No niin, kyllähän ne pitkät päivät siitä toiminnaksi pikkuhiljaa muuttuvat. Tällä viikolla ainakin näyttäisi olevan menoa jos jonkinlaista.
Tänään olen kotosalla, mutta ehdin jo aamulla viemään tytön junalle (joka oli puoli tuntia myöhässä...) ja käymään kaupassa. Sekä ihailin tietenkin sitä uskomattoman (ja jotenkin mielestäni myös pelottavan ja ahdistavan) näköistä verikuuta, joka taivaalla aamutuimaan näkyi. Illalla menen ehkä joogaan, jota ajattelin pitkän tauon jälkeen aloitella uudelleen. Viime viikolla kävin jo kokeilemassa ja oi voi, miten kipeä olin sen session jälkeen... olen kyllä ihan järkyttävän jäykkä ja heikkovoimainen!!
Joogan suhteen on vain nyt yksi iso mutta, nimittäin jalkakipu... Mulla on ollut jo kuukausia (ellei peräti vuoden) riesana luupiikki ja sain viimein viime viikolla hankituksi kenkiin luupiikkikiilat. Kun hain niitä, se valmistaja sanoi, että vasta aloittamani jooga ei välttämättä ole hyvä idea, koska siinä ollaan paljain jaloin. Noita tukia kun siis täytyisi pitää ihan koko ajan... Voin sanoa, että on todella urpo olo kävellä täällä kotona sisälläkin kengät jalassa, saatikka siirrellä niitä kiiloja ees taas ulkokenkiin, mutta toisaalta mulla on aiempaa kokemusta tästä ihan samasta vaivasta (silloin molemmissa jaloissa) ja myös siitä, että kiilat todellakin vie sen vaivan pois. Muistelisin, että silloin viimeksi käytin niitä kolmisen kuukautta ja varaudun siis nytkin pitkään hoitojaksoon... kunhan vain pääsen piikistä eroon, on se sen verran kivulias vaiva!
Huomenna on odotettavissa kyllä aika karu päivä, nimittäin meillä on koulun puolesta sellainen eri alojen esittelypäivä, joka tapahtuu ulkona. Pakkasta on luvattu ihan "jonkun verran", eli aamulla yli -20 astetta, eikä se siitä montaa astetta taida helpottaa päivän mittaankaan... argh!
Minähän siis todella olen opiskelemassa alaa, jossa mahdollisesti olen ulkona lähestulkoon säällä kuin säällä... mutta en silti ole siihen mitenkään erityisen innokas näillä pakkasilla. Kaunistahan siellä on kuin missä, mutta tuo pakkanen on kyllä ihan hirmuinen!! Vaikka siis mun tietenkin pitäisi omistaa jos vaikka minkälaista vaatetta aiheeseen liittyen, niin en todellakaan kyllä omista. Mulla EI esimerkiksi ole minkäänlaista lämpö-alusasua, syystä että mua kutittaa ihan kaikki kokeilemani merinovillaiset jutut. En todella tajua, mitä sitten päälleni laittaisin niiden sijasta. Olen myöskin valitettavasti lihonut sen verran viime talvesta, että toppahousut tuntuu hitusen ahdistavilta, eli niiden alle on aika ikävä nyt sitten koittaa tunkea monia vaatekerroksia. Ja ne toppahousut alkaa kyllä olla melko lailla elinkaarensa loppupäässä muutenkin, ne tuntuu tosi ohuelta paikka paikoin. Nuo mainitsemani kenkiin tulevat kiilat myös vie osaltaan tilaa kengissä, eli laitappa sinne sitten sukkaa kerroksittain... Voi apua, odotan ihan oikeasti kauhulla huomista, kun pitäisi nelisen tuntia siellä pakkasessa kyetä kärvistelemään!
Tämän viikon muuta ohjelmaa koulussa on ainakin pajapäivä, jossa tehdään joko luonnonkosmetiikkaa tai sitten jotain teejuttuja, sekä luento tähdistä ja muista sellasista avaruusjutuista. Odotan molempia innolla! Yhden koulupäivän ohjelma on vielä hiukkasen auki, mutta sään salliessa saatetaan joko kaataa puita tai ajella moottorikelkoilla... aika hauskaa!
Perjantaina lähden sitten pitkästä aikaa ystävän luokse Helsinkiin. Viikonlopun aikana meillä on siellä ohjelmassa ainakin Vegemessut, teatterissa käynti (Kinky Boots), toivoakseni ihanaa vegepizzaa, hankintoja Ruohonjuuresta jne. Vaikka yleensä tykkään mennä joka paikkaan omalla autolla, lähden nyt kuitenkin matkaan julkisilla, koska Helsingissä on niin riivatun hankala seisotella autoa missään. Toisaalta on ihan kivakin istua vaan valmiiseen kyytiin ja nuo matkatkin on kyllä melkoisen halpoja nykyään.
No mitäs täällä sitten muuta... Lunta on satanut aivan hitokseen viime aikoina! Ainakin pari kertaa on ollut oikein kunnon myräkkä, jonka seurauksena pihassa on ollut taas parikymmentä senttiä lisää lunta - ja nyt sitä on sitten varmaan jo puoli metriä, ellei enemmänkin. Sinänsä kyllä ihanaa tuo lumi, ulkona on tosi kaunista!
Olen kolaillut pihaa oikeastaan aika innoissanikin. Yleensä en sellaseen hommaan ole tarttunut, koska meillä on aiemmin auraaja vedellyt pihankin oikein hyväksi. Nyt on parin vuoden aikana ollut kuitenkin aika paljon sanomista aurausjäljestä ja vaikka olen miten päin koittanut ilmaista, miten toivoisin pihan aurattavan, ei se vaan ole tuntunut menevän perille. Mua ihan oikeasti ärsyttää, jos aura vetelee menemään pitkin nurmikoita sikin sokin... Niinpä sitten viimein päätin, että kepitän pihan oikein kunnolla ja kolaan sen sellaiseksi kuin haluan sen olevan. Vielä sieltä keppien välistä kertaalleen auraaja peruutteli "kielletylle alueelle", mutta pieni keppien tihentäminen ja selkeät penkat kolaamalla, niin johan se viimein alkoi onnistua! En vaan voi tajuta, miten vaikea on asia ymmärtää... Olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka tämä miten tuntuisi auraajasta ikävältä kettuilulta, niin minä olen kuitenkin se maksava asiakas enkä todellakaan viitsisi joka vuosi haravoida nurmikoilta pois sitä soraa, jonka auraaja ekoilla aurauskerroilla sinne aina jyyrää... tai muutenkaan tasoitella noita alueita, kun tuo aura on kuitenkin aikkas painava laitos siellä pyörimässä ja uria tekemässä. Plus onhan se myös tosi ruman ja tökerön näköistä, kun on aurattu sinne ja tänne!
Olen täällä kotona ollessani kulutellut tosi paljon aikaani lukemalla. Pitäisi joskus oikein laskea, miten monta kirjaa vuoden aikana tulee luettua... tahti on nimittäin jo nyt tammikuun aikanakin ollut ihan hyvä. Luin esimerkiksi alle viikossa kaksi paksua romaania (toisessa oli sivuja 677 ja toisessa 734!) ja nyt on jo kohta kolmas kirja niiden lisäksi luettuna (ei tosin yhtä paksu). Lukeminen on kyllä niin ihanaa ja mulla on koko ajan joku kirja luettavana. Tänään pitää muistaa käydä kirjastossa taas.
Olen myöskin seuraillut useita kiinnostavia insta-tileja ja youtube-kanavia. Yhteisenä tekijänä monelle noista on se, että ne käsittelee kestäviä elämäntapoja, kiertotaloutta, kasvissyöntiäkin. Ei minusta niin vaativiin juttuihin ole kuin vaikkapa kestovessapaperit (tai edes kestonenäliinat), mutta moni muu asia on kyllä itsellekin ihan arkipäivää ja itsestään selvää - esimerkiksi kestohedelmäpussit (itse ommeltu vanhoista valoverhoista) ja kauppakassit sekä mukana kulkeva termospullo, johon ostan teetä, jos sellasta jostain joskus yleensä ostan. No, ei nuo minullakaan ihan aina ja joka paikassa toki toimi, mutta pääpiirteittäin kyllä. Ja toki myös pyrin yleensäkin ostamaan vain tarpeeseen, kierrättämään, lajittelemaan jätteet jne. Uusia ideoita on kuitenkin ihan kiva noista lueskella - esimerkkinä vaikka "kestotalouspaperi"; meillä ei ole talouspaperia käytössä ollut oikein koskaan, mutta servettejä mulla kyllä yleensä jossain on ja niihin olen käärinyt eväsleivät. Nyt kuitenkin otin käytännöksi, että käytän siihenkin kankaista liinaa.
Yksi mua suuresti viime aikoina rasittanut mietintä on sitten tämä noususuunnassa oleva painoni. Olen ihan masentuneena katsellut vaa'an lukemia ja todennut vaatteiden kiristymistä. Koko ajan mietin, että tarttis tehdä jotain... ja kuitenkaan en hirveämmin saa mitään aikaan asian suhteen. Aina on joku hyvä selitys, miksi voin nyt kuitenkin vähän ottaa jotain hyvää... tai yleensäkin edes syödä.
Mulla on nuoruudessa ollut syömishäiriö (bulimia) pidemmän aikaa ja välillä tuntuu, että alan palaamaan mietteissäni sen ajan ajatuksiin ja arvottamaan itseäni peilikuvan tai vaakalukemien mukaisesti, ja se kyllä huolettaa mua. Välillä ajattelen, että no mitä tässä oikein huokailen, onko nyt niin kauheasti väliä, jos muutama kilo on enemmän kuin vuosi sitten... olen kuitenkin keski-ikäinen, mummokin jo, vaihdevuodet meneillään, painoa kertyy helpommin jne. (Toisaalta painoa on nyt yli 10kg enemmän kuin silloin bulimiavuosina...) Mutta sitten taas mietin kaikkia terveyshaittoja (vyötärönympärys yli 90cm, BMI ylipainon puolella jne) puhumattakaan siitä ärsytyksestä, kun vaatteet kiristää. Otan sellasia ihme terveys-spurtteja, jaksan hetken liikkua ja syödä asiallisesti, kunnes taas tuntuu, että olkoot...
Tuo jalkavaiva on todella rasittanut ja hankaloittanut liikkumista, toisaalta pakkaset pitää mut sisätiloissa myös tehokkaasti (ja vaikka mietin jatkuvasti, että vois vaikka mennä uimahalliin, niin en vaan mene...). Tekemättömyys saa mut mussuttelemaan kaikenlaista (vaikka sitten terveellistäkin, mutta ihan liikaa) ja toisaalta myös nämä ainaiset vatsavaivat vaikeuttaa tilannetta. Inho itseä kohtaan vaan kasvaa... kunnes välillä on sitten taas ihan ok olo ja olen sinut itseni kanssa. Yhtä vuoristorataa siis!
Jaahas, nyt taidan keitellä teetä lämmikkeeksi ja alkaa sitten miettiä, mitä tekisin miehelle ruokaa, kun se tulee tunnin päästä töistä. Itselle jo tein kasvispöperöä - en tiedä sanoisiko tuota keitoksi vai miksi, kun on vähän niin kuin keitto, mutta paksumpaa...
Otin tuohon ruokaani mallia yhdestä seuraamastani amerikkalaisesta vlogista (The Whole Food Plant Based Cooking Show), jonka tyylistä tykkään kovasti; terveellistä kasvisruokaa kunnollisista perusaineksista, ilman suolaa, rasvaa, mitään keinotekoista. Tulinpahan kokeilleeksi viimeinkin ruokaan selleriä, jota en yleensä koskaan käytä... (Ja mieshän siis EI näitä minun kasvisruokiani syö. Siksi teen sille ruoat erikseen. Monesti mietin, että nää mun ruoat on oikeasti paljon parempia, värikkäämpiä jne... mutta kun ei kelpaa, niin ei kelpaa.)
Vinkkaanpas nyt vielä samoilla lämpimillä teillä pari muutakin kiinnostavaa terveys/ruoka-vlogia... Esimerkiksi sellainen kuin Shine With Plants, siitä tykkään kanssa kovasti. Ja sitten on vielä FullyRawKristina, jonka juttuja katsellessani mietin aina, olisiko vaikeaa olla ihan raakavegaani - ajatus kiehtoo mua tosi paljon, mutta se olisi varmaan helpompaa toteuttaa jossain lämpimässä maassa. Käykääpä kurkkimassa, etenkin jos enkku sujuu.
Sellaisia mietteitä täältä pakkasesta tällä kertaa. Kivaa viikkoa kaikille!
Heli
Luin vahingossa sun otsikon väärin ja katsoin, että siinä luki "Pakasteherkkuja" :D. Kerkisin jo miettiä, että mitähän se Heli on pakastellut :).
VastaaPoistaSinne tuntuu kuuluvan enimmäkseen hyvää, mikä ilahduttaa, mutta toki luupiikki on harmillinen vaiva. Eikä ne kiristävät vaatteetkaan jaksa hirveästi mieltä lämmittää, tiedän tunteen (oltiin viikonloppuna yhdellä laavulla paistamassa makkaraa, enkä halunnut sinne laittaa vastapesemiäni valkoisia sopivia toppahousuja, vaan kaivelin kaapista ikivanhat mustat, jotka ei jousta yhtään, vaan on jotain sellasta superkovaa kangasta se päällinen. Piti syödä makkarat seisaallaan kun ei voinut istua :D). Mutta mulla on kyllä sellainen tunne, että nyt paino ei olis pelkkää rasvaa, vaan lihastakin, koska on ollut niin hyvällä mallilla mun kuntosalihommelit viime aikoina (ja siis tän mainostaminen tässä ei nyt tunnu kauhean reilulta tietenkään). Sensijaan tänään melkein parin kuukauden tauon jälkeen alkava keramiikkakurssi ei inspiroi just nyt yhtään. Oli liian pitkä tauko mulle vissiin ja tuntuu vähän menneen syksyn lumilta koko homma.
Jos siitä huomisesta pakkaspäivästä jotain positiivista koittais kehittää, niin kylmässä kaloreita kuluu paljon enemmän kuin lämpimässä. Auttaisko se yhtään <3
No ei olis huono idea tuo pakasteherkkujen tekokaan! =D Joskus sitä kyllä äkkinäisesti lukee vaikka mitä kummallista.
PoistaJuu, ihan hyvää kuuluu periaatteessa. Nämä muutamat epäkohdat vaan nyt kalvaa mieltä; luupiikki ja ylipaino. Kun sais molemmat aisoihin, niin johan olisin iloinen! Mä oon lähes tyytynyt siihen ajatukseen, että se ikä nyt vaan tuo tullessaan tätä painoa lisää. Mutta toisaalta kyllä noilla herkuillakin on osuutta asiaan... jopa pääosa, mikä ei oo kiva juttu. Oikeesti tarttis tehdä jotain. Lähdenkin tästä ihan just kohta joogaamaan, uhmaan jalkakipuja sen verran. Jos ne minunkin höttöset makkarat siitä lihakseksi vähitellen alkaisi muuttumaan.
Joo, toi on ihan hyvä positiivinen puoli asiassa, että pakkasessa energia kuluu. Valitettavasti luulen, että otan sitten kyllä kaiken menetetyn takaisin taas illan tullen... =D
Inspiraatiota sinne keramiikkapuuhiin - jospa se siitä taas lähtee, kun alkuun pääsee - ja kivaa viikon jatkoa! ♥
Oli muuten todella hieno kuu!! Satuin lenkille koirien kanssa juuri kun se oli punaisimmillaan ja tultiin kotiin sellaista reittiä, että sen valkenemisen näki. Mieletön ilmestys!!
VastaaPoistaHeti vinkkinä: älä herranjee mitään merinovillaa edes pohdi. Nykyajan tekniset alusasut on niin hyviä, ettei sen tarvitse olla villaa. Mielummin vaikka kaksi kerrosta kunnon teknistä. Mulla on joku tarjouksesta ostettu puku ja päällä fleecekankainen toinen (vanha kuin taivas, enää en fleeceä halua hankkia sen mikromuovin vuoksi). Oikein kylmällä (eli alle 15) laitan vielä teknisen T-paidan, että torso pysyy lämpimänä. Se yleensä riittää kun liikkuu. (Nettikaupoista saa oikeasti edullisesti, vaikkei se muuten ole kovin ekologinen tapa. Esim. Sportamorella on kivoja tarjouksia hyvistä merkeistä mitä alusasuihin tulee.)
Kengät on kieltämättä hankalat, sukkia kun pitää mahtua ja nuo kiilat tosiaan syö tilaa. Toivottavasti keksit jotain.
Onpa hyvä, että pidät pääsi auraamisen suhteen. Onhan se nyt, jos nurmikoille ajaa! Höh!
Lihominen, vaihdevuodet, laiskuus.... ah, miten tuttua. Huokailuttaa kyllä.
Lukeminen, iso kyllä ja peukku!! Olen samaa mieltä, että pitäisi listata vuoden aikana lukemansa kirjat.
Pirteyttä päiviin! Toivotaan, ettei pakkanen ihan puraise!
Kuu oli kieltämättä hieno! Vaikka kyllä mua sit alkoi vähän huvittaa, kun seisoin sitä ikkunan ääressä tuijottelemassa. Että kappas, kuuhan se siellä. Vähän eri värinen kun yleensä, mutta sama kuu kuitenkin. =D
PoistaMä oon ajatellut, että noi tekniset vaatteet on aika turmiollisia noin niin kuin ilmastollisessa mielessä. Siksi oon aatellut, että mieluummin hommaisin niitä villaisia, mutta kun minun nahka ei vaan niistä tykkää. Ehkä käännän jatkossa sitten kuitenkin katseeni sinne tekniselle puolelle, pitää tutustua aiheeseen tarkemmin. Huomiseksi ei nyt ehdi mitään kummempia, täytyy toivoa vaan, että jotenkin pysyn lämpimänä. Käyn sitten vaikka tiiviiseen tahtiin kirjastolla lämmittelemässä, eihän tässä muukaan auta.
Jeps, tuttuja juttuja meille monille nää pohtimani asiat varmasti. Minkäs teet, ikää tulee ja kaikenlaista oheisjuttua siinä sivussa. Pirtsakkaa viikkoa sullekin! ♥
Olipa kiva lukea sun juttuja. Olet niin aito ja rehellinen. Meillä monilla on samoja asioita mielen päällä. Painon kanssa saa aina tapella. Mitään ei saisi syödä ja siltikin paino nousee. Ja minulle kertyy juurikin vatsan seudulle. Ahistaa niin paljon! Toisaalta pitäisi olla itselle armollinen ja hyväksyä, mutta sairauksien pelossa on pakko taistella vastaan. Minä kävin kirpparilla hankkimassa suuremmat talvisaappaat (miesten), joihin mahtuu kunnolla sukkaa ja villasukkaa. Ostin myös suurehkon toppatakin, jonka alle mahtuu kerroksia. Ostin myös hyvät hanskat ja kypärämyssyn. Issikkavaellukselle piti olla lämmintä varustetta. Nyt on sitten valmiina, jos tarvii naparetkelle:) Minä olen viime vuoden aikana kuunnellut 75 äänikirjaa. Otin jokaisesta kuuntelemastani kirjasta kuvan. Siinä on hyvä vinkki sinulle. Pitää vaan välillä siirtää kuvat tietokoneelle, omaan kansioon. Sieltä on kiva välillä katsella niitä kirjoja. Muistuu mieleen kirjojen juonet ja hyvät, suositeltavat kirjat. Mukavia pakkaspäiviä sinulle!
VastaaPoistaKiitos Leena! Olen tätä painoasiaa pohtinut jo jonkun aikaa ja miettinyt, että haluaisin siitä kirjoittaa, mutta ei ne sanat vaan ole tulleet. Nyt tuli vähän niin kuin oheistuotteena sitten. =)
PoistaMulla on just tuo sama juttu, että kaikki mitä tulee, tulee mahaan. Ja se näkyy sekä tuntuu vaatteissa kyllä. Olen suunnilleen koko ikäni käyttänyt leggari-tyyppisiä housuja, en siis farkkuja, joten nämä joustovyötäröpöksyt on sitten antaneet painon kertyä vähän niin kuin huomaamatta... Vasta sitten, kun piti laittaa päälle takkia ja napakampaa housua, se totuus yhtäkkiä lävähti silmille. Kävin eilen ostamassa uudet isommat toppahousut, ei tässä oikein muukaan auta... Pakko saada lämmintä päälle ja myös sinne housun alle jotain kerroksia. Ostin sitten merinovillaiset sukat ja alusvaatteetkin ja koitan vaan nyt kestää tämä kutinan...
Mä oon aina välillä kuvannut koko kirjakasan, mitä on ollut luvussa. Kirjastossa tuntuu onneksi olevan nyt se lainaushistoria tallessa ja siellä näkyy myös kirjan kuva. Mulle kyllä tuppaa käymään aika usein niin, että kirjan tarina katoaa aika pian mielestä lukemisen jälkeen, vaikka olisi miten hyvä kirja kyseessä. Olen monta kertaa lainannut samoja kirjoja uudestaan... sitten jossain kohtaa huomannut, että häh, oon lukenut tän aiemminkin! =D Noita äänikirjoja en ole koskaan kokeillut, pitäisi varmaan!
Mukavia päiviä sinullekin! ♥
No, täällä toinen lukihäiriöinen, iltaa vaan! Luin myös että "pakasteherkkuja", mutta terkut ovat kyllä ihan yhtä tervetulleet! ='D
VastaaPoistaVoi että, tuo luupiikki on viheliäinen vaiva! Minulla ei piikiksi ole koskaan kantapäänkalvontulehdukseni äitynyt. Mulla nää jalkavaivat johtuvat jalkaterien pitkittäis- ja poikittaislaskeumista. Mulla on ollut varmaan 15 vuotta vartavasten minulle teetetyt tukipohjalliset. Uusin ne aina muutaman vuoden välein. Käytän aina niitä uusimpia töissä turvakengissäni ja siirrän vanhemmat "uudet" yleensä lenkkareihini tai vastaaviin.
Nämä fysioterapeutin tekemät pohjalliset maksavat noin 160-200 ekee, mutta ovat kyllä hintansa väärtit! Lääkärin lähetteellä saa pari kymppiä kelalta takaisin. En pystyisi ite elämään enään ilman tälläisiä. Kotonakin on sellaiset jalkafyssarilta ostetut sisäkengät ja nyt olenkin ahkeraan niitä taas pitänyt. Jalka onkin hieman parempi. Mutta totta, että on tyhmää pitää kenkiä sisällä. Tosin nyt lattiat on niin kylmät, että ihan mukavakin kävellä sandaalit jalassa!
Onpas teillä kaikkia kivoja ja mielenkiintoisia juttuja siellä koulussa!
Meikä kun on tälläinen ikipullukka, en ole ihan hirvittävästi painoasioitani miettinyt. Mutta kyllä aina tälleen, kun noi jalat kipuilevat, tulee mieleen, että olis varmaan hiukka helpompaa niille, kun olisin köyköisempi. Mutta kun ei jaksa, eikä huvita! ;'D
Mutta eiköhän se tästä iloksi muutu! Ainakin kohta on kevät ja kesä, ja vaatteita saa vähentää. Ei oo toppikset enään kiristämässä!
Mukavaa viikkoa sinulle! <3
Heh, tiiätkö kun mä oon nyt itekin jo monta kertaa lukenut, että pakasteherkkuja!! =D
PoistaMä kävin kuvauttamassa ton jalkani ja siellä se piikki näkyi. Argh!! Mutta varmasti mulla on myös joku tulehdus noissa kalvoissa, ne on nimittäin myös aivan sikakipeät tosi usein. Ja kun kävin teettämässä sitä kiilaa, niin se tyyppi suositteli mullekin tollasia omalle jalalle tehtyjä tukipohjallisia... musta tuntuu, että se mainitsi mulla olevan aivan samat jutut kuin sullakin, just tollasia pitkittäisiä ja poikittaisia ja mitä lienee juttuja (piti kyykkiä ja kävellä varpaillaan ja siitä se katsoi noi), ja mullahan on myös tosi matala jalkaholvi (=lättäjalka). Mutta ajattelin olla pihi ja otin nyt ensin vain noin 90€ maksavat kiilat... Jos ei ala helpottaa, pitää sitten varmaankin harkita noita kunnon pohjallisia. Tuota hintaluokkaa ne taisi olla, jotain vajaat 200€.
Juu, koulussa on myös mielenkiintoisia asioita. Mutta valitettavasti aika paljon myös sellasta "hohhoijaa, miksi edes tulin"...
Mä oon aina ollut vähän painon kanssa kipuileva. Oon myöskin ollut aina vähän sellanen pullukamman sorttinen, en ikinä laiha, hoikimmillani ehkä silloin bulimia-aikoihin, joihin en kyllä halua palata... Eniten mua vituttaa tämä, kun vaatteet ei mahdu päälle ja kyllä myös mietityttää se terveyspuoli. Olen miettinyt myös noiden jalkajuttujeni kanssa, että ei ne lisäkilot ainakaan helpota asiaa...
Onneksi ollaan menossa tosiaan kevättä kohti. Saa heittää kiristävät toppahousut hittoon!! =D
Mukavaa viikon jatkoa sinnekin! ♥ (Nyt pitää jo kiireesti alkaa lähteä kohti tuota ulkotapahtumaa, pakkasta -18 tällä hetkellä, uhhuh...)
Mäkin luin ensiksi pakasteherkkuja ;) ;) vähän hätäisesti vissiin katsoin päällekirjoituksen.
VastaaPoistaToi luupiikki on tosiaan kipeä. Ai siihen on hoitona tollanen kiila, tai taitaa olla paremmin apu ettei sattuis niin paljon.
Mua kans kutittaa helposti alusvaatteet, sen takia käytän puuvilla poolopuseroa toisen puseron alla.
Tiedän tunteen, kun lämpöhousut kiristävät, ei ole kovin häävi olla, kun ne ei anna yhtään periksi.
Toivon että tarkenisit olla ton tuntimäärän pihalla, helposti alkaa palelemaan kädet ja varpaat.
No voihan pakasteherkut! =D Huvittavaa kyllä, miten äkkiä luettuna itsekin luen sen juuri noin!
PoistaJuu, luupiikki on kipeä. Ja oletettavasti mulla on myös tulehtunut noi jotkut kantapään kalvot tms, koska kipu on aika kokonaisvaltainen kantapäässä. Kiila auttaa jonkun verran, mutta esimerkiksi tänään en voinut sitä käyttää, kun kenkiin piti saada mahtumaan tarpeeksi sukkia... ja kyllä kipu taas aika lailla yltyi sen takia. Kiilassa on tosiaan sellanen kuoppa siinä piikin kohdalla, mutta se asettuu eri kenkiin vähän eri tavalla eikä minusta ole ainakaan vielä tuntunut mitenkään täydellisesti helpottavan. Pitää katsoa jokunen viikko, alkaako eroa tuntumaan.
On kyllä kamalaa, kun toi villa kutittaa. Eilen illalla kävin pikapikaa ostamassa merinovillaisen kerraston ja sukat, ja kerrasto on välillä kyllä tuntunut tosi kutittavalta, kun sitä nyt sitten tänään pidin. Ehkä siihen tottuu, tai ehkä ei... saa nähdä.
Uudet (myös eilen illalla pikaisesti ostetut) toppahousut osoittautui hyviksi ja lämpöisiksi, onneksi. Pärjäsin siis tänään ihan hyvin siellä pakkasessa. Välillä kun tallusteli lumikengillä tai huiski lunta lapiolla (tehtiin sellasta lumikammia siellä), niin aina vähän lämpeni ja taas tarkeni hetken. Varpaat ja sormet ne mullakin paleli, muuten oli ihan mukava olla. Uudet toppahousut ei onneksi ihan niin paljon kiristä kuin ne vanhat, vaikka melko naftit nekin on. =)
Tuossa jo joku toinenkin kertoi teknisistä alusasuista ja ne on hyviä, ei kutita ja lämmittää. Toppahaalari on hyvä hankinta jos tulee tekemään kovilla pakkasilla töitä ulkona, sinne mahtuu alle niin vällyä kuin ilmaakin :)
VastaaPoistaTeknisissä alusasuissa mua mietityttää se, että ne on keinotekoisia aineita ja ymmärtääkseni myös osaltaan niitä mikromuovin lähteitä. Sen takia on iso kynnys ostaa niitä. Nyt hankin nuo merinovillaiset jutut ja koitan, tottuuko nahka niihin vai kutittaako aina vaan.
PoistaToppahaalari kuulostaa kyllä ihanalta ja lämpimältä! Sen kanssa ongelma on sitten taas se, että jos työjutuissa tulee kuuma (usein ulkotöissä tulee), niin sitten voi olla hankala kikkailla vaatetuksen kanssa.
Kaiken kaikkiaan mun mielestä on aika mutkikas homma löytää sellanen sopiva vaatetus, että Suomen aika vaihtelevassa talvisäässä olis hyvä olla. Etenkin, jos vielä on lisähaasteena se, että tulee kuuma työtä tehdessä tai vaikka hangessa tarpoessa. On ihan kauhistus ajatella, että tulee hiki, sitten on kuitenkin kylmä... huhhuh. Pelkkä lenkki pakkasessa on niin eri asia kuin se, että joutuisi vaikka olemaan koko päivän ulkona. Ei ole kyllä oikein mun juttu noi talviset ulkotyöt... =/