perjantai 4. heinäkuuta 2025

kesäkuulumisia

 

Heipähei! Ollaan heinäkuussa ja tuntuu, ettei kesä ole oikeastaan edes alkanut vieläkään. Muistan tällaisia vastaavia kesiä kyllä olleen aiemminkin, sillä olen joskus ollut lomalla kesäkuun alun kolme viikkoa ja siihen koko lomaani sattui YKSI sateeton päivä. Ei ollut kiva palata töihin, kun ei ollut saanut yhtään kunnollista kesäfiilistä. 

No, nyt mulla on lomaa oikeastaan koko kesä, vaikkakin tein tuossa kuun vaihteessa myös pari työpäivää. Sellainen tunnehan tässä taas kuitenkin on, että haloo, missä kesä??? Meidän terassi on nyt kaiteita ja portaita vaille valmis, mutta eipä siellä ole kyllä juuri tullut aikaa vietettyä, kun on kaiken aikaa kylmää ja sateista ja tänään myös tuullut kovasti. Tai heh, olihan tuossa pari kunnollista kesäistä päivääkin - jotka olin tietenkin just töissä...

Tässä on kurkkaus ovelta terassille tänään. Hankittiin tuo katos ja se on kyllä kiva! Kalusteet on just nyt aika sikin sokin, kun koitin asetella tuolin ja sohvan verhoja vasten suojaksi tuulelta. Yhdestä kulmasta nimittäin tuo verhojen koontinauhan tarrakiinnitys petti ja verhot lepattivat tuulessa valtoimenaan. Jännitystä elämään!!

Jos kuvaa katsoo tarkasti, näkyy tuolla taustalla toinen keinu ja sen vieressä oikealla on hiekkalaatikko. Sen ylle laitettiin katos, koska puista putoilee pihkaa ja neulasia niin paljon hiekkaan, ettei siellä ole kovin kiva lapsosten leikkiä. Tämän päivän Ulla-myräkkä näyttää nyt kuitenkin hajottaneen sen katoksen, mikä on vähän harmillista. Katoksen alla on myös pari sirkkeliä, tai mitä lienevät, eli terassiremppa todellakin näkyy ympäri pihaa edelleen.

Tuossa pieni reality-check myös ulkoeteisestä. Ostin tuollaiset mustat rottinkituolit ja pöydän jo toukokuussa, koska mulla on ollut ajatuksena laitella ulkoeteistä vähän uuteen uskoon. Mulla on yleensäkin ollut jotenkin levoton ja uudistusta kaipaava olo koko kevään ja kesän ajan. Tykkään kyllä edelleenkin kaikista niistä asioista, mitä ollaan remonteissa tänne kotiin laitettu (tapetit, kalusteet, huoneiden järjestykset jne), mutta silti kaipaan JOTAIN uutta.

Ulkoeteisen uudistus tuntui siis hyvältä idealta, mutta se ajatus oli oikeastaan ennen kuin sitten iskettiinkin tuon terassin tekoon kiinni. Ja nyt kesä onkin jo tosi pitkällä, enkä tiedä, onko siinä eteisen laittelussa sittenkään järkeä. Ajatuksena siis oli, että siirretään tuo taustalla oleva iso kaappi sieltä pois ja laitetaan takaseinälle pari tuolia ja pöytä. Lattiamattokin olisi otettu pois ja maalattu sen alla oleva lautalattia kuntoon ja jätetty se näkyviin. Samalla sitten piti maalata seinät uusiksi, laittaa uudet naulakot, viritellä ikkunoihin verhot jne.

Hulluus tuossa suunnitelmassa on se, että oikeasti ulkkari on ollut erittäin toimiva sellaisena kuin se on ollut. Kun aikanaan se rempattiin, tuntui lautalattia aivan ihanalta jutulta - kunnes tuli ekat märät kelit ja lasten (ja omissakin) kengissä kantautui sisälle kuraa. Aika nopeasti sitten laitettiin koko lattiaa peittämään tuollainen matto, ja se on ollut tosi kätevä käytössä. Se on myös ollut jalalle lämmin talvellakin - tai no, lämpimämpi ainakin kuin lauta olisi ollut - koska ulkkari on kylmä tila, ja se on suht helppo pitää puhtaana. Joten en mä nyt sit tiedä, teenkö tilalle mitään muuta kuin siivoan sen kunnolla...

Mulla olisi odottavia projekteja kyllä muitakin. Tämä kuvan nurkka on talon edustalla, se on se toinen puoli etualaa, johon asti terassia ei tehty. Tuolla on istutettuna koristevattua, jonka soisin kasvavan isoksi puskaksi. Siellä kasvaa myös akileijaa, joka on todennäköisesti kasvanut siellä monia kymmeniä vuosia, enkä raaskisi sitä poistaa. Ja pari sitkeää liljaakin sieltä nousee joka vuosi. No, siellä kasvaa myös erittäin sankasti vuohenputkea, jonka voisin kyllä poistaa, mutta se vaatisi varmaankin isommasti kaivuutyötä ja maan poistamista. Olenkin miettinyt, mitä ihmettä teen tuolle nurkalle... 

Kun me tasoitettiin yksi osio meidän pihasta tässä kesän alussa, keräsin talteen kasan kiviä. Mun on ollut tarkoitus sijoittaa ne kivet jotenkin tuonne, mutta vähän vielä mietin, miten. Tuntuu riskialttiilta hommalta kaivaa koko nurkkaus tyhjäksi ja toivoa, että saan etenkin akileijat asettumaan sinne uudelleen. Ehkä mä kuitenkin joku päivä tartun lapioon, kaivan koko alueen tyhjäksi (huhhuh...), laitan sinne jonkun kankaan, kärrään päälle soraa ja multaa ja koitan sitten istutella kaiken takaisin. Ja sitten jotenkin rajailen aluetta niillä kivillä. Eikö kuulostakin ihan mahdolliselta suunnitelmalta?

Kuten olen ennenkin kertonut, en ole mikään super näissä pihahommissa. Mulla olisi taas esittää kuva siitä onnettomasta orvokkiamppelista, jonka kertaalleen jo lähes tapoin kuivuuteen... se näytti ihan samalta taas tänään, vaikka tässä välissä oli jo ihan kukoistava. Ei olisi kannattanut siirtää sitä nurkan taakse pois silmistä, koska se oli saman tien myös pois mielestä! No enivei, tässä kuvassa on aronia-aidanne (voiko tuon korkuista miksikään aidanteeksi edes kutsua...), joka on hukkumassa kaikenlaiseen muuhun kasvustoon. Olen sitä ikkunasta katsellut ja todennut sen olevan avun tarpeessa, ja tänään sain kuin sainkin tartuttua toimeen. Kahden tunnin uurastuksen tulos on tässä:

Kuva on kylläkin huono, mutta kitkin ihan hirmuisen kasan kaikenlaista sieltä pois ja nyt näyttää ilmavalta ja suht rikattomalta. Vähän säälitti kyllä repiä hiirenvirnaa ja niittynätkelmää ja mitälie kaikkea sieltä pois, mutta luulen, että aroniat olisi ennen pitkää täysin tukehtuneet sinne sekaan.

Kerronpa vielä, että meillä oli muutaman päivän ajan kylässä rakas ystäväni perheineen (vanhemmat + kaksi teiniä). He asuvat Englannissa ja ovat nyt täällä sukuloimassa ja lomailemassa, ja ihanasti ehtivät myös meille käymään koko porukka. Käytiin sitten tässä lähiseudulla ajelemassa ja katselemassa paitsi muutama taidenäyttely, myös useita kivoja paikkoja, kuten esim. kuvan Hiidenvuori.

Sattui niin hauskasti, että tällä minun Enkku-ystävällä on sukulaisia myös Oulussa, jonne olen jo suunnitellut asuntomessu-reissun hotelliöineen yhden toisen ystäväni kanssa. Niinpä suunniteltiinkin sitten, että tavataan vielä uudelleen tämän heidän samaisen Suomi-loman aikana (mies ja toinen lapsista lähtee tosin kotiin ennen tuota seuraavaa tapaamistamme). Plääni on, että mennään ensin kimppakyydillä sinne Ouluun ja sitten messuilujen jälkeen minun toinen ystävä lähtee junalla kotiin päin ja minä lähdenkin enkkulaisten kanssa vielä tekemään reissun Lappiin ja Pohjois-Norjaan, ja kyytiin napataan myös minun Lapissa asuva kuopukseni. Aikatauluja ja matkasuunnitelmaa parhaillaan pähkäillään viestien välityksellä.

Mitäs teidän kesään kuuluu? Onko tullut uitua?? Mä en ole kastanut veteen kuin vähän sormenpäätä... Vähän kyllä oikeesti harmittaa, kun kesä on ollut näin kylmä ja sateinen, mutta minkäs teet. Mieluummin kuitenkin tämä, kuin Eurooppaa kurittavat kauheat helteet! Luontokin on oikein erityisen vihreä ja rehevä sateiden ansioista. Toivottavasti saadaan kuitenkin edes jonkun verran lämpöä ja aurinkoa jossain kohtaa, koska muuten jää sellainen olo, ettei koko kesää edes ollut olemassa.

Kaikkea kivaa ja hyvää kaikille, jotka jaksoivat lukea loppuun asti!


2 kommenttia :

  1. Oi miten kiva terassi!!
    Onpa kiva kuulla tuo idea ulkoeteisestä. Meillähän on myös sellainen, joskin puolilämmin, mutta vähän samanlaisilla spekseillä, eli ilman mattoa kuraa tulee ja vesi virtaa. Minäkin nimittäin pohdin sitä maton jättämistä pois, meillä tosin alla on sysiruma muovimatto mutta senhän olisi voinut vaihtaa..... mutta ehkä se terassimatto on kuitenkin kätevämpi. Koirat, kengät, vettä tippuvat vaatteet....

    Minä olen poikkeuksellisesti tykännyt tästä kesästä, vaikka pakko myöntää, että nyt kun olen kohta tasan kolme vuotta kävellyt tuon reilun 4 kilsan lenkin joka ikinen arkiaamu, tänä kesänä olen kastunut aamulenkeillä useammin kuin edellisten kolmen vuoden aikana yhteensä. Allekirjoitan siis sateen. Ja kuivempaa toivon itsekin, vaikkakaan en niitä hellejaksoja.
    Ja sieniä on alkanut löytyä, kiitos sateiden. Emme ole koskaan aiemmin tehneet näin valtavia kanttarellilöytöjä yhdellä retkellä kuin tällä viikolla. =)

    Hei tuo kulma kuulostaa kivalta sellaisena kivien reunustamana. Minulla on mielikuva, että akileijat ei ota herkästi itseensä. Tsemppiä urakkaan!
    Tulipa aidanteesta hieno tuon repimisen jäljiltä. Meillä pitäisi tehdä sama angervojen alustalle mutta kun rajaojasta puskee lisää sontaruohoa, jotenkin ei innosta. Itselläni on toive, että angervot tukahduttaisi ne ruohot..... heh. Taitaa olla turha toivo.

    Oi miten kivaa tuollainen vierailu puolin ja toisin. Huikean kivaa asuntomessuilua! Ja varsinkin Lapin ja Norjan lomaa. Kadehdin hyvällä! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ensiksi: voi miten ihanaa, kun kommentoit! Vaikka usein ajattelen, että kirjottelen blogia myös siksi, että siitä jää itselle hyvät muistot talteen (ja noh, huonotkin), niin on se jotenkin hassua, jos sitten ei saakkaan minkäänlaisia kommentteja keneltäkään... Joten siis vielä kerran: ihanaa kun kommentoit, kiitos!!

      Ja kiitos terassikehuista! Heh, se ei ole edelleenkään ihan valmis... jotenkin tuntuu, että koko ajan sataa ja sitten kun ei sada, ei olekaan tarvittavia materiaaleja tai ollaan just silloin jossain muualla. Mutta jospa se nyt tämän kesän aikana valmistuisi. Paviljonki on ollut kyllä iloinen yllätys, se nimittäin ei näyttäisi vuotavan läpi edes vaikka esim. tänään tuli vettä pitkään ja aivan kaatamalla!! Ehkä pitäisi kokeilla, miten verhot pitäisi, jos vaikka joskus menisi sinne tunnelmoimaan ja säästyisi sitten roiskeilta.

      Tuon ulkoeteisen kanssa ei ole tapahtunut mitään, voihan huokaus. Enkä oikein tiedä, kannattaako tehdäkään, kun se on oikeasti kyllä todella toimiva tuollaisenaan.

      Ei mullakaan kauheasti ole mitään ollut tätä sateista kesää vastaan, vaikka välillä vähän tuntuu tyhmältä, että loma menee sadetta pidellessä ja kaikki hyvät aikeet lenkkeilystä päivittäin niin sanotusti vesittyy... (noh, ei ne suunnitelmat ole kyllä pitäneet vaikka olisi parempikin keli...) Ja kyllä nämä kelit aina ne tappohelteet voittaa!

      Mä oon niin miettinnyt, mitä teen ton akileija-nurkan kanssa. Siirsin terassin alta toisesta kulmasta muutaman akileijan tuonne ja ne näytti selviävän, mutta mulla ei oikein ole hajua miten ne lisääntyy (tarvii googlata), kun mielestäni eivät olleet ainakaan mitään sipulikasveja, eli jos kukinnan jälkeen siirrän niitä niin hukkaanko sitten siemenet jne. Hiukkasen harmittaisi, jos tyhmyyttäni hävitän sieltä tuon kivan kukan, joka on sitkeästi siellä kasvanut vuosikymmeniä!

      Aroniat kasvaa tooooodella hitaasti. En tiedä, viekö muu kasvusto siltä voimat, vai onko syynä vain tämä sininen savimaa. Sille tehtiin kyllä oikein perusteelliset pohjat, mutta kasvunopeus on silti tosi heikko. Eikös angervot ole kovia kasvamaan - jospa ne veisi voiton ruohoista teillä! Muistaakseni tuokin yllärilöytö pihan nurkasta on joku angervo, saa nähdä onko se tehokkaampi kasvaja kuin aroniat.

      Kiitos, odottelen kyllä pohjoisen reissua! Just varasin Norjasta Airbnb-kämpän. Ja asuntomessuilla on aina tosi kiinnostavaa käydä, vaikkei itsellä mitään rakennusaikeita olekaan.

      Kivaa kesän jatkoa, Vivi! ♥

      Poista

Tosi mukavaa, jos kommentoit! ♥