sun fillari kestää vielä jatkoajan!

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥