ihana helteinen heinäkuu ♥

Ihana, ihana heinäkuu!! Lämmintä on piisannut aina vaan ja olen käynyt monta kertaa uimassa. Yksi ilta lähdettiin kaverini ja tyttöjen (oma ja siskon tyttö, joka oli meillä kylässä) kanssa uimaan tuonne kuvan rannalle. Tuuli tosi kovasti ja ajattelin jo, että nonni, nyt se aiemmin niin lämmin vesi on sitten sekoittunut ja kylmentynyt... mutta eipä ollukaan, se oli edelleenkin aivan ihanan lämmintä! Lilluttiin järvessä varmaan kolme varttia yhtä soittoa, kunnes raaskittiin viimein lähteä sieltä pois. Oli ehkä ihanin hetki koko kesässä se aalloissa kelluminen! ♥

Kotona tuntuu, että ei ole saatu aikaan oikein mitään. Vaikka on sentään edes jotain pientä, esimerkiksi tuo keinu otettiin viimeinkin pois tuolta kuusien alta, jossa se oli meillä vuosikaudet. Siinä ei ole kattoa, josta syystä se olikin sitten ihan vihreä. Lainattiin naapurista painepesuri ja vedettiin se sillä puhtaaksi. Jonka jälkeen se onkin nyt sitten aivan tikkuinen... Haisi muuten ihan levälle, kun sitä pesin!

Tuon keinun kohtalo on ollut vähän mietinnän alla. Sillä kun ei oikein kukaan istuskele, johtuen suurimmaksi osaksi kylläkin siitä vihreästä peitteestä, joka sitä on kuorruttanut. Nyt se pitäisi siis hioa ja käsitellä jollain, jos sitä aikoo vielä hyötykäyttöön saada. On vaan aikamoinen urakka, joka ei innosta kyllä ketään. Tai oon mä sanonut, että mä kyllä sen käsittelen jollain, jos vaan joku muu se hioo ensin. Ootellaan nyt sitten, mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Mun on kyllä hyvin vaikea sietää näitä keskeneräisiä asioita, kun tahtoisin vaan hävittää turhat kamat pois enkä ootella ikuisuuksia, tuleeko niille käyttöä vai ei. (Ja ei, en ala todellakaan tuota hiomaan ite. Se on konetyötä ja sitä en tee, ja käsin sitä ei hio erkkikään.)

Mies vietti aiemmin kesällä lomansa uurastaen tuota seinää kasaan. Ei ihan valmiiksi ehtinyt. Tänään (toivottavasti!!) hommataan nuo loput panelit ja sitten mä saan siitä maalattavaa ja mies paikalleen nakutettavaa. Tuota seinää olen odottanut valmistuvaksi todella kauan, oikeesti ihan varmasti yli kymmenen vuotta. Aina se on kesäkuvissa siinä irvistellyt... ja nyt se ihan oikeesti on MELKEIN valmis, oolalaa!! Tuohon edustalle olenkin sitten miettinyt, että mitä laittaisi... hmm... en ole vielä saanut päätettyä. Toisaalta tekisi mieli laittaa siihen vaikka pionipenkki. Mutta olen kyllä niin onneton noissa kukkasissa... Toisaalta olen ajatellut siihen vaikka mansikoita. (No, en ole sen parempi kyllä hyötykasveissakaan...) Joskus kauan sitten haaveilin siihen auringonkukkia. Tuo on hyvin lämmin ja aurinkoinen seinusta, että saa nyt nähdä, mitä siihen sitten lopulta tulee. (Vai tuleeko mitään, kun itseni ja aikaansaamiseni tunnen...) Mutta on se vaan kuitenkin ihana juttu, että se on nyt edes tuossa jamassa, eikä enää se kauhea vanha sotku!

No joo, olenhan mäkin ees vähän jotain saanut aikaan. Maalasin tuon nurkan nimittäin. Sekin odotti sitä kolmatta maalikerrosta vain ehkä viisi vuotta...? Jotain sinne päin ainakin. Naulankannat näkyi, ei siinä sen kummempaa. Tuolla pystylaudoissa ne näkyy osittain edelleenkin, koska en vaan yltä sinne. Näillä helteillä tuo maalaaminen ei vaan ole kovin viisasta puuhaa, tai ainakin se pitää tehdä aamusta, kun tuo osa on varjossa. Mies taas ei ehdi kuin viikonloppuisin tekemään jotain aamuaikaan, joten katsotaanpa tuonkin kohdan kanssa, milloin se on ihan lopullisesti valmis... Näitä "vähän kesken" kohtia meillä riittää, ihan liiankin kanssa, niin sisällä kuin ulkona. Ne on niin ärsyttäviä, vuodesta vuoteen ne on vaan kesken... Oon monesti miettinyt, että pitäisi ne kaikki kirjata jonnekin paperille ja sitten vain päättää, että ne tehdään yksi toisensa jälkeen valmiiksi. Ei mitään isoja hommia mitkään, mutta kun ei vaan saa edes aloitettua.

Tuo seinustalla oleva puinen "laatikko" on sellainen juttu, mitä olen itse hillonnut meillä jo vuosia. Sain sen aikanaan yhden remontin alta pelastettua (tai oikeastaan kaksikin sellaista, mutta mies vei toisen autotalliin alustaksi, argh!!) ja mulla on ollut niiden käytöstä jonkinlainen visio jo silloin. Se mun ajatus ei vaan ole päässyt käytännön asteelle saakka ollenkaan, kun en ole keksinyt mitä niihin laittaisin ja minne ne sijoittaisin... Tai no, ihan alun perin olin juurikin noita talon edustan paikkoja ajatellut niille. Nyt kiskoin tuon tuohon paikalle vähän niin kuin kokeeksi ja minusta se olis kyllä kiva siinä. Ja aion kyllä sen toisenkin tuonne toiselle puolelle verantaa laittaa vielä joskus. Nyt tarttisi enää keksiä, mitä ihmettä niihin sitten laittaisi..... (Ideoita??)

Olen ihan yleisestikin koittanut mietiskellä tätä meidän pihaa, että miten tätä oikein laittaisi. Tilaa olisi vaikka miten paljon, mutta ideoita ihan oikeesti ei ole. Meillä on vain roiskaistu pyykkiteline yhteen paikkaan, mattoteline toiseen, keinu sinne ja toinen tänne... Meillähän oli pari kesää sitten tuohon keskelle peltoa tehtynä sellanen terassin tapainen, mutta minusta se oli lopulta jotenkin ihan hölmö siinä eikä siellä edes kukaan koskaan ollut, joten se purettiin siitä pois. Sen jälkeen meillä onkin nuo pihakalusteet vaan seilanneet kasassa jossain nurkassa... tuoleja on otettu käyttöön aina jos on tarvittu ja ne on sitten jääneet niille sijoillensa. Ei näytä järin kivalta kyllä... 

Jos mulla olis rahaa, palkkaisin pihasuunnittelijan. Mun toiveena ei ole mikään upea puutarha, ainoastaan sellanen kiva ja helppo piha, missä vois istuskella jossain. Mieluiten keinussa - enkä tarkoita nyt tuota tikkuista vastakkain istuttavaa, vaan tuollasta pehmustettua keinua, mikä meillä onneksi on. Itse olen tänä kesänä istunut todella paljon keinussa ihan vaan lukemassa tai katselemassa maisemaa - tuo kuva on keinusta otettu. Keinu on pihassa ihan parasta! ♥ Mutta kyllä se jotenkin olis kiva sijoittaa järkevästi, nyt ollaan vaan kanniskeltu sitä paikasta toiseen vähän sen mukaan, missä olisi mukavinta olla ilman että läkähtyy.

Heinäkuu on ollut mulla kyllä todella ihanan leppoisa. Olen ollut harkassa aika vähän, kun se paikan pitäjä on itsekin nyt lomaillut, joten olen todella saanut pitkästä, pitkästä aikaa nauttia vapaasta ajasta (lapset on isoja jne.). Ja mikä parasta, tämä ihana ihana aurinko on lellinyt meitä niin paljon! No, en ole mikään kovan kuumuuden ystävä sinällään, mutta kesä on kyllä todella tuntunut kesältä, kun on hellettä ja aurinkoa (vs. viime kesä.....) ja on saanut hiihdellä koko kesän shortseissa ja hihattomassa paidassa. Olen mussutellut banaanijätskiäni harva se päivä (naamioin sen "terveelliseksi" lounaaksi laittamalla sekaan myös proteiinijauhetta ja jopa viherjauhetta!), lukenut monen monta kirjaa, ruskettunut, rentoutunut... ja jopa siis uinut, mitä en muista viime kesänä tehneeni kenties ollenkaan. Nautin niin täysillä näistä päivistä kyllä!!

Meillä alkaa arki ensi viikolla, ja millainen arki se onkaan... kuopus nimittäin muuttaa pois kotoa viikoiksi, kun opiskelupaikka on tuolla kauempana. Todella outo ajatus!! No, toisteksi nuorin on vielä kotona, mutta hänellekin on kyllä nyt alettu ilmaisemaan aika vahvasti, että olisi aika se oma kämppä jo hankkia... (täyttää 20v syyskuussa) Joten kohta me ollaankin täällä pääosin kaksistaan enää miehen kanssa!! Plus elukat, tietty. Mulle jää nyt sitten nuo kuopuksen kanitkin tänne hoidettavaksi, kun koulun asuntolaan ei saa lemmikkejä mukaan ottaa. Täytyy kehitellä toimivat systeemit niiden kanssa tänne nyt sitten, tosin vasta sitten, kun otetaan ne taas sisälle. Ne on olleet ulkona koko kesän ja saavat olla vastakin niin pitkälle, kuin vain kelit antaa myöten. (Toivottavasti ei nyt sitten tule yhdessä yössä talvi, niin kuin tuli talvesta kesä...)

Niin, ja siis mullakin jatkuu ensi viikolla koulu. Miten outoa se taas tän kaiken lorvailun jälkeen onkaan! Ihanaa tosin nähdä taas kaikki rakkaat luokkakaverit. ♥ Meillä on edessä koulupaikan vaihdos, mikä surettaa kovasti, se viime vuoden paikka kun oli maailman ihanin ja nyt mennään tuonne ankeaan kivibunkkeriin sitten... mutta no, toivottavasti meillä on paljon kenttäjuttuja, jotka sitten on siellä vanhassa paikassa. Ja harjoitteluahan on edessä hyvinkin paljon.

Mä taidan nyt tuosta jätskikuvasta inspiroituneena väkerrellä jälleen yhden "lounaan" itselleni kyseisistä aineksista... ja menen tuonne keinuun sitä nauttimaan. Oikein ihanaa heinäkuun viimeistä päivää kaikille!

Heli

helleviikon juttuja ja ihana kahvila Kaffinpaikka

Huh hellettä! Kyllä on ilmoja pidellyt  taas viime päivinä. Aivan mielettömiä hellekelejä on saatu ihastella ja vähän vihastellakin, kun ei meinaa yöllä saada nukuttua tässä kuumuudessa... Mutta eipä valitella sen kummemmin, ihanaahan se on, että meillä sen viime kesän surkeuden jälkeen on todella, todella lämmin kesä tänä vuonna! ♥ 

Mä olen käynyt jopa uimassa, voi ihmettä! Viime vuonna saattoi olla se tilanne, että en käynyt kertaakaan... en muista ihan varmaksi. Mutta nyt olen sitten kyllä nauttinut tosi kovasti, vaikka eipä noita uintikertoja nytkään ole vielä kertynyt edes yhden käden sormien vertaa. Eka kerta oli sellanen äkkisyöksy syvälle vaan ja heti rantaan, vesi oli mun mielestä ihan jäätävää. Toinen kerta oli siellä samassa paikassa, ja vaikka edelleen vesi tuntui kylmältä niin sentään muutaman vedon otin, ennen kuin pikaisesti palasin rantaan. Mutta se kolmas kerta sitten... voi ihanuus! ♥ Oltiin toisella rannalla ja siellä oli vesi kyllä kuin linnunmaitoa, niin ihanan lämmintä!!

Tuolla kuvan järvellä se uimapaikka taisi olla, mutta vähän eri kohdassa. Tuossa kohdassa kävin vain sen verran jalkoja huljuttelemassa, mitä juuri ja juuri kalliolta yletin.

Nämä lämpimät päivät olen aika pitkälti vaan lukenut kirjoja. Esimerkiksi kuvassa olevat kirjat taisin lukea suunnilleen viikossa... noiden jälkeen hain jo heti lisää lukemista ja luin suunnilleen vuorokaudessa sellasen yli 600-sivuisen kirjan. Mä niin tykkään lukemisesta ja niihin tarinoihin uppoutumisesta! Vaikka kyllähän se sitten on kaikesta muusta tekemisestä pois... ja osittain myös yöunista. No, kesällä jaksaa... etenkin, kun on saanut tankata aurinkoa ja mansikoita.

Tai itse asiassa mansikoita nyt ei niin kauhean paljoa ole tullut syötyä. Mä oon vähän myöhään havahtunut siihen, että ne herkut pitäis hommailla ja pakastella, ja niinpä olen ostanut vaivaisen yhden laatikon vasta ja liekkö enempää edes enää ehtii?? Pakkaseen laitoin jonkun verran, mutta kyllä me niitä ollaan popsittu ihan tuoreeltaankin aika määrä. Hyvä niin, kyllä ne silloin parhaita onkin! 

Olen innostunut nyt vähän keräilemään juttuja työharkkapaikkaani. Eli siis tuota ratamoa olen sinne nyppinyt iltakaudet meidän pihasta. Teen sitten ehkä siitä myös näyttötyöni siellä, saa nyt nähdä... Täytyy sanoa, että mua kiinnostaa tuhannesti enemmän nuo luonnossa kasvavat jutut kuin mitkään itse laitetut kasvi- ja yrttimaat. Toivoisin oppivani noista rutkasti lisää ja joskus vaikka jopa tekeväni jotain ihan itsekin niistä. Olisko aika hienoa käytellä vain omatekemiä voiteita ja muuta?? No, ehkä joskus...

Yksi juttu, mitä olen "kokkaillut" ihan tosi usein nyt näiden helteiden aikana, on banaanijäätelö. Tai nice cream, miten sen nyt kukakin haluaa sanoa. Olen pakastellut sitä varten banaaneja ihan urakalla ja voi että miten kertakaikkisen hyvää se jätski vaan voikaan olla!! Sitä syö jotenkin paljon paremmalla omallatunnollakin kuin jotain sellasta "oikeaa" jätskiä. Ja mun mielestä se on oikeastaan jopa parempaa, ainakin se versio, mitä minä yleensä teen.

Jotta voitte itsekin kokeilla tätä maailman helpointa ja parasta jädeä, niin laitanpa ohjeen tähän. Määrät on noin-mitalla laitettuja, tämän kanssa ei tartte olla niin justiinsa. Tämä satsi on sen kokoinen annos, minkä yleensä syön kokonaan ihan ite.

1 - 1,5 pakastettua banaania

3 taatelia, joista poistetaan kivet 

(käytän sellasia hedelmäosastolta saatavia pahvipakkauksessa olevia taateleita)

1 rkl proteiinijauhetta (mulla auringonkukansiemenpr.jauhe)

(jolloin tämä käy vaikka yhdestä ateriasta ja itse usein sitä sellaisena käytänkin)

 1-2 rkl (raaka/leivonta)kaakaojauhetta

1 tl - 1 rkl maapähkinävoita

*Kaikki nämä ainekset laitan tehosekoittimeen, jossa on vahva moottori ja terä. Banaanien voi antaa hetken sulahtaa, jos epäilee koneen tehoja, mutta mä en kyllä anna olla kuin lähinnä sen aikaa, että saan kaikki nuo ainekset sinne koneeseen laiteltua.

*Lähden aina pienellä teholla sekoittamaan ensin ja lisään sitten tehoja vähitellen. Sekoitan niin kauan, että nuo on jauhautunut sellaseksi tasaiseksi muruksi kaikki. Sen jälkeen lisään...

mantelimaitoa (tai jotain muuta nestettä)

*...jonka lisään sinne joukkoon koneen käydessä niin, että ensin on tehot pienellä ja sitten lisään tehot lopuksi täysille. Tämä siksi, että jos on heti tehot täysillä, niin ainakin minun kone tuppaa heittämään kaiken nesteen yli laidan saman tien.

*Koneen annetaan sitten käydä jonkun aikaa, kunnes kaikki on sekoittunut ja massa on aivan kuin pehmistä. Nestettä kannattaa lisätä varovasti ja seurailla, millaista tulee. 

Ja sitten vaan äkkiä se sieltä koneen kiposta parempiin suihin!! On taatusti hyvää, voin luvata! Eikä muuten mun mielestä maistu ollenkaan banaanille. Ja tän voi tietenkin tehdä muistakin aineksista, voi laittaa vaikka mansikoita ja vaniljaa, eikä tuo pähkinävoikaan ole pakollista. Varmaankin ainoa välttämätön ainesosa on se pakastettu banaani.

Nyt on muuten vinkattava teille aivan ihanan söpöstä kahvipaikasta, jossa käytiin eilen, kun oltiin sunnuntaiajelulla! Eli kyseessä on tuo kuvan supersuloinen Kaffinpaikka, joka sijaitsee Vuolenkoskella, joka taas puolestaan on aivan ihana aktiivinen kylä. Käy ihmeessä kurkkaamassa noita linkkejä ja vielä ihmeemmin käy katsomassa tuo paikka! Kerta kaikkisen ihana retrotunnelma, jokainen seinä niin sisällä kuin ulkona on eri värinen ja tiloissa on paljon kaikkea ihanaa värikästä retrotavaraa. Lisänä vielä ihana ystävällinen palvelu ja herkulliset tarjottavat! Porukkaa piisasi koko ajan, enkä todellakaan ihmettele! 

Kysyin ja sain luvan kuvata ja julkaista kuvia myös blogissa, joten täältä pesee. Harmi tosin, että nämä mun kuvat ei taaskaan kyllä tee kohteelleen suuremmin oikeutta, kun äkkiä vaan kännykällä siellä räpsin... Mutta ehkä näistä saa kuitenkin jonkunlaisen käsityksen paikan erityislaatuisuudesta.

Sellainen se oli, kunnon väripläjäys! Vieressä sijaitsee myös uimaranta, jossa tosin ei eilen käyty. Aivan oiva kesäisen ajelun kohde tuossa siis, suosittelen lämpimästi! 

Muun muassa sellaisia juttuja oli siis viime viikolla. Nyt on painuttava nukkumaan, sillä huomenna edessä on taas hikinen harkkapäivä erinäisten keitosten parissa. Ei muuta kun paljon juomista mukaan, eiköhän siitä sillä selvitä, vaikka lämpötilat huitelee sisätiloissakin liki kolmeakymppiä. Huhhuh. 

Ihanaa helleviikkoa teille!

Heli

tällä viikolla: harkkaa, järkkää ja heviä

Se olisi taas yksi viikko lopuillaan. Voi että, miten hurjaa vauhtia tämä kesä menee!! Kelit on olleet taas niin vaihtelevia, välillä on ihan helle ja välillä sitten taas vettä tulee täysillä vaakatasossa. Tuo kuva on otettu matkan varrelta, kun käytiin miehen kanssa hommailemassa hänelle lisää osia autoprojektiin. Oli ihan mieletön taivas, toisella suunnalla aivan sininen ja sitten toisaalla aivan synkkä. Upeeta, mahtavaa!!

Tällä viikolla olenkin sitten aloittanut työssäoppimisen. Mä meinaan suorittaa kaikki kolme eri osiota noissa mun opinnoissani (eli siis kolme eri suuntautumisvaihtoehtoa) ja nyt aloitin siis harjoittelun luonnonvaratuottajan suuntautumisvaihtoehtoon. Olen paikassa, jossa tehdään luonnontuotteista monenlaista, esimerkiksi juomia, glögejä, siirappia, hilloa, marmeladia... ja sitten myös voiteita yms. Tosi monenlaista siis. 

Ekalla viikolla olen tutustunut esimerkiksi juomien matkaan pullotuksesta valmiiksi hyllyyn laitettavaksi tuotteeksi. Olen esimerkiksi tuolla kuvassa näkyvällä laitteella kuumentanut pulloihin noita tuollasia hattuja kiinni. Olikin aikamoista hommaa ja jonkun verran piti kyllä kääriä niitä hattuja irti ja tehdä uudelleen... Lisäksi olen tarroittanut pulloihin etikettejä kiinni. Onkin tullut ihan muutama sata pulloa pyöritettyä käsien läpi... Olen myös pakannut huulivoiteita muutaman sata kappaletta. 

Eli käsityötä, käsityötä... sellaista se on tuo homma. Liukuhihnahommaa tavallaan, kun aina tehdään yhtä vaihetta hurjat määrät. Mutta ihan kivaa kyllä! Toivottavasti pääsen tulevina viikkoina myös näkemään sitä tuotteen syntyä alusta asti. Itse olen osallistunut jo aikaisemmin siihen tuotteiden keräämiseen, kun olen noukkinut kuusenkerkkiä ämpäritolkulla. Mielenkiintoista, miten siitäkin muokkaantuu jos vaikka minkälaista tuotetta, kun vaan osaa muokata!

  

Tällä viikolla olen myös ollut joraamassa. Tykkään kovasti metallimusiikista ja oltiinkin nyt katsomassa Lahdessa Battle Beastia ja muitakin bändejä, mitä siellä torilla oli. Noora veti kyllä niin komeesti, korkeelta ja kovaa, jee! Meillä oli muutenkin erittäin kiva ilta, oltiin kavereiden kanssa (minä ja neljä ukkoa; yksi oma ja kolme muuta siis...) ja he on kaikki kyllä niin hauskaa seuraa, että naurua piisasi ihan alusta loppuun saakka. 

Mentiin Lahteen junalla, sekin oli kivaa vaihtelua, ja sitten poika haki meidät yöllä kotiin. Kävin nukkumaan neljältä aamulla, se kyllä vähän kauhistutti... etenkin, kun en koskaan saa nukuttua kovinkaan pitkään kuitenkaan. Tänäänkin olen siis noussut kymmenen aikaan, kun ei vaan saa unta enempää. No, illalla sitten korjataan tilanne ja menen ajoissa maate (hah!).

No, lisäksi olen sitten tällä viikolla tehnyt kunnon siivouksen kotona. Matot kävi pesulassa, kaikki verhot on pesty, lakanapyykkiäkin ihan urakalla ja pesin myös muutaman peiton ja tyynyn jne. Lisäksi me vielä vaihdettiin sänky pojan huoneeseen, koska poika muutti kesän ajaksi tuonne aittaan (eli pojankin huone on vaihteeksi kunnolla siivottu ennen sitä siirtoa..). Nyt saa hitusen paremmin nukuttua, kun siellä pojan huoneessa saa laitettua pimennysverhon ikkunaan, toisin kuin tuossa missä me yleensä nukutaan. On aina kyllä niin ihanaa, kun paikat on kunnolla nuohottuna läpi! Ikkunat on tosin edelleen pesemättä, josko koittaisi tänään vaikka ees yhden pestä taas eteenpäin... 

Sellainen kesäinen viikko täällä siis takana. Miehellä loppuukin nyt sitten kesäloma (ja mulla nyt ei lomaa edes ole), joten arkeen paluu on edessä aikaisten aamuherätysten muodossa, voihan plääh. Minä kun olen siis mennyt tuonne harkkaan vasta siinä 9-10 maissa, tosin mulla on sinne sellanen 45 minuutin ajomatka, että joutuu kyllä sen ottamaan kuitenkin aamuisin huomioon. Mutta silti, on se vähän eri herätä klo 7.45 kuin 6.15....  

Tänään olis ohjelmassa tytön vieminen ratsastamaan ja itse menen samalla lenkille. Lisäksi illalla käydään vielä juhlimassa pientä rakasta prinsessaa, joka täytti eilen jo kokonaisen vuoden!! ♥ Ja voishan tuota tehdä myös kesäkuun kuittien välppäyksen...

Oikein kivaa sunnuntain jatkoa kaikille!

Heli

vielä vähän merta, eväitä ja naakkoja

Ja niin se mun kesätyö sitten päättyi. Kyllä vierähti kuukausi niin nopeasti, että ei oo tottakaan. Jäi ihanat muistot ja syttyi rakkaus mereen ja vesistöihin yleensäkin. En ole koskaan ollut noin paljoa vesillä varmaan yhteensä edes koko elämäni aikana, mitä nyt kuluneen kuukauden aikana olin! Oli niin huikea tunne olla siellä merellä, ihan jo avomeren reunamilla, viimeisten saarten luona... Ja kyllä järvilläkin oli kiva olla. Mutta erityisesti toi meri-kokemus oli todella sykähdyttävää! 

Huh, meri on niin äärettömän suuri!! Ja upea!! Ja muuttuvainen!! Saman päivän aikana, oikeastaan ihan muutaman tunnin sisällä, tuli nähtyä ja koettua tuo uskomaton tyyneys, mitä tuossa kuvassa on... sekä ihan jonkunmoinen aallokko ja vaahtopäät. Mentiin tuolla mun viimeisellä näytteenottoreissulla ensin ihan kauimmaiseen kohteeseemme ja tosiaan rannasta lähtiessä tuli jonkun matkan päästä tuommoinen aivan mieletön tyyni kohta.  Kun palattiin satamaan, saatiinkin sitten jo viilettää ihan kunnon aalloissa, veneessä piti olla sellasessa asennossa, ettei se ryske rysäytä mitään rikki - siis kun esimerkiksi mulla on tapana seistä ihan sillein polvet "lukossa", niin nyt piti seistä kyllä ihan tietoisesti vähän polvet "koukussa", että on joustovaraa.

Kuukauden aikana huomasin, että mulla oli ihan joka ikinen päivä samat eväät töissä. Pikkaisenko olen kaavoihini kangistunut..... Mulla oli siis mukana aina kaksi settiä ohuita ruispaloja (yksi setti = kaksi leipäpalaa vastakkain), joiden välissä oli oivariinia ja juustoa. (Välihuomautus: kyllä, olen ottanut ruokavalioon nämä kaksi ei-vegaanista asiaa. Pakko sanoa, että mun vatsavaivat on tällä ratkaisulla kadonneet lähes kokonaan.) Leipien lisäksi mulla oli lähes joka kerta myös kaksi tomaattia. Joskus lisäksi yksi banaani. Ja vakioeväs oli myöskin tee, jota mulla oli kahdessa termarissa mukana (termarit on sellasia noin yhden kupillisen kokoisia per pullo). Ja sitten kaksi vesipulloa. 

Siis oikeesti... viimeisenä päivänä huomasin, että todellakin, ihan samalla kaavalla oon mennyt koko kuukauden!! Käytännössä mä söin aina lounastauolla vain toisen leipäsetin ja toisen tomaatin. Banaanin saatoin syödä jo vähän aiemmin. Lounaalla join myös toisen pullon teetä. Ja vettä sitten milloin missäkin välissä. No miksi ihmeessä mulla sit kuitenkin oli tuollainen "tuplasetti" evästä mukana?? No, varulta..... Mä jotenkin oon huomannut, että välttääkseni vatsavaivat mun on syötävä vain aika vähän kerrallaan. Ja sit useimmiten teinkin niin, että kun läksin sitten viimein töistä kotiin, söin sen toisen leivän autossa matkalla kotiin. Ja join toisen teen. Sillon mulla oli yleensä jo ihan järkky nälkä, enkä malttanut tosiaankaan odottaa kotiin saakka jotain ruokaa... ja sit mulla ei enää ollukaan nälkä kun kotiin pääsin ja mun "päivällinen" oli siis sama kuin lounas... eli taas olen elellyt pääosin leivällä kaiket päivät. Hohhoijaa. Kyllä on aika ajoin ollut kovasti ikävä koulun ihania ruokia!!

Niin, toi laiturikuva on siis otettu taas yhdeltä lounastauolta. Ei valittamista kyllä noissa ruokapaikoissa todellakaan!! Tuona päivänä aurinko paistoi tosi lämpimästi ja työpäivä kului hihattomassa paidassa, minishortseissa ja sandaaleissa... heh, voittaa kyllä ääs-marketin kahvihuoneen ja toppatakin aika lailla mennen tullen!

No, palataanpa sitten meritunnelmista ja auringonpaisteesta tänne kotoisaan arkeen pellon keskelle. Ja vaikkapa naakkoihin, joita meillä on taas täällä ilonamme aivan mieletön parvi!! Kuvassa niistä on murto-osa, mutta minusta ne oli niin kovin hauskasti tuonne aidalle asettuneet, että piti ihan koittaa ikkunan läpi niitä vähän kuvailla.

Oikeasti ei ihan aina niin naurata nuo linnut. Naakat pitää aikamoista meteliä ja ne pitää sitä kyllä lähestulkoon läpi vuorokauden!! Ja kun niitä on tuolla kenties jopa satoja... niin huhhuh, kyllä täällä on melkoinen tauoton kääkätys, korvissa aivan soi välillä. Ja kyllähän ne sotkeekin aika tavalla. Meillä on sitä paskaa joka paikassa, ikkunanpielissäkin jne. Lisäksi esimerkiksi tänä aamuna aika pienen ajan sisällä lensi peräti kolme naakkaa ikkunoita päin. Siis vaikka ne ikkunat ei todellakaan ole kirkkaat ja puhtaat (päinvastoin...). Koitin laitella verhotkin ihan alas, mutta silti vaan taas joku onneton tomppeli siihen lensi. Nyt on sitten ikkunoissa siiven kuvioita ja myös sitä paskaa kunnon roiskaus. Ja poika sanoi, että tuolla aitan parvekkeella on aika lailla paskaa, ja miestä otti päähän kun autotallin seinäkin on jo sotkettu. Kun siis mies sitä parhaillaan tuolla on laudoittanut uudelleen ja laittoi sinne esimerkiksi uudet vesipellit ja ikkunapellit... ja nyt ne siis on jo ihan sotkussa.

Mulla on hiukan kaksijakoinen suhtautuminen noihin naakkoihin. Ne on meillä joka vuosi tässä pyörineet ja toisaalta se on minusta tosi hauskaa. Mutta nämä miinuksetkin on aika isot. Joten toivoisin kyllä, että ne nyt piakkoin jo vaihtaisi kortteeria!

★ ★ ★

No, eipä tässä sitten muuta. Päätän raporttini näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Ja nyt taidan mennä nukkumaan. Oikein kivaa viikonloppua teille sinne ruutujen toiselle puolelle!

Heli

juhannusviikko

Juhannus olisi tältä erää ohi. On kyllä ollukin aika tylsä juhannus... kotona kökkimistä vaan. Tykkään kyllä sinänsä olla kotona, mutta voi jestas, kyllä nyt sentään JOSKUS olis kiva jotain muutakin tehdä!! 

Meillä ei ole ketään tuttavaperhettä tms jonka kanssa näitä tällaisia juhlia viettää, joten täällä sitten möllötellään vaan. Minä laitoin aattoiltana yöpaidan päälle puoli yhdeksältä illalla ja totesin, että johan on supertylsää! Istuin persiilläni aattoillan tuossa pöydän äärellä ja luin kirjaa. Join teetä ja söin suklaata (ja karkkia ja sipsiä...). Mies katteli telkkaria tyttären kanssa ja poika vissiinkin pelasi tietokoneella huoneessaan, kunnes sitten joskus tosi myöhään lähti kuskiksi jollekin. Jeah, rankkaa tällainen juhlinta.

Kelit on olleet kyllä melkoiset. Että sinänsä ei välttämättä olis ehkä mikään mökki-ranta-kokko-festari-tms. meininki nyt niin hurjan houkuttelevaa ollutkaan. Meillä täällä tuuli niin hirveesti, että välillä tuntui kuin talo lähtisi tuulen matkaan! Katosta osia lähtikin... Meillä on tosi vanha varttikatto, jonka uusimista on mietitty jo monta vuotta. No, nyt se sitten on edessä, tuuli nimittäin heitteli palasia katonharjasta pitkin pihaa. Voihan huokaus. Toisaalta tuleepa nyt sitten (toivottavasti) viimeinkin sekin tehtyä.

Niitä kauan kaivattuja vesisateitakin on saatu. Satoikin sitten heti oikein kunnolla, kun satamaan alkoi! Minusta nuo tuulet ja myrskyt on kyllä melkeimpa parhaita kelejä, nautin ihan täysillä siitä tuulen voimasta ja myrskyn tunnelmasta! On ihan sikahienoa, kun vettä sataa aivan vaakasuoraan ja tuuli vinkuu nurkissa. No, kunhan ei vie loppuakin siitä meidän katosta nyt sitten. Eikä toisaalta sataakaan nyt hetkeen tarttis, ettei meillä ole täällä kohta vesivahinko.

Tämän viikon työt oli osin järvellä, osin ojien reunoilla. Olen tässä miettinyt, että olen nähnyt vettä kuluneen kuukauden aikana enemmän kuin varmaan koskaan ennen yhteensä. =D Ja voi että miten olen nauttinut! Niin mahtavaa tuolla veneessä keikkua ja tuntea tuuli kasvoillaan. Ihanaa, ihanaa, ihanaa!! Vielä ensi viikolla olen näissä hommissa ja sitten se onkin ohi, nyyh... Tästä kesätyöstä jää kyllä ihanat muistot kerta kaikkiaan!

Olen tuon työni puitteissa myös käynyt paikoissa, joissa en ole aiemmin koskaan tullut käyneeksi. Ja olen saanut monta hyvää ideaa paremmin tutustuttavaksi. Muun muassa tämä Vääksyn kanavan alue oli aivan ihana, kun siellä yhtenä päivänä käytiin kahvit juomassa. (Tai siis minä söin kylläkin jätskiä vaan.) Toivottavasti ajellaan tuonne vaikka joku kaunis päivä miehen kanssa.

Tämän viikon muuhun elämään on kuulunut fillarin hankinta. Tyttären pyörää käytettiin huollossa ja samalla reissulla mietin, että ostan kyllä itselleni pyörän, jos sopiva löytyy. No, tuo sininen on nyt mun uusi sitten. Väri on mielestäni aivan shokeeraava, enkä siihen kyllä varsinaisesti ole tykästynyt, mutta muilta ominaisuuksiltaan pyörä on ihan jees ja hinta oli kohtuullinen, joten sen nyt sitten kuitenkin hankin. Tytöllä on siis samanlainen, mutta punainen, ja olen sillä pari kertaa ajellut ja hyväksi todennut, joten siinä mielessä valinta oli aika helppo. Koitan nyt sitten olla järkyttymättä joka kerta, kun tuo sininen väri hyppää silmille ikkunasta ulos katsoessa.

Vielä lopuksi pieni tilannekuva tältä päivältä. Mulla oli täällä pikkuneiti viime yönä kylässä ja leikit on tänään olleet leviäväiset. =D On kyllä hauska seurata tuon 3,5-vuotiaan tyypin leikkejä ja juttuja. Minun huivit oli monessa käytössä tänään, muun muassa hänen supersankarin viittanaan, pehmopupun mekkona ja viittana, trampoliinina, katoksena... Typsy tykkää myös kovasti aina leikkiä täällä legoilla ja niistä on sitten meidän kuopuksen kanssa rakennellut jos jotakin linnaa ja aitausta. Nyt on mummo vähän väsynyt ja alkaa pikkuhiljaa hiipiä kohti suihkua, iltapalaa ja vaikka ihan jo sänkyäkin.

Oikein kivaa kesäkuun viimeistä (!!!) viikkoa kaikille teille!

Heli

merellä ja Jukolassa

Toinen viikko töitä takana. Ja siis millaisia töitä...!! Aamulla pakattiin auto ja ajeltiin kohteeseen, sitten pakattiin veneeseen tarvittavat kamppeet ja suunnattiin merelle. Ajeltiin välillä pidempiä ja välillä lyhempiä siivuja kulloiseenkin kohteeseen. Ja sitten oli sitä näytteiden ottamista ja kirjaamista.

Mutta siis tätä ne päivät isolta osalta oli: aurinkoa, tuulta, upeita maisemia, merilintujen ihailua...

Ihan täyden kympin fiilis, kun nauttii eväitä keskellä merta veneessä, aallot vaan liplattelee paatin kylkeen ja on aivan täydellinen keli kaikin puolin.

Tai kelpaa tuo toinenkin vaihtoehto, kivikkoinen ja kallioinen autiosaari, jossa keräsin kallionkolossa kasvavista ruohosipuleista lisämakua leivän päälle ja näin kanadanhanhipariskunnan.

Siis ihan totta, en voi kuin huokailla ihastuksesta tuolla työpaikassani harva se päivä, tai oikeastaan harva se hetki!! En ole elämäni päivänä vielä aikaisemmin käynyt esimerkiksi saaristossa. En ole tainnut oikeastaan käydä edes merellä muutoin kuin jossain Tallinnan laivalla. Tämä kaikki merellä oleminen on siis mulle ihan uutta ja tuntuu aivan luksukselta, etenkin kun kelit on todella olleet aivan ihanat koko viikon.

★ ★ ★

No, on tällä viikolla sitten muutakin tapahtunut. Eli jännityksellä ja suoranaisella kauhulla odotettu Jukolan viesti. Mun alkuperäistä joukkuetta ei sitten tullutkaan ja ehti jo hetken harmittaa. Mutta sitten yksi kaveri pyysikin heidän joukkueeseen ja sinne sitten innolla vaan mukaan!

Olin kuullut tämän vuoden maastosta pelkkiä kauhukuvauksia. Kun mun iltarastitkin on tänä vuonna menneet tosi surkeasti, pelkäsin kyllä ihan älyttömästi lähteä tuonne. Ilokseni kaikki meni kuitenkin tosi kivasti! Oma ja koko joukkueen suoritus oli onnistunut, maasto ei tuntunutkaan vaikealta, juoksu luisti hyvin ja rastit löytyi. Metsässä oli mahtava meininki, porukalla pohdittiin reittejä ja mulle sattui vielä sinne tyyppi, jolla oli aivan sama hajonta, joten mentiin sitten ihan koko matka yhdessä. Ja se fiilis, kun oli onnistuneesti maalissa... se oli aivan sanoinkuvaamattoman upea!! Ja siis tarkennuksena vielä, että juoksin toki Venloissa eli naisten kisassa, en siinä "varsinaisessa" Jukolassa eli miesten kisassa (vaikka sielläkin saa naiset olla mukana).

Jukolan taika on ihan todellinen juttu, se vaan kerta kaikkiaan pitää kokea itse! Se yhteishenki siellä on aivan mahtava. Kaikki tsemppaa toisiaan ja jotenkin vaan se tunnelma on ihan omanlaisensa. Tuo kuva on miesten lähdöstä ja sekin on jotain aivan mieletöntä kyllä kokea siellä paikan päällä! Kun tuolla on kerran käynyt niin aina sinne mieli halajaa uudelleen. Mulle tämä Lahti-Hollola oli nyt viides kerta ja ensi vuonna todellakin uudelleen!! Voi että, mä voisin hehkutella tuota Jukolaa vaikka miten paljon... no, ehkä joku teistä oli siellä myös ja tajuaa tämän intoilun!

Jukolassahan on aina myös niitä kauppoja. Tänä vuonna en paljon sieltä shoppaillut, käytännössä vaan pari patukkaa, Dexalia sekä pikkuisen rastimerkin auton peiliin ripustettavaksi. Sekä sitten tuon kuvan tuolirinkan, joka oli aivan älyttömän halpa; 29,90€. Mulla oli nyt selässä täpötäysi reppu, mutta tuoli puuttui ja sitä olis todella kyllä siellä päivän mittaan kaivannut... jospa ensi vuonna tilanne nyt sitten tuon avulla korjaantuu! Jalat tuntui olevan nimittäin aivan tohjona, kun koko päivän oli jaloillaan ja käveli sekä juoksi kilometrikaupalla. (Olispa ollut askelmittari... olis varmaan lukema ollu aivan omaa luokkaansa!) Kun yöllä tulin kotiin ja sain koipeni viimein vaaka-asentoon, ne aivan kihisi kivusta!! 

Tänään on sitten ollu lepopäivä ja jalat on kyllä jo ihan ok. Joten eipä muuta kuin kohti uusia seikkailuja ja rasteja - hinku opetella paremmaksi suunnistajaksi ja kohotella juoksukuntoa on taas aivan huipussaan!! Edessä on myös uusi työviikko ja huomenna on suuntana Päijänne. Toivottavasti keli on jälleen hyvä, kun siellä järvellä sitten ollaan.

Kivaa viikkoa kaikille!

Heli

PS. Oliko teistä joku Jukolassa? Eli onko muita hurahtaneita suunnistusfaneja linjoilla? Nähdäänkö ensi vuonna Kangasalla??

eka kesätyöviikko

Uutta työtä on takana eka viikko ja mukavaa on ollut. Kuin myös vauhdikasta, tuulista, keikuttavaa, pomputtavaa, märkää ja ajoittain myös aika kylmää... 

Eli mun uusi työ - tai paremminkin sanottuna kuukauden kestävä kesäharjoittelu - on avustajana toimimista vesinäytteiden ottamisessa. Eli olen sen varsinaisen näytteenottajan työparina. Ajellaan tämän vesiensuojeluyhdistyksen alueella autolla ja veneellä eri paikkoihin, joista sitten napsitaan vesinäytteitä, jotka menee sitten labraan tutkittavaksi.

Kuva on veneen lähtöpaikalta ja taustalla näkyy monenlainen kampe, jota aiotaan veneen kyytiin pakata.

Veneessä on siis tullut oltua aika paljon. Heti ekana päivänä lähdin maastokeikalle mukaan. Tuuli oli aikamoinen ja veneessä sai todella olla kunnolla päällä. Mutta kyllä se oli jotenkin vaan niin mahtavaa!! Näytteiden nosto on aika märkää hommaa ja onkin hitusen harmi, kun ne helteet on häipyneet. Olis kyllä kaksin verroin mahtavampaa tuolla vesillä oleminen, jos olis lämpimämpää!

On ihanaa olla ulkohommissa, vaikka erityisesti tänään olikin aika palelevainen päivä. Mulla on päällä oikein kunnon kerrosvaatetus, mutta koska kädet kastuu siinä hommassa, niin se kyllä kieltämättä kylmettää koko olemuksen.

Tällä viikolla olen siis ollut mukana järvellä ja ollaan käyty myös jokivesinäytteitä hakemassa. Ensi viikolla olen lähdössä sitten merelle, vähänkö mahtavaa!!

Eipä ole valittamista taukotiloissakaan! Yhtenä päivänä pidettiin lounastauko tuolla kalliolla. Kyllä kelpasi siinä auringossa istuskella ja maisemia ihailla. Siis kerta kaikkiaan!!! Sadekelillä tämä homma ei hirveän kivaa varmaan ole, saatikka talvella... mutta tällaisena kesätyönä menee oikein mukavasti.

Tällainen juttu on siis mun kesätyö. Olen tuolla neljä viikkoa ja teen aina töitä maanantaista torstaihin. Huomenna on eka vapaapäivä ja paaaaaljon monenlaisia asioita hoidettavana, viikolla kun ei ehdi kyllä yhtään mitään, kun päivät venyy aika pitkiksi. Olen oikein tyytyväinen tähän ratkaisuuni jättää entinen työ ja kokeilla jotain aivan muuta.

Kuinkas teidän kesä on alkanut?

Heli