terkkuja Saksasta!

Heippahei! Täällä sitä nyt sitten ollaan jo ties monettako päivää. Lauantaina tultiin siis. Lento meni hyvin - meillä oli suora lento Helsingistä Düsseldorfiin. Oltiin vuokrattu lentokentältä jo etukäteen auto ja se sitten noudettiin pienten kommellusten kera, kun koneesta selvittiin pois. Ne kommellukset oli siis sitä, että a) ensin piti löytää vuokraamo, b) sitten piti koittaa tajuta, että mitähän se meidän ostama vakuutus nyt sisälsikään ja tultiinko ehkä rankasti kusetetuksi sen kanssa, koska kieliongelma ja c) se autoparkkikin piti vielä löytää ja se vasta meinasi vaikeaa ollakin... 

Lopulta istuttiin siellä autossamme ja lähdettiin ajelemaan kohti Eschweileria, josta oltiin Airbnb:n kautta vuokrattu asunto. Huhhuh, kyllä muuten Autobahnalla todellakin ajetaan LUJAAAAAAA... Meilläkin oli aika ajoin mittarissa 120 ja silti meidät ohitettiin ihan hujahtamalla! No, asunto löytyi ja taas oltiin ongelman äärellä, kun parkkipaikkaa ei ollutkaan... oltiin jotenkin käsitetty, että kyseessä on suunnilleen omakotitalo, mutta mitä vielä, tämä on sellanen toisiinsa kiinni rakennettu asuntojen yhteisö, vähän kuin Englannissa ne rivitalot. Saatiin auto parkkiin tien varteen jonkun matkan päähän ja sitten kikkailtiin itsemme asuntoon, kun ensin tajuttiin, miten se avainlukko oikein toimi... 

Kyllä oli helpottunut olo, kun viimein oltiin asunnossa sisällä!! Ainoa vaan, että kello oli siinä vaiheessa jo aika paljon (21.30), oli lauantai-ilta ja täällähän ei ole kaupat aina auki, kuten Suomessa... No onneksi isäntämme oli jättänyt meille pullon viiniä (jota tosin ei ole vieläkään avattu), suklaata, paketin pastaa ja purkillisen pestoa. Siitä sitten nälissämme kokkailtiin kulinaristinen nautinto: pastaa pestolla (josta me kumpikaan ei erityisemmin välitetä, mutta nälkäänsä sitä syö vaikka pieniä kiviä...). Joka tapauksessa: perillä oltiin!!

Mitä tässä ollaan nyt sitten tehty? No, käyty kävelemässä tässä lähistöllä ainakin. Tykkään tosi kovasti tästä paikasta, kaupunki on rauhallinen ja kohtuullisen pieni, täällä on ihania rakennuksia ja mikä huikeinta: joka paikassa kasvaa murattia! ♥ Rakastan sitä yli kaiken ja ehkä siksi tämä maa (sekä esimerkiksi Englanti) on minusta niin vastustamattoman ihana!!

Täällä on muiden ihanien rakennusten lisäksi noita mahtavia linnoja ja kirkkoja. Ihan tuossa meidän kulmilla on yksi kirkko ja pienen matkan päässä linna, joka on itse asiassa ilmeisesti yksityisasunto ja siellä on hevosia. Oli hauskaa, kun yksi ilta siitä ohi kulkiessamme kuikittiin siitä muurin portista, että mikähän toi paikka on - ja sitten yhtäkkiä heppa kurkkasi karsinastaan, jossa oli sellanen puoliovi!

Sieltä ne hepat kurkkii!!

Ja lehmätkin on laitumella, tuossa vaan asutuksen vieressä! Tuo lehmäkuva on sunnuntailta, kun käytiin vahingossa Hollannissa... Tuo Aachen, joka on lähin kaupunki noin 10km päässä Eschweilerista, on rajakaupunki. Se siis yksinkertaisesti jatkuu Hollannin puolelle ihan vaan sillein, että kadulla on rajakyltti ja sitten hups, oletkin jo vaihtanut maata. Ja sinne sitten ajettiin, kun googletettiin joku avoinna oleva kauppa. Oli se astetta haastavampi kauppareissu, kun kaikki yhtäkkiä lukikin hollanniksi... Enkä tiedä, miten sallittua vuokra-autolla on rajan yli mennä, vaikka täällä tuo todella on ihan arkipäivää.

Yhtenä iltana kävelyretkellä nähtiin tuollainen kirkko, hieno oli sekin. Siinä se törötteli mäen päällä ja sen vieressä oli sitten asuintaloja. Täällä on todella ihania taloja, erittäin persoonallisia! Talot on vähän niinku omia yksilöitään, vaikka ne on ihan kiinni toisissaan, ihan sillein kuin rivitalo - niin kuin tämä meidänkin asunto. Mutta siis rivistön talot saattaa olla eri korkuisia, eri värisiä, erilaista pintamateriaalia, ikkunat erilaiset ja ovet varsinkin, katot eri mallisia... Aivan ihania!! Pihat on myös tosi siististi hoidettuja, kukkia ja puita on istutettu hirmu kivasti etupihoille, on nättejä portteja jne. Todella kiva kävellä iltaisin katselemassa niitä!

Maanantaina meitä tuli tervehtimään paikallinen yhteyshenkilömme, joka oli todella mukava nainen. Hänen kanssaan menimme sitten ekana työaamuna (tiistaina) työpaikallemme ja hyvä olikin, että menimme, sillä siellä ei nyt ihan oltu kunnolla tietoisia tästä meidän saapumisestamme... Meille oli kyllä vaatteet varattuna - ja jee, mulle oli turvakengät kokoa 35!!! - mutta vähän oli epävarmuutta, että mitäs me nyt sitten oikein tehdään jne. Hommat hoitui kuitenkin ihan ok, käytiin kiertämässä alue yhden herran kanssa, hän kertoi meille paikasta ja hyvin me toisiamme ymmärrettiin, vaikka hän ei mitenkään hirmu hyvin puhukaan enkkua ja me taas ei sitten sitä saksaa osata. Tai minä osaan jonkun verran kyllä, mutta kaverini ei montaakaan sanaa.

Nyt ollaan sitten jo pari päivää oltu töissä - tai vasta pari, koska maanantaina emme vielä päässeet aloittamaan ja keskiviikkona oli täälläkin vappu ja vapaata. Eka työpäivänä oltiin jäteasemalla - jossa tuota pianoakin vähän pimputtelin - ja tänään oltiin sisähommissa, kun seurattiin tuon jäteasema-alueen jätevesien puhdistusjuttuja. Täällä on aina joku, joka osaa hyvin enkkua, joten olen kyllä pälpättänyt sitten oikein sydämeni kyllyydestä englantia. =D Saksaa en jostain syystä oikein uskalla puhua, koska ajattelen, että "jos nyt tässä koitan sitä puhua, nuo luulee, että mä osaan sitä enemmänkin ja sitten ne alkaa puhua sitä mulle ja sitten en tajua mitään..." No, mulla on kyllä tarkoitus uskaltautua sitäkin vähän puhumaan, meni syteen tai saveen!! Eihän mulla ole kuin vasta 30v siitä, kun olen sitä opiskellut...

No, täälläkin oli siis vappu ja sitä juhlitaan omalaatuisilla tavoilla. Kuulemma on niin, että kun "boy loves a girl", niin hän hakee metsästä puun (ilmeisesti nimenomaan koivun), koristelee sen (kuten kuvassa) ja vie sen tytön talon luo. Koitettiin vappuaattoiltana kävellä tuolla kaupungissa katselemassa menoa, mutta siellä ei kyllä ollut ketään, missä lie olivat sitten juhlimassa. Täällä selvästikään ei ole sellasta baarimeininkiä kuin Suomessa, tai sitten ei vaan osuttu oikeaan paikkaan! Noita koristeltuja koivuja ollaan joitakin nähty nyt sitten kävellessämme, niitä on esimerkiksi talojen edustalla ja seiniin kiinnitettyinä. Ihan hauska perinne!

Vappupäivä täällä oli aika vilakka, ihan kuin Suomessa aina... Me käytiin muutaman kilometrin päässä sellasella suositulla ulkoilualueella kuin Blausteinsee (jotain sellasta kuin sinisen kiven järvi). Se on myös luonnonsuojelualue ja se on rakennettu entiseen ruskohiilikaivokseen. Käveltiin sen järven ympäri reilu 5km lenkki ja ihasteltiin vihreyttä ja vehreyttä! ♥ Täällä on jo luonnossa ihan kesä, vaikka täälläkin on nyt tosiaan aika viileät kelit - just ennen meidän tuloa oli ollut neljä viikkoa silkkaa kesää... että se meidän tuurista tulla lämpimään Keski-Eurooppaan!!

Joka tapauksessa kaunista oli. Tuolla oli ihan aidattu noi rannat suurimmaksi osaksi ja siellä oli kylttejä, että ei saa ruokkia eläimiä, ei saa mennä aitojen sisäpuolelle, ei saa astua pois merkityiltä reiteiltä, ei saa kerätä kasveja, ei saa silittää jänistä (eli ei saa koskea eläimiin, mutta kuva oli kädestä ja jäniksestä =D) jne. Eläimille oli todella tehty sinne hyvät olot ja ne saa olla siellä rauhassa. Kuunneltiin tiltaltin ja satakielen laulua, samoin mustarastas lurittelee täällä koko ajan joka puolella. 

Ja kasvithan täällä on ihan jotain muuta kuin Suomessa, koska ollaan lehtometsävyöhykkeellä. Metsässä on siis suorastaan vaikeuksia tunnistaa puita ja pensaita. Ja täällä on jos vaikka minkälaisia erikoisia puita, joita en ole koskaan aiemmin nähnyt, kuten vaikka kuvan riippuvaoksainen itkupaju. (Ehkä niitä on Suomessakin, mutta ihan uusi tuttavuus oli silti mulle.) Mietin alkuun, että miksi täällä näyttää niin erilaiselta kuin Suomessa, kunnes keksin, että tosiaan joka niemi ja notko ja mäki ja kumpare on lehtimetsää, vs. suomalaiset havumetsät. Ja onhan täällä tosiaan ihan vihreää, kun Suomessa ei vielä juuri muuta kuin hennosti vihersi puut. Kuulemma siellä on nyt sitten iskenyt tai iskemässä kunnon takatalvi oikein lumisateiden kera, voi harmin paikka!! Voin tosiaan kuitenkin lohduttaa, että ei ole lämmin täälläkään.

Meidän asunnosta vielä sen verran, että tämä on tosiaan kokonainen asunto, jossa on kaksi makkaria, olkkari, keittiö ja kylppäri. Asunto on alimmassa kerroksessa, joten meiltä pääsee myös takapihalle, jossa mm. kukkii mansikka ja kasvaa myös esim. ruohosipuli jo pitkänä. Me valkattiin tämä asunto juurikin kahden makkarin takia, mutta tänne oliki pedattu kaksi petiä tuonne toiseen makkariin, joten ei ole jaksettu sitä tilannetta sitten muuttaa vaan nukutaan siellä molemmat. Tämä on ilmeisesti hyvin tyypillinen asunto täällä maassa, koska yhteyshenkilömme osasi neuvoa, mistä löydämme esimerkiksi roskikset ja pesukoneen (eli kellarista). Jätehommiin ollaan siis tultu tänne tutustumaan ja jonkun verran niissä onkin eroavaisuuksia Suomen systeemeihin verrattuna.

No, tässäpä nyt siis kuulumisia täältä. Taidan suunnistaa kohta nukkumaan, sillä aamulla kello soi 6.20 ja klo 8.00 pitäisi olla taas työmaalla. Huomenna on jälleen ohjelmassa jäteasemalla olemista, toivottavasti ei aika käy ihan hirmuisen pitkäksi, kun ei siellä tosiaan suuremmin tekemistä ole. Otetaan sinne tietokone mukaan ja päivitetään koulujuttuja siinä työntekijöiden kanssa rupattelun lomassa. Huvittava pieni yksityiskohta on muuten, että olemme tutustuneet jo kolmeen eri Frankiin! =D Kaikki siis tuon saman firman tyyppejä. Lauantaina menemme sitten yhteyshenkilömme kanssa tutustumaan ympäristöön, hän kuulemma vie meidät myös Belgian ja Hollannin puolella käymään, jee! 

Palailen taas, jos ehdin ja jaksan - aika hyvin vie mehut tämä jatkuva aivotyö, kun puhuu vierasta kieltä, selviytyy vieraassa paikassa, vieraalla autolla, vieraanlaisessa liikenteessä jne. Myös tuo opiskelublogin kirjoitus ja etenkin valokuvien siirtely puhelimesta koneelle ja kuvien käsittely jne vie ihan tuhottomasti aikaa. Mutta täällä nyt siis kuitenkin olen ja kivaa on. Kun kelit vähän paranisi, olis vielä kivempaa... mutta mitäpä tässä vaikertaa, ei täällä sentään lunta tule! =D 

Koittakaahan pärjäillä siellä! Tschüss!

t. Heli