opinnot pakettiin - kaksi viimeistä viikkoa

Heippahei! Viimeinkin voi hengähtää!! Takana on kyllä melkoisen tiukka pariviikkoinen. Heti reissusta tultuani aloin tosiaan valmistelemaan kevään - ja koko opintojeni - viimeisiä näyttöjä. Niissä riitti paperihommia ihan kiitettävästi, koska näytössä nyt vaan ei pysty ihan kaikkea näyttämään paikan päällä ja osa asioista on laitettava paperille. Ja näiden nyt tehtyjen paperihommien lisäksi olin jo pari kuukautta pitänyt luontopäiväkirjaa ja kirjannut yhtä toista juttua ylös.

Kaiken sen näyttöhässäkän sekaan sattui sitten vielä kolmepäiväinen tavaranvaihtotori, jossa olin mukana kahvion pitäjän ominaisuudessa. Se on mukavaa hommaa, vaikka tässä kohtaa se meinasi nyt kyllä tuntua vähän jo liialliselta työmäärältä ja ajanhukalta, kun olis sitä muutakin puuhaa ollut... Leivoin kahvioon kuitenkin taas monta kakkua, kuvassa on mun liukuhihnamainen kakuntekopisteeni. =D Purkit järjestyksessä siis ja siitä aina joka purkista vuoron perään aineksia lisää...

Kahviomme yhteydessä oli tuollainen tosi tyylikäs lajittelupiste. Saatiin Kotkamillsiltä sponsoriapuna kertakäyttömukit ja -lautaset ja niille mukeille oikein tuollanen hieno keräyslaatikkokin. Ne on siis sellasia mukeja, joissa ei ole muovia, joten ne lajitellaan kartonkiin ja tarkoitus siis on, että lopuksi tuo koko tömsteri heitetään sinne keräykseen. Tämän pisteen tarkoitus oli tehdä lajittelusta ihmisille helppoa. Mutta kyllä on kumma, miten paljon sitten kuitenkin tavaraa oli väärissä paikoissa... *huokaus* No, sittenpähän siivosin. Tämä piste oli mulla mukana (kuvina ja kertomuksina siis) myös näytössäni, koska mun alaanhan siis kuuluu oleellisesti tuo jätteiden lajittelu myös.

No, aina kun vaan ehdin, väänsin lisää materiaalia näyttöihini. Ostin itselleni laminointikoneen ja sillä oli mukava tehdä sitten erilaisia juttuja. Tein tuollasia pikkukortteja, joilla jaettiin lapsia ryhmiin (linnut, puut, kukat jne) ja sitten tein isot kyltit erilaisiin toimintapisteisiin. Tein siis luonto- ja ympäristöneuvojan näyttöni päiväkotiin, jossa ekana päivänä oli toiminnallinen luontoretki ja toisena päivänä luonnon- ja kierrätysmateriaaleilla askartelua päiväkodin pihalla.

Ensimmäisen päivän luontoretki sujui hienosti. Olin suunnitellut kuusi erilaista toimintapistettä metsään ja käytiin ne laittamassa kuopukseni kanssa paikalleen edellisenä iltana. Lapset tuntuivat tykkäävän kovasti ja kelikin oli tosi kiva. Aikataulut piti lähes minuutilleen ja olin kyllä hyvin huojentunut siitä, miten mukavasti kaikki meni. (En voi laittaa tänne kuvia, koska niissä näkyy lapsia.)

Suunnitelmissa oli tehdä lasten kanssa hyönteishotelleja ja samalla jutella luonnon monimuotoisuudesta, hyönteisten tärkeydestä ja sen sellaisesta. Kierrätysmateriaalien käyttö oli myös oleellinen osa näyttöä, niinpä sitten hotellien rungot valmistui jos vaikka mistä kierrätetystä! (Ne siis tehtiin valmiiksi jo etukäteen.) Niihin tuli mm. tiililetkan pohjina olevia lavoja, vanhoja sängynpohjan säleitä, vanhaa levyä ja kaverilta saatua verkkoa. Se pitää myöntää, että itse en olisi noiden pohjien nikkaroinnista selvinnyt, mutta sain siihen hommaan kyllä runsaasti apua. Tarkoitus oli, että oma mies auttaa, mutta lopulta suunnilleen kaikki sen kaveritkin oli valjastettuna hommiin... (kannatti osua meille kylään just silloin...) Kiitos siis heille kaikille!! ♥

Hotelleista tuli kyllä niin hienoja!!! Retkipäivänä yksi tehtävärasti oli askartelumateriaalien kerääminen luonnosta ja niitä me sitten käytettiin noiden tekemiseen. Toin kyllä sitten myös kotoa lisää tarpeita, koska tehtiin noita kuitenkin neljä. Siellä ne nyt roikkuu päiväkodin aidoissa, toivottavasti niihin tulee paljon ötököitä lasten tutkittavaksi! 

Pikku vinkki muuten; jos olette tänä kesänä menossa asuntomessuille, niin tämä päiväkoti on yksi messukohde (nro 1)... Tarkoitus olisi myös, että nämä hotellitkin ovat silloin siellä esillä, tuossa päikkärissä kun on muutenkin kovasti panostettu puutarhaan.

Ihan pakko laittaa kuva myös tästä pöllistä. Lapset saivat silloin nikkarointipäivänä testata ihan oikeita (mieheni ystävällisesti lainaamia) työkaluja, ja se piste oli kyllä todellinen menestys. Koko ajan kuului poran surinaa ja vasaran pauketta. Huvitti niin, kun tuohon pölliin on kovasti treenattu sitä vasaran käyttöä!

Vinkki numero kaksi koskien kesän asuntomessuja... tyttären perhe rakentaa sinne myös. Heidän talonsa tulee olemaan aivan tuossa päiväkodin vieressä ja pikkuneiti aloittaakin siinä päiväkodin sitten syksyllä, kun pääsevät omaan uuteen kotiin asumaan! ♥ (Olen tietty nähnyt heidän talon jo ja se on mielestäni aivan älyttömän ihana!)

No joka tapauksessa, keskiviikkona oli sitten näyttökeskustelu maanantain ja keskiviikon jutuista. Olin aika kovasti hermoillut tuota näyttöä, koska se on mun ns. pääsuuntaus nyt ollut opinnoissa ja toivoin hartaasti, että saan siitä sitten myös hyvän arvosanan. Tuntui, että annoin todellakin kaikkeni näytön suhteen, koitin ottaa kaiken mahdollisen niissä tutkinnon vaatimuksissa huomioon, väkersin yöt ja päivät materiaalia jne. Ja kyllähän sieltä se kolmonen sitten onneksi tulikin! (Asteikko siis 1-3.) Oli niin helpottunut ja onnellinen olo kyllä sen jälkeen, oli helppo hymyillä!!

No, sitten muuttuikin helteet taas koleammiksi keleiksi. Se ei mua haitannut, sillä vielä oli puuhaa sen vihoviimeisen näytön kanssa... Olin torstaina jäteasemalla harkassa ja perjantaina tein sitten siellä vielä sen näytöni (jäte- ja kierrätysneuvonta). Sekin piti vielä siis koittaa puristaa niin hyvin kuin ikinä mahdollista ja pientä jännitystä oli ilmassa, kun opettaja tuli aamulla sinne seuraamaan työskentelyäni sekä jututtamaan mua... Ja hyvin meni sekin näyttö sitten, kolmonen tuli siitäkin.

Tämä kuva on kylläkin Saksan reissusta, mutta tuollasissa vetimissä suunnilleen olin perjantainakin!

Nyt on mulla nätti rivi kolmosia sitten tulossa tokariin, jonka käyn pokkaamassa ensi keskiviikkona! Tosin voi olla, että pokkaan sieltä lähinnä vaan ruusun ja tyhjän kirjekuoren, jos näistä viime hetkillä suoritetuista näytöistäni ei vielä ole ehditty papereita kirjoitella... Mutta valmistun siis nyt kuitenkin 250 osaamispisteellä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta luonto- ja ympäristöneuvojaksi, luonto-ohjaajaksi sekä luonnonvaratuottajaksi. Ihan jees saavutus, kahdessa vuodessa kolme suuntausta valmiiksi (yhdelläkin jo valmistuu, 180 osp). Mun piti tehdä kyllä se neljäskin vielä (ympäristönhoitaja), mutta en jaksa enää taistella siitä. Ensin luvattiin, että voin tehdä, sitten suunnittelemani näyttö ei kelpaakaan, vaikka ihan samalla näytöllä on muutkin tehneet jne. Olkoot sitten, ompahan tuossakin jo saavutusta ihan kylliksi. Vaikka myönnän, että vähän mua se näivertää, kun olisi halunnut saada senkin näytön vielä joukon jatkoksi...

Sen verran on vielä kouluhommia jäljellä, että huomenna menen aamulla pitämään PowerPoint-esityksen meidän Saksan reissusta. Sen valmistelin perjantaina illalla, kun aiemmin ei vaan kerta kaikkiaan ollut aikaa! Sen jälkeen on enää jäljellä se kevätjuhla ja sitten olisi parin vuoden rupeama haikeassa päätöksessään. On ollut kyllä niin ihana koulu ja koen olevani just siellä missä pitääkin noin niin kuin alan suhteen. Kierrätys ja kestävä kehitys kiinnostaa mua suunnattomasti, samoin tuollanen neuvontatyö ja myös jätteet; jäteasemalla työskentely oli mielestäni todella kiinnostavaa ja kivaa! Eniten ehkä toivoisin, että voisin työkseni olla vaikka joku kiertävä neuvoja, ja mieluusti voisin tuollasia lasten juttuja järjestää muulloinkin.

Nyt mulla ei kuitenkaan ole yhtikäs mitään suunnitelmia tulevalle vielä. Aattelin katella, mitä eteen tulee. En ole hakenut siis mitään kesätöitäkään (tai muitakaan töitä), koska en oikein keväällä tiennyt, miten tää mun koulu nyt menee, jatkanko kesäkuulle jne. 

Ainakin nyt alkuun keskityn lepoon ja kotiin. Oikeesti aion lukea monta kirjaa, koska en ole antanut itselleni lupaa edes ajatella lukemista nyt pariin viikkoon (ja yleensä luen ihan koko ajan!). Sitten olen ajatellut tehdä oikein suursiivouksen - trust me, huusholli on todellakin sen tarpeessa... Saatan maalailla seiniä ja lattioitakin ja ihan sormet syyhyää ajatuksestakin kaivella kaikki kaapit läpi! Joten onhan tässä kaikenlaista tekemistä. Ja olen mä hakenut ammattikorkeaan, mutta vielä hiukan mietin, menenkö sinne pääsykokeisiin kesäkuun alussa (pitäis vissiin valmistautuakin jotenkin, jos aikoo mennä...). 

Eli melko auki on mun tulevaisuus! Tänään nyt sen verran tiedän, että käydään äänestämässä ja illalla jännätään Suomen jääkiekkopeliä. Eiköhän se siitä sitten etene, päivä kerrallaan!

Heli

kotona jälleen

No niin, reissusta on palattu! Kotona olin puoliltaöin viime yönä, nukuin makoisat unet omassa sängyssä ja aloitin äitienpäivän viettämisen kiipeämällä pyykkivuorille. =D Kamppeet on noin suunnilleen purettuna, tuliaiset jaettuna ja tässä koitan juuri saada arkea alkamaan. Sähköposti on käyty läpi ja perattu sieltä reissua koskevat asiat veks ja valokuvatkin on aika lailla nyt kaikki puhelimesta siirretty koneelle.

Monschau

Monenlaista tuli nähtyä ja koettua. Tutustuttiin erilaisiin jätehuoltoon liittyviin asioihin, kuten jäteasemiin, jätteiden polttolaitokseen, vesien tutkimiseen jne. Kaikki oli tosi mielenkiintoista! Nähtiin myös paljon mahtavia paikkoja, kuten Maastricht, Monschau ja ihan se Aachen myös oli tosi kaunis paikka. Samoin Eschweiler oli ihana. Käytiin reissun aikana siis Saksan lisäksi myös Belgiassa ja Hollannissa, koska tuo Eschweiler on hyvin lähellä rajaa.

Maastricht

Tavattiin aivan ihania ihmisiä reissumme aikana. Yhteyshenkilömme oli tosi mukava ja samoin siellä työpaikallamme oli joka paikassa ihan mahdottoman kivoja tyyppejä. Meitä pidettiin siellä niin hyvin, vietiin sinne sun tänne ihan siis myös nähtävyyksiä katselemaan ja tutustutettiin paikalliseen kulttuuriin. Lähtiessä saatiin lämpimiä halauksia ja kauniita sanoja sekä myös pienet lahjat kotiin vietäväksi. Ei voi muuta kuin olla superiloinen, että tuli lähdettyä!!

Nyt sitten todellakin arki palailee ja vauhdilla palaakin. Välillä on ihan sellanen "happi loppuu"-olotila, kun ajattelenkin tulevia paria viikkoa... Edessä on kolme näyttöä, joista ensimmäinen jo reilun viikon päästä ja johon en ole vielä aloittanut valmisteluja muuten kuin ajatuksissani. Ensi viikko on täynnä muuta ohjelmaa ja siinä sitten samalla pitäisi todellakin tehdä selkeät suunnitelmat ja "vain" 11 erilaista kirjallista juttua näyttöä varten... iik! Tulevat ajat on siis todella tiukasti nyt keskityttävä vain olennaiseen.

Tässä siis pikaiset kuulumiset, nyt toivotan kaikille ihanaa äitienpäivän jatkoa, minä taidan aloittaa ne näyttövalmistelut just NYT!

Heli

terkkuja Saksasta!

Heippahei! Täällä sitä nyt sitten ollaan jo ties monettako päivää. Lauantaina tultiin siis. Lento meni hyvin - meillä oli suora lento Helsingistä Düsseldorfiin. Oltiin vuokrattu lentokentältä jo etukäteen auto ja se sitten noudettiin pienten kommellusten kera, kun koneesta selvittiin pois. Ne kommellukset oli siis sitä, että a) ensin piti löytää vuokraamo, b) sitten piti koittaa tajuta, että mitähän se meidän ostama vakuutus nyt sisälsikään ja tultiinko ehkä rankasti kusetetuksi sen kanssa, koska kieliongelma ja c) se autoparkkikin piti vielä löytää ja se vasta meinasi vaikeaa ollakin... 

Lopulta istuttiin siellä autossamme ja lähdettiin ajelemaan kohti Eschweileria, josta oltiin Airbnb:n kautta vuokrattu asunto. Huhhuh, kyllä muuten Autobahnalla todellakin ajetaan LUJAAAAAAA... Meilläkin oli aika ajoin mittarissa 120 ja silti meidät ohitettiin ihan hujahtamalla! No, asunto löytyi ja taas oltiin ongelman äärellä, kun parkkipaikkaa ei ollutkaan... oltiin jotenkin käsitetty, että kyseessä on suunnilleen omakotitalo, mutta mitä vielä, tämä on sellanen toisiinsa kiinni rakennettu asuntojen yhteisö, vähän kuin Englannissa ne rivitalot. Saatiin auto parkkiin tien varteen jonkun matkan päähän ja sitten kikkailtiin itsemme asuntoon, kun ensin tajuttiin, miten se avainlukko oikein toimi... 

Kyllä oli helpottunut olo, kun viimein oltiin asunnossa sisällä!! Ainoa vaan, että kello oli siinä vaiheessa jo aika paljon (21.30), oli lauantai-ilta ja täällähän ei ole kaupat aina auki, kuten Suomessa... No onneksi isäntämme oli jättänyt meille pullon viiniä (jota tosin ei ole vieläkään avattu), suklaata, paketin pastaa ja purkillisen pestoa. Siitä sitten nälissämme kokkailtiin kulinaristinen nautinto: pastaa pestolla (josta me kumpikaan ei erityisemmin välitetä, mutta nälkäänsä sitä syö vaikka pieniä kiviä...). Joka tapauksessa: perillä oltiin!!

Mitä tässä ollaan nyt sitten tehty? No, käyty kävelemässä tässä lähistöllä ainakin. Tykkään tosi kovasti tästä paikasta, kaupunki on rauhallinen ja kohtuullisen pieni, täällä on ihania rakennuksia ja mikä huikeinta: joka paikassa kasvaa murattia! ♥ Rakastan sitä yli kaiken ja ehkä siksi tämä maa (sekä esimerkiksi Englanti) on minusta niin vastustamattoman ihana!!

Täällä on muiden ihanien rakennusten lisäksi noita mahtavia linnoja ja kirkkoja. Ihan tuossa meidän kulmilla on yksi kirkko ja pienen matkan päässä linna, joka on itse asiassa ilmeisesti yksityisasunto ja siellä on hevosia. Oli hauskaa, kun yksi ilta siitä ohi kulkiessamme kuikittiin siitä muurin portista, että mikähän toi paikka on - ja sitten yhtäkkiä heppa kurkkasi karsinastaan, jossa oli sellanen puoliovi!

Sieltä ne hepat kurkkii!!

Ja lehmätkin on laitumella, tuossa vaan asutuksen vieressä! Tuo lehmäkuva on sunnuntailta, kun käytiin vahingossa Hollannissa... Tuo Aachen, joka on lähin kaupunki noin 10km päässä Eschweilerista, on rajakaupunki. Se siis yksinkertaisesti jatkuu Hollannin puolelle ihan vaan sillein, että kadulla on rajakyltti ja sitten hups, oletkin jo vaihtanut maata. Ja sinne sitten ajettiin, kun googletettiin joku avoinna oleva kauppa. Oli se astetta haastavampi kauppareissu, kun kaikki yhtäkkiä lukikin hollanniksi... Enkä tiedä, miten sallittua vuokra-autolla on rajan yli mennä, vaikka täällä tuo todella on ihan arkipäivää.

Yhtenä iltana kävelyretkellä nähtiin tuollainen kirkko, hieno oli sekin. Siinä se törötteli mäen päällä ja sen vieressä oli sitten asuintaloja. Täällä on todella ihania taloja, erittäin persoonallisia! Talot on vähän niinku omia yksilöitään, vaikka ne on ihan kiinni toisissaan, ihan sillein kuin rivitalo - niin kuin tämä meidänkin asunto. Mutta siis rivistön talot saattaa olla eri korkuisia, eri värisiä, erilaista pintamateriaalia, ikkunat erilaiset ja ovet varsinkin, katot eri mallisia... Aivan ihania!! Pihat on myös tosi siististi hoidettuja, kukkia ja puita on istutettu hirmu kivasti etupihoille, on nättejä portteja jne. Todella kiva kävellä iltaisin katselemassa niitä!

Maanantaina meitä tuli tervehtimään paikallinen yhteyshenkilömme, joka oli todella mukava nainen. Hänen kanssaan menimme sitten ekana työaamuna (tiistaina) työpaikallemme ja hyvä olikin, että menimme, sillä siellä ei nyt ihan oltu kunnolla tietoisia tästä meidän saapumisestamme... Meille oli kyllä vaatteet varattuna - ja jee, mulle oli turvakengät kokoa 35!!! - mutta vähän oli epävarmuutta, että mitäs me nyt sitten oikein tehdään jne. Hommat hoitui kuitenkin ihan ok, käytiin kiertämässä alue yhden herran kanssa, hän kertoi meille paikasta ja hyvin me toisiamme ymmärrettiin, vaikka hän ei mitenkään hirmu hyvin puhukaan enkkua ja me taas ei sitten sitä saksaa osata. Tai minä osaan jonkun verran kyllä, mutta kaverini ei montaakaan sanaa.

Nyt ollaan sitten jo pari päivää oltu töissä - tai vasta pari, koska maanantaina emme vielä päässeet aloittamaan ja keskiviikkona oli täälläkin vappu ja vapaata. Eka työpäivänä oltiin jäteasemalla - jossa tuota pianoakin vähän pimputtelin - ja tänään oltiin sisähommissa, kun seurattiin tuon jäteasema-alueen jätevesien puhdistusjuttuja. Täällä on aina joku, joka osaa hyvin enkkua, joten olen kyllä pälpättänyt sitten oikein sydämeni kyllyydestä englantia. =D Saksaa en jostain syystä oikein uskalla puhua, koska ajattelen, että "jos nyt tässä koitan sitä puhua, nuo luulee, että mä osaan sitä enemmänkin ja sitten ne alkaa puhua sitä mulle ja sitten en tajua mitään..." No, mulla on kyllä tarkoitus uskaltautua sitäkin vähän puhumaan, meni syteen tai saveen!! Eihän mulla ole kuin vasta 30v siitä, kun olen sitä opiskellut...

No, täälläkin oli siis vappu ja sitä juhlitaan omalaatuisilla tavoilla. Kuulemma on niin, että kun "boy loves a girl", niin hän hakee metsästä puun (ilmeisesti nimenomaan koivun), koristelee sen (kuten kuvassa) ja vie sen tytön talon luo. Koitettiin vappuaattoiltana kävellä tuolla kaupungissa katselemassa menoa, mutta siellä ei kyllä ollut ketään, missä lie olivat sitten juhlimassa. Täällä selvästikään ei ole sellasta baarimeininkiä kuin Suomessa, tai sitten ei vaan osuttu oikeaan paikkaan! Noita koristeltuja koivuja ollaan joitakin nähty nyt sitten kävellessämme, niitä on esimerkiksi talojen edustalla ja seiniin kiinnitettyinä. Ihan hauska perinne!

Vappupäivä täällä oli aika vilakka, ihan kuin Suomessa aina... Me käytiin muutaman kilometrin päässä sellasella suositulla ulkoilualueella kuin Blausteinsee (jotain sellasta kuin sinisen kiven järvi). Se on myös luonnonsuojelualue ja se on rakennettu entiseen ruskohiilikaivokseen. Käveltiin sen järven ympäri reilu 5km lenkki ja ihasteltiin vihreyttä ja vehreyttä! ♥ Täällä on jo luonnossa ihan kesä, vaikka täälläkin on nyt tosiaan aika viileät kelit - just ennen meidän tuloa oli ollut neljä viikkoa silkkaa kesää... että se meidän tuurista tulla lämpimään Keski-Eurooppaan!!

Joka tapauksessa kaunista oli. Tuolla oli ihan aidattu noi rannat suurimmaksi osaksi ja siellä oli kylttejä, että ei saa ruokkia eläimiä, ei saa mennä aitojen sisäpuolelle, ei saa astua pois merkityiltä reiteiltä, ei saa kerätä kasveja, ei saa silittää jänistä (eli ei saa koskea eläimiin, mutta kuva oli kädestä ja jäniksestä =D) jne. Eläimille oli todella tehty sinne hyvät olot ja ne saa olla siellä rauhassa. Kuunneltiin tiltaltin ja satakielen laulua, samoin mustarastas lurittelee täällä koko ajan joka puolella. 

Ja kasvithan täällä on ihan jotain muuta kuin Suomessa, koska ollaan lehtometsävyöhykkeellä. Metsässä on siis suorastaan vaikeuksia tunnistaa puita ja pensaita. Ja täällä on jos vaikka minkälaisia erikoisia puita, joita en ole koskaan aiemmin nähnyt, kuten vaikka kuvan riippuvaoksainen itkupaju. (Ehkä niitä on Suomessakin, mutta ihan uusi tuttavuus oli silti mulle.) Mietin alkuun, että miksi täällä näyttää niin erilaiselta kuin Suomessa, kunnes keksin, että tosiaan joka niemi ja notko ja mäki ja kumpare on lehtimetsää, vs. suomalaiset havumetsät. Ja onhan täällä tosiaan ihan vihreää, kun Suomessa ei vielä juuri muuta kuin hennosti vihersi puut. Kuulemma siellä on nyt sitten iskenyt tai iskemässä kunnon takatalvi oikein lumisateiden kera, voi harmin paikka!! Voin tosiaan kuitenkin lohduttaa, että ei ole lämmin täälläkään.

Meidän asunnosta vielä sen verran, että tämä on tosiaan kokonainen asunto, jossa on kaksi makkaria, olkkari, keittiö ja kylppäri. Asunto on alimmassa kerroksessa, joten meiltä pääsee myös takapihalle, jossa mm. kukkii mansikka ja kasvaa myös esim. ruohosipuli jo pitkänä. Me valkattiin tämä asunto juurikin kahden makkarin takia, mutta tänne oliki pedattu kaksi petiä tuonne toiseen makkariin, joten ei ole jaksettu sitä tilannetta sitten muuttaa vaan nukutaan siellä molemmat. Tämä on ilmeisesti hyvin tyypillinen asunto täällä maassa, koska yhteyshenkilömme osasi neuvoa, mistä löydämme esimerkiksi roskikset ja pesukoneen (eli kellarista). Jätehommiin ollaan siis tultu tänne tutustumaan ja jonkun verran niissä onkin eroavaisuuksia Suomen systeemeihin verrattuna.

No, tässäpä nyt siis kuulumisia täältä. Taidan suunnistaa kohta nukkumaan, sillä aamulla kello soi 6.20 ja klo 8.00 pitäisi olla taas työmaalla. Huomenna on jälleen ohjelmassa jäteasemalla olemista, toivottavasti ei aika käy ihan hirmuisen pitkäksi, kun ei siellä tosiaan suuremmin tekemistä ole. Otetaan sinne tietokone mukaan ja päivitetään koulujuttuja siinä työntekijöiden kanssa rupattelun lomassa. Huvittava pieni yksityiskohta on muuten, että olemme tutustuneet jo kolmeen eri Frankiin! =D Kaikki siis tuon saman firman tyyppejä. Lauantaina menemme sitten yhteyshenkilömme kanssa tutustumaan ympäristöön, hän kuulemma vie meidät myös Belgian ja Hollannin puolella käymään, jee! 

Palailen taas, jos ehdin ja jaksan - aika hyvin vie mehut tämä jatkuva aivotyö, kun puhuu vierasta kieltä, selviytyy vieraassa paikassa, vieraalla autolla, vieraanlaisessa liikenteessä jne. Myös tuo opiskelublogin kirjoitus ja etenkin valokuvien siirtely puhelimesta koneelle ja kuvien käsittely jne vie ihan tuhottomasti aikaa. Mutta täällä nyt siis kuitenkin olen ja kivaa on. Kun kelit vähän paranisi, olis vielä kivempaa... mutta mitäpä tässä vaikertaa, ei täällä sentään lunta tule! =D 

Koittakaahan pärjäillä siellä! Tschüss!

t. Heli