Tänä aamuna piti kuskailla koko perhe johonkin suuntaan - tein oikein rengasmatkan tässä lähiseudulla. Samalla vauhdilla kävin sitten kaupassa ja nappasin mukaan nuo narskut. Tuossa ikkunan alla olevalla kukkatasolla on niillä just passeli paikka, ja onhan se hyvä että tasoa käyttää sille suunnitellussa tehtävässä, yleensä kun siinä majailee vain yksi puolikuollut viherkasvin raasku ja lopun tilan valtaakin sitten kissa. Toivotaan, ettei se nyt yritä tuonne sekaan.
Kun tulin kaupasta, sanoin koirillekin että nyt meidän on oltava reippaita. Huusholli on edelleen ihan kauhea kaaos, mulla on iltavuoro tänään ja huominenkin menee töissä, joten nyt on saatava paikkoja kuntoon. Ensin kuitenkin aamupalaa... mun piti ottaa oikein tollanen teelusikka tonne voirasiaan mittaamaan että miten paljon se mun kuviteltu teelusikallinen voita on. Voin sanoa, että se on tainnukin olla ruokalusikallinen... noilla leivillä on nyt ehkä sit se teelusikallinen per leipä. Hemmetti, jos saan tän voin käytön kuriin niin johan mä laihdun ne muutamat kilot pelkästään sillä!!!
Tuossa olis sit niinku valmis aamupalani. Ja kuva vinksallaan, en oikein tajua miksi blogger vippelee välillä kuvat miten sattuu. Joka tapauksessa, olen noita syömisiäni nyt ihan oikeesti koittanut miettiä. Eilen kirjoitin kaikki syömiset ylös jos vaikka jotain analyysiä niistä jossain välissä tekisin (kuten että onko tarpeeks sitä sun tätä vai liikaa vai liian vähän). Ihan karmee tuska oli kyllä karkin perään, töissäkin niitä herkkuja hyllytin suu lopsaten. Mutta kestin tiukkana - ei tarvinnu kun aina välillä vilkasta niitä kohta lentäviä paidan nappeja niin johan katos namimieli. Tai ei kadonnu, mut kuitenki.
Se aamuinen reippausmieli sitten. Se katosi. Tässä me nyt sit ollaan oltu vaan, koira tossa jaloissa auringonläikässä makaa ja minä luin eiliseltä lukematta jääneet jutut koneelta. Hohhoijaa. Näin se huusholli kiiltää!! Eli kai se on nyt sit vaan otettava uusi vauhti hommiin, vaikkakin ensin olis käytävä koiralenkki. Jonka jälkeen onkin sit jo kohta töihin lähtö... Inhottavaa, kun siellä on edelleen niin sikakylmä keli. Mut kevättä rinnassa kuitenkin, noi narskut on niin iloisen keltaisia että kyllä tämä tästä!
Nyt hipi-hipi-vauhtia eteenpäin!
Hyvää viikonloppua kaikille!
terkuin Heli
Ruokapäiväkirjasta on kyllä paljon apua. Muuten tulee syötyä ihan mitä sattuu ja aivan liikaa... :/ ite oon käyttänyt sitä kiloklubi -sivustoa. Se on ihan näppärä! :)
VastaaPoistaHyvää viikonloppua sinullekin!
VastaaPoistaEn tiedä mistä kaikki alkoi mutta en ole käyttänyt voita (sen paremmin kuin margariiniakaan) leivälläni moniin vuosiin. En sen puuttumista ei edes huomaa, tai se tuntuu yhtä ällöttävältä kuin maidon ja sokerin laittaminen kahviin. Mustana kahvi kun on kaiken parhaimman makuista.
Vasta viime aikoina olen alkanut levitellä sulatejuustoa leivillen ja tuo käytön lopettaminen ei johtunut mistään ylipainosta, se vain yksinkertaisesti jäi. Samoin maidon juominen ruoan kanssa vaikka se terveellistä olisikin.
Saara: mäkin sain vinkkiä siitä kiloklubista. Kun vaan ehtis jossain välissä perehtyä...
VastaaPoistaPeppone: mulla on toi voi/margariini-systeemi vuosien mittaan vaihdellut todella paljon, ihan miniminimäärästä ihan hirveeseen liikakäyttöön. Tällä hetkellä siis tuota jälkimmäistä, ja siitä on pakko päästä eroon. Mä koitan lisätä kasvista leivälle rutkasti ja todella se vähempi voimäärä ei haittaa silloin yhtään (sillon kyllä jos syö vaan leipää ja voita). Kyllä kaikkeen tottuu, myös siihen ettei sitä ole lainkaan.
Mun mielestä maito ei oo mitenkään välttämätöntä ihmiselle. En ole ite juonu maitoa lapsuuden jälkeen sellasenaan.