Mikä ihana aamufiilis tänään! Ulkona on kirkasta ja valoisaa, kotona on rauhallista, kynttilä palaa pöydällä ja tulet humisee uuneissa. Ja tietenkin teetä on kupissa ja saatoin pari palaa tummaa suklaatakin tuossa nakerrella...
Jotenkin tulee ihan mummola-fiilis näistä kirkkaista ja rauhallisista aamuista. Muistan, kun mummolassa istuin keittiön ikkunan ääressä olevalla pitkällä penkillä, sisällä oli ihanan lämmintä (siinä penkin ja seinän välissä taisi olla vielä ihanasti kuumottava patterikin), kello naksutti seinällä ja katselin ulos ikkunasta. Heti ikkunan takana oli sireenipensas, jossa oli lintulauta. Miten ihana siinä olikaan lintuja katsella ja natustella samalla karjalanpiirakoita, joita olin mummon kanssa jo aamuvarhaisella paistanut!
Nyt tuo mummolan penkki on meillä, sen alla on omien lastenlasten lelut ja siitä penkiltä he joskus katselee pihalle. Sireeni ja lintulauta kylläkin puuttuu ja meidän ikkunasta näkyy peltoaukea, enkä ole kyllä karjalanpiirakoitakaan paistellut. Mutta muistot mummolasta on lämpimänä mielessä aina! ♥
Tässä kuvassa on itse asiassa melkeinpä se ikkunasta avautuva näkymä. Vaikka aika ajoin mietin, että olisi kivaa asua metsän keskellä, niin olen kuitenkin tosi tottunut tähän avaraan näkymään ja nautin siitä. En tiedä tuntuisiko metsän keskellä vähän siltä, että on jotenkin "sumpussa"..? No, paha sanoa, kun en tiiä miltä tuntuisi. Täällä pelloilla on ainakin se hyvä, ettei ole hyttysiä, mitä taas metsän keskellä varmaan olisi.
Moni tuskailee näinä päivinä sitä, kun kelloja siirrettiin. Mä oon asiaa miettinyt ja todennut, että mulle se ei ole tainnut kyllä koskaan aiheuttaa yhtään mitään tuntemuksia suuntaan taikka toiseen. Oikeastaan olen syksyisin ajatellut lähinnä vain sitä, että saa yhden lisätunnin - joka ei tosin tunnu kuin silloin kelloja siirrettäessä. Ja keväällä taas, että ou nou, yksi tunti menetetty yöunista. Mutta en mä muuten koe kärsiväni näistä jutuista. Sitä olen pohtinut, että aiheuttaako marraskuun synkkyys mulle jotain kaamosmasennusta...? Mutta mulle on kyllä perinteisesti olleet kaikkein vaikeimpia aikoja keväät. Joten paha sanoa siitäkään.
Joka vuosi ne ekat lumet saa aikaan sen, että heti välittömästi iskee jouluinen mieli. Mä olen viime vuosina aika lailla miettinyt tuota joulua sillä tavalla, että en tykkää siitä kauheasti... mua ahdistaa välillä kovasti se ostohysteria ja se, että en keksi mitä kenellekin antaisin lahjaksi, ja pitääkö niitä lahjoja ees olla ja voi jestas mikä hässäkkä yhden illan takia...
Mutta kaikesta siitä huolimatta glögit ja piparit ikään kuin kuuluu siihen ensilumen aiheuttamaan ihastuksen huumaan. Ja niin tänäkin vuonna. Piparia olin ostanut jo toisenkin paketin (koska joulupiparit on ihania ♥) ja kaapissa oli yksi viimevuotinen glögipullo. Joten se kausi siis avattiin saman tien, kun ne ekat lumet maahan putoili. ★
Mulla on nyt eka jakso (eli moduuli) opintoja pulkassa. Viime perjantaina oli jakson viimeinen päivä, joka oli lähipäivä koululla. Ajelin sinne aamuvarhaisella läpi pimeän maiseman - se ei kyllä ollut kivaa, sillä pelkään hirviä ihan kamalasti. Kotimatkallakin oli pimeää, joten köröttelin siinä sitten rauhassa vaan. Osan matkasta mulla oli myös luokkakaveri kyydissä, mikä oli oikein mukavaa.
Olen miettinyt, että olen tainnu tulla vanhaksi, kun olen innostunut kuuntelemaan aina autoillessani Yle Puhetta... ei vaan enää jaksa mitään rokkia siellä humisevassa autossa kuunnella. Eikä myöskään niitä ikuisesti samaa rataa pyöriviä soittolistoja muilla kanavilla. Mutta noita puhejuttuja kuunnellessa aika menee ihan siivillä ja suorastaan nautin ajamisesta niitä kuunnellen!
Mutta joo, se eka moduuli siis tuli valmiiksi. Perjantain ja lauantain välisenä yönä sain viimeisteltyä raporttini palautuskuntoon - tapani mukaan viilasin ja höyläsin sitä ihan loputtomasti... Viimeinen palautushetki oli lauantaina klo 12 mennessä, joten "ehtii, ehtii"... Nyt sitten jännityksellä odotan, millaisen arvioinnin siitä saan.
Ja ei muuta kun uuden moduulin kimppuun, sitä olen tässä nyt koittanut ahkerasti jo aloitella heti maanantaina. Totesin viime moduulin aikana, että ihan viisasta jakaa ne hommat koko 8 viikon jaksolle ja noudattaa sitä vinkattua aikataulua, koska nyt sen raportin tekeminen oli vähän sellasta "yötä-päivää"-hommaa sitten pari viimeistä viikkoa, kun en vaan osannut aloitella sitä ajoissa. Kaipasin siis ensin jonkunlaista kokonaiskuvaa asiasta, jonka jälkeen tuntui, että pystyn vasta kirjoittamaan... Nyt kuitenkin täytyy tehdä toisin ja tämän moduulin raportti onkin itse asiassa ryhmätyö, joten sitä on tehtäväkin vähän paremmin jossain sovitussa aikataulussa.
Juuri nyt luvussa on yksi tosi kiinnostava kirja, josta pitää tehdä muistiinpanot ja joka puretaan iltaohjauksessa jo huomenna, joten taidan tästä pikkuhiljaa palailla sen pariin. Joten eipä tässä kummempia. Valoa pimeyteen kaikille!
Heli
Olipa valoisa ja kiva postaus joulun odotteluun... meilläkin ekat glögit maisteltu👌
VastaaPoistaNe ekat glögit on parhaat! Toivon vaan, että lumi pysyisi maassa (vaikka eihän se pysy) ja näitä valoisia päiviä olisi paljon, eikä sitä märkää ja pimeää aikaa olisi ihan lamaannuttavan paljon.
PoistaAivan ihana kuvaus aamun rauhasta <3. Ihan kuulin sen mummolan kellon rauhallisen raksutuksen.
VastaaPoistaMulle keksittyyn kesäaikaan siirtyminen on aina tuottanut tuskaa ja pahimmillaan on mennyt oikeastaan koko se kesäaika sopeutuessa siihen, että aamut on vaikeita (kun se kello kuitenkin soi aina samalla kellonlyömällä välittämättä siitä, mitä aikaaa milloinkin eletään).
Mutta tänä vuonna siirto meni jotenkin yllättävän kivuttomasti ja oikeastaan ehdin harmitella sitä, että pitää palata takaisin normiaikaan, mutta kyllä se lisätunti aamuun tuntui siltikin tulevan ihan tarpeeseen. Ja vaikka toki hetken aikaa se tuntia aiemmin alkava pimeys vaatii totuttelua, niin kohta se tasaantuu niin, että on pimeää mennen tullen, enkä sitä jaksa miettiä sen enempää.
Glögi on aina ajatuksena tosi kiva ja joka vuosi erehdyn jonkun pullon ostamaan, mutta aina se jää kuitenkin juomatta, koska on mun makuun ihan liian makeaa. Tuoksu kyllä on hyvä :).
J:llä alkavaa aikaa en halua vielä miettiä ja huomaan, että tulee vähän välteltyä jo kaupassakäyntiäkin, kun ei huvita vielä kulkea siellä j-koristeiden keskellä. Ihan liian aikaisin alkaa kaikenlainen hössötys, mutta koitan parhaan kykyni mukaan olla pilaamatta j-ihmisten iloa ja antaa heidän touhuta pysyttelemällä itse mahdollisimman sivussa ja näkymättömissä kaikesta. Parhaimmilla taitaa olla jo kuusikin metsästä haettuna, mikä ei mun järkeen mahdu ollenkaan, mutta mikäs siinä, jos se kuusi jo lokakuussa jollekulle tuo iloa.
Meinasinkin tässä taannoin kysyä, että koskas tulet taas tännepäin, mutta näköjään olet justiin käynyt. Ja jos oikein ymmärsin, niin ainoastaan päiväseltään tällä kertaa? Tiedän sitten olla murjottamatta, kun et mitään ilmoittanut :).
Minäkin pääsen niihin mummolatunnelmiin ihan vaan miettimällä niitä. Oi sitä ihanaa lapsuusaikaa!!
PoistaMulle ei tosiaan ole koskaan suuremmin tuo kellojen siirtely vaikuttanut. En oikein osaa ymmärtää, miten se toisiin niin kovasti vaikuttaakin. Tiedossa on, että talvi tulee, pimeää piisaa; minkä sille voi, ei minkään. Eihän ne pimeät illat niin ihania ole, mutta toisaalta kun ei niille vaan mitään voi. Nämä aurinkoiset valoisat päivät on kyllä selvästi sellasia energiaa tuovia, ja sitten jos on kovin märkää, mustaa ja ankeaa niin oma olo on väsähtäneempi. Mutta pidän sitä aika normaalina asiana täällä Pohjolassa.
Kyllä minäkin sen glögin laimennan. Tuokin mitä meillä nyt oli, oli mukamas valmista juotavaa. No, lisäsin vettä ihan reippaasti. Se on hyvä glögi, mikä on jo valmiiksi sellasta lantrattavaa (lasipullossa), sitä voi laittaa just niin vähän kuin tahtoo. Ja silti saa glögifiilikset ja ihanan tuoksun!
Mä en oo suuremmin joulua ajatellut. Tai no, oon kyllä ottanut esille mun joululistan (ajat sitten jo) ja kirjannut siihen ajatuksia, mutta en ota kyllä mitään paineita niistä kauppojen höpötyksistä. Siitä otan ilon irti, että ne piparit on tulleet esille paremmin ja taisin vilkaista myös suklaahyllyn suuntaan (mutta en ostanut VIELÄ mitään!). =D Mutta muuten ei niin minkäänlaisia ostopaineita. Mua lähinnä vaan vuosi vuodelta enemmän ärsyttää se kaupallinen typerä krääsä, mitä kaupoissa on, voiko oikeesti olla mitään turhempaa?? No, ehkä joku halloween-krääsä on vielä turhempaa..... Mutta tavallaan en kuitenkaan niistäkään hermojani revi, en vaan piittaa niistä p*skaakaan. =D
Itse en kyllä ihan ymmärrä tuota monen kuukauden etukäteishömpötystä joulun kanssa, mutta no, jokainen tyylillään. Joulukuusi on ristiriitainen juttu, tavallaan se on kiva ja toisaalta ihan turha riipiä puuparka metsästä mokoman vuoksi.
Juu, älä suotta murjota. =D Se mun reissu sinne teille päin oli tosiaan vaan päiväreissu. Ei olis ehtinyt mitenkään nähdä, valitettavasti. Lähdin kotoa klo 6.15, oltiin koululla 8.50 (koulu alkoi 9.00), välissä oli ruokataukoa reilu puoli tuntia ja päästiin vähän jälkeen neljän, josta heti ponkaistiin kotimatkalle. Kun oli se kyytiläinenkin vielä, en viitsinyt sen ihmeemmin edes suunnitella mitään treffejä, koska tiesin sen ihan mahdottomaksi toteuttaa. Joku toinen kerta sitten! (Seuraava lähipäivä on varmaan vasta kevätpuolella, tässä moduulissa ei ole lähipäiviä ollenkaan, koska en osallistu lähipäivänä toteutettavaan ensiapukoulutukseen mulla jo olevan EA-kortin vuoksi.)
Mä taidan käydä pikaisella happihypyllä ulkona nyt, kun siellä vielä on valoisaa. Ilta kuluu sitten iltaohjauksen parissa tietokoneella, jossa olen muutenkin jo koko päivän taas viettänyt. Kyllä tää opiskelu on yhtä persiillään istuskelua!!
Aurinkoista päivän jatkoa sinne! ♥
Hyvä arvostelu sieltä tulee. Aamu ja iltapäivä. Upea keli.
VastaaPoistaEn menis kyllä vannomaan hyvien arvosanojen puolesta... Mut kattoo nyt. Tää tuleva jakso tuntuu aika vaativalta myös, voi morjens, saa nähdä mitä tästä tulee. Pitää varmaan laskea rimaa noissa omissa arvosanatoiveissa... on kyllä ihan eri sfääreissä raporttien tasovaatimukset, mitä aiemmissa opinnoissa!
PoistaKeli oli tosi hieno tänään kyllä kieltämättä!!
Ensilumi on kyllä kaunis, maalaa yhtäkkiä märän maan puhtaaksi...
VastaaPoistaTäällä toinen "vanha" ilmoittautuu, eli Yle Puheen vankkumaton fani :). Riittävän pitkään kun on elämässään kuunnellut radiokanavien diipadaapaa, on kiva löytää kanava, jossa voi kuulla harkittuja ajatuksia ja näkökulmia.
Juu, ensilumi on ihana! Tosi harmi, että täältä suli se vähäinen lumi pois just ennen noita pakkasia. Toivon, että pieni ripaus piakkoin tulisi taas, on niin älyttömän pimeää nyt, kun meidän ympäriltä on kaikki pellot käännetty... Aattelen joka syksy, että antaisivat nyt olla sängellä vaan, olis valoisampaa. Välillä tuntuu iltalenkillä, että en kerta kaikkiaan näe yhtään mitään, mutta en silti ota lamppua mukaan. Tuurilla mennään, vielä oon pysyny tiellä. =D
PoistaYle Puhe on niin hyvä!! Just äsken tulin kotiin, kun vein tytön kouluun lähes 100km päähän ja koko matkan kuuntelin. Nautin ihan tosi paljon siitä, kuinka voin siinä kuunnella mitä moninaisempia ohjelmia ja ajatuksia ja sivistää itseäni, koska en oikeesti juurikaan esim. katso uutisia tai lue mitään lehtiä. Usein en malttais ollenkaan lopettaa kuuntelua, kun matka loppuu! En enää tosiaan minäkään tahdo ollenkaan jaksaa niitä muita kanavia ja niiden läpinöitä, enkä ees sitä musiikkia. Ihanaa tuo, kun on pääosin vaan puhetta.
YLE puhehan on parasta viihdettä :)
VastaaPoistaKyllä, todellakin!! Oon ihan innoissani kuunnellut sieltä vaikka mitä eri ohjelmia. Radion kuuntelu on ihan parasta viihdettä autoillessa! Kotona en kuuntele mitään, en siis radiota enkä musiikkiakaan, eikä mulla mitään musankuunteluvehkeitä edes ole enää. Jotenkin kotona kaipaan eniten sitä hiljaisuutta. Mutta autoillessa on ihanaa, kun voi siinä samalla edetä paikasta A paikkaan B ja kuunnella kiinnostavia keskusteluja ja muita juttuja sieltä. Jes, parasta!!
Poista