Voihan voihan. On taas herkut maistunu viime aikoina ihan kiitettävässä määrin... Oliskohan niin, että mun mieli kaipaa herkkuja, kun olen stressaantunut...? No en kyllä usko, mun mieli kun kaipaa herkkuja suunnilleen aina, enkä mä nyt sentään koko aikaa koe olevani stressaantunut. =D Mä vaan olen perso makealle. Ja suolaiselle.
Tuo mäkkärin seinä on minusta niin hieno. Oon alkanut kovasti tykkäämään mustasta seinästä, niitä on esiintynyt siellä täällä viime aikoina. Oon jo monta aikaa himoinnut itelle liitutauluseinää tai edes pientä osasta, mutten ole keksiny minne sellasen laittaisin. Tässä illalla taas viilailtiin ajatuksia tulevasta keittiö-ruokahuone-remontista, saas nähdä jos johonkin sen sitten saisin soviteltua.
Tosta remontista sen verran, että oon nyt vähän niin kuin hyljännyt taas sen "keittiöstä makkariksi"-ajatuksen... Ei siitä oikein tule mitään, ei vaan tila riitä. Joten kai me sitten vaan tehdään paras mahdollinen ratkaisu tän nykytilan kanssa ja ootellaan makkarimielessä aikaa kun lapset sit joskus lähtee kotoa veks. Siinä on vaan se hassu ristiriita, että sit kun täällä ei enää asu kuin minä ja mies, täällä ei myöskään enää tarvii tilaa, missä pitää saada rauhassa nukkua, kun eihän silloin enää kukaan häiritse!! Mutta no... näin nyt kuitenkin kai sit tehdään.
Ja tosta wrapista sitten sen verran, että syömättä jäi. Se on mun makuun ihan sairaan tulista... en vaan pysty syömään. Kysyin kassalla siitä tulisuudesta, "ei oo kauheen tulinen, sellanen makean tulinen muttei polttavan tulinen ja se toinen kastike silleen miedontaa sitä tulisuutta". Ja pah. Eka haukkaus jo sai mut juomaan puolet pirtelöstäni. Harmitti, kun en älynny sanoa, että jättäkää se tulinen kastike sieltä kokonaan pois...
Ja sitten tosta mainitsemastani stressistä vielä vähän. On monta asiaa, mitä oon viime aikoina miettiny niin, että illalla viimeiseksi ja sit heti taas aamulla ekaksi. Ja kaiken päivää sitten taas, vähän väliä, asiat on mielessä... Yöt oon kyllä nukkunu, mutta nähnyt hyvin paljon inhottavia unia. On ollu myös konkreettisia asioita, jotka on ajaneet ajatuksiani tiettyyn suuntaan ja jouduttanu tavallaan mun päätöksien tekoa. Nyt oon joka tapauksessa saanu ne asiat mietittyä valmiiks, jäljellä on vain odotus... maanantaina todennäköisesti tiedän, miten jatkossa on noiden asioiden laita, joten ei muuta kuin ootellaan vähän vielä. Kovin on salaperäistä nyt, mutta no, kerron sit jos kerrottavaa tulee.
Vinkiksi muuten vielä, että on erinomaisen herkkua toi suklaarusina-maapähkinä-sekoitus. Ne, kuten myös pistaasit, ostin Punnitse&Säästä-kaupasta ja ovat kaikki luomua. Nam nam!
Ja nyt kirja kouraan ja nukkumaan... ei kun siis sänkyyn lukemaan. Jos tää herkuttelukin olis tältä illalta jo tässä... Kivaa viikonlopun jatkoa kaikille!
terkuin Heli
Voi kaikki herkut mullekkin maistuisi, mutta nyt yritän vaan pysyä niistä irti;)Jaksuja sulle ja tressitöntä kevättä <3
VastaaPoistaPistaasit sai veden herahtamaan kielelle... en oo muuten koskaan maistanut makeita pistaasisyötäviä, en osaa ajatella niitä muuta kuin suolaisena. Ja kun niissä on askaretta siinä kuorimisessa, se on minusta hyvä asia. Ei tuu kourakaupalla heiteltyä meneen.
VastaaPoistaKerran oon ostanu jotain mantelijuttua irtomyynnistä, ja sen jälkeen en ikinä enää! Manteleissa oli reikiä ja tarkempi syynäys osoitti, että niissä on vielä reikien tekijöitäkin luikertelemassa. Suolatuissa ei ehkä ole niinkään, toukat ei taida selvitä suolassa.
Kyllä mulla stressi ihan selvästi lisää herkuttelua ja ennenkaikkea epäsännöllisyyttä ruokarytmiin. Ja kun on stressiä, niin vähän palkitsee itseään ruualla. Joo, väärä tapa,mutta minkäs teet.. Ihan tuttua myös tuo illan viimeksi aamun ensimmäiseksi miettiminen. Mulla vaan tunkee asiat vähän tällä hetkellä öihinkin...aamuyöllä 4 aikaan heräilen ja sitten alkaa aivoissa rapista.. olen miettinyt, että pitäis ottaa joku vihko sängyn viereen ja kirjata ne mieltä vaivaavat asiat yöllä jos se vaikka rauhoittais tätä konetta? , Oletko sinä kokeillut?
VastaaPoistaNiin, kai se stressi tulee vähän siitäkin, että syyllistää liikaa itseään asioista. Myös sellaisista joille ei oikeastaan itse voi mitään.. ja että pitäis tehdä enemmän, ehtiä enemmän ja olla tehokkaampi?!
Huoh, sunnuntaiaamun pohdintoja.mutta tänään meillä herkutellaan laskiaispullilla, jee!
Mammeli: mulla ei vaan itsekuri riitä. Mut mulla on kyllä suunnitelma... riippuen nyt siitä mitä tässä lähiaikoina tapahtuu. =) Sulla on rautainen itsekuri, vau!
VastaaPoistaSanna: siis voi apua!! Aloin katella noita pähkinöitä nyt sillä silmällä... mut ei näy reikiä, onneks. Hyi kamala!!! En tiiä oonko mäkään maistanut makeita pistaasijuttuja... tai taidan muuten olla, sellanen joku ohkainen Fazerin pistaasi-suklaapatukka taitaa olla, sitä oon syöny.
Mapsi: mulla on vain hyvin sekavia unia ja aamulla on kauhee väsymys. En sinänsä heräile yöllä. Mulla on hyvin harvoin muutenkaan vaikeuksia unen saannissa tms. Nyt vaan paljon asioita mitä on pitäny miettiä ja miettiminen on vähän sellasta vatkaan/vaivaan-touhua mulla. Syömisiin se stressi vaikuttaa ja myös se, että mulla on niin epäsäännöllinen työaika. Mä uskon, että säännöllisempi elämä ja etenkin ne säännölliset ruoka-ajat ihan noin yleensäkin sais mun herkuttelut kuriin. Ja kohta on tää yks tietty stressin aihekin kaluttu loppuun, huomenna varmaan tiedän jo paljon enemmän - että kannattiko sitä yleensä stressata etukäteen.. =)
Hyvää laskiaista kaikille!
Se on tämä pimeä talvi joka saa syömään herkkuja. herkuttelua näkyy nyt olevan liikkeellä joka blogissa!!!
VastaaPoistaTuolla yhdessä kommentissa oli niistä mato-manteliyhdistelmistä. Enpä o koskaan hoksannu syynätä, tiiä miten on menny matoineen päivineen, mutta pistaasien, manteleiden ym. suurkuluttajia ollaan :D
-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-
Mulla on tasaisen tappava stressi varmaan, makeat maistuu aina. Ja olen ehdottomasti maailman pahin sokerihiiri, mikään ei ole liian makeaa. Käytännössä kyllä pidän itseni erossa makeasta aina arkisin.
VastaaPoistaTuo maapähkinä-suklaarusina kuva on ihan törkeen ihana, haluaisin suun täyteen noita herkkuja ja rouskutella silmät kiinni...
Sääli sen rapin kohtaloa. Vaikutti herkulliselta. Mutta ei me ja maailman palaset vain aina sovita toisillemme.
VastaaPoistaABW: voi kun saisikin sitten kesemmällä sen herkkuhanan kiinni... mutta sitten tulee jätskit ja muuta kesän ihanuudet. =)
VastaaPoistaRoz: no mutta jos ei herkuttele kuin viikonloppuisin, niin eihän se ole paha laisinkaan! Mä jossain vaiheessa kans sitä yritin, mutta no, yritykseks jäi...
Yamaba: joo, jollekulle toiselle se "rappi" olis ollu tosi herkku. Mä oon niin mietojen makujen ystävä että mulle se oli ihan liikaa.
Itsekkään en tykkää mistään kovin mausteisesta, joten monet ruoat jäävät pelkästään ennakkoluulojen vuoksi maistamatta (kuten kiinalaista ruokaa en ole maistanut koskaan tms), mäkissä pitäydyn aina niissä vanhoissa tutuissa, hyviksi havaituissa. Toisaalta katsoin toissa päivänä Supersize me -dokumentin pitkästä aikaa ja veikkaan, ettei ihan hetkeen teekkään mieli mäkkiin (mitä mä tässä valehtelen, mäkkiruoka maistuis valitettavasti aina :D)
VastaaPoistaInna: kiinalainen on taas sit mun herkkua. Minusta se ei ole ollenkaan tulista, tai sit oon vaan osannut ottaa sellasta mikä ei ole - minäkin pitäydyn yleensä niissä samoissa totutuissa aina... =) Kyllä mäkkäriruokaa voi syödä kunhan ei joka päivä ja koko ajan syö. =)
VastaaPoista