enneagrammini

Edelliseen postaukseeni liittyen laitan tähän tällaisen vuosia sitten tekemäni persoonallisuustestin tuloksen. Tämä on tehty täällä ja sinäkin voit mennä sinne tekemään testin ja katsomaan pitääkö paikkansa. Mulla ainakin pitää. Mä siis olen "Ykkönen" eli "Tarkka laadunvalvoja".

Tarkka Laadunvalvoja

©Marika Borg & Viivi Brunila

"Minulla on paljon vikoja, mutta väärässä oleminen ei ole yksi niistä."

ihanteellinen * objektiivinen * periaatteellinen * järjestelmällinen * vastuuntuntoinen * oikeudenmukainen * eettinen * uudistaja * perfektionisti * korrekti * työteliäs * kontrolloitu * tunnollinen * tienraivaaja * aktivisti * kurinalainen * rehellinen * itseään kehittävä * kriittinen * velvollisuudentuntoinen * 

Parhaimmillaan: ihanteellinen, tunnollinen ja oikeudenmukainen

Huonoimmillaan: joustamaton, tiukka ja kriittinen

1-tyyppiä motivoi asioiden tekeminen oikein

"Tavoittelen mielelläni täydellisyyttä. Pidän siitä, että saan tehtyä asiat hyvin ja oikein. Pyrin välttämään virheitä ja olemaan mahdollisimman tarkka, huolellinen ja objektiivinen. "

Ykkönen haluaa aidosti parantaa asioita ympärillään ja toimia oikeudenmukaisesti, periaatteellisesti ja omille ihanteilleen uskollisesti. Hän haluaa tehdä parhaansa ja yltää moitteettomiin suorituksiin. Ykkönen pyrkii aina oikeaksi katsomaansa ratkaisuun, mutta on harvoin täysin tyytyväinen itseensä tai ympäristöönsä. Ykköset ovat niitä ihmisiä, jotka sisäisestä vastuuntuntoisuudestaan johtuen korjaavat toisten pudottamat roskat kadulta ja soittavat talonmiehelle liukkaista portaista.

Ykköset tekevät yleensä työnsä tunnollisesti ja noudattavat oikeiksi katsomiaan sääntöjä. Ykköset myös olettavat kanssaihmisiltään samaa tarkkuutta, tunnollisuutta ja oikeamielisyyttä, mihin itse uskovat. Ykkönen on yleensä itsensä ankarin kriitikko, mutta huomaa helposti myös toisten ihmisten "virheet ja erheet". Ykkönen asettaa itselleen erittäin korkeat tavoitteet, joiden saavuttaminen on ymmärrettävästi vaikeaa. Ykkösen tarkkuudessa piilee välillä myös pilkunviilaamisen siemen. Silloin Ykkösen on vaikea saada vietyä asioita loppuun liiallisen täydellisyyden tavoittelun piinaamana.

Ykkösellä on yleensä vahvat mielipiteet asioista ja hän neuvoo tai opettaa mielellään myös muita. Ykkönen saattaa tehdä omista säännöistään varsin tiukat ja hermostuu, jos ei itse yllä niihin tai jos kokee, että muut eivät kunnioita sääntöjä tai noudata ohjeita. Ykkönen kokee herkästi moraalista velvollisuutta korjata asiat, puuttua epäkohtiin ja parantaa maailman ja ihmiset ympärillään. Joskus Ykkösen hyvää tarkoittava neuvominen saatetaan tulkita myös arvosteluksi ja kritiikiksi. Ykkönen pyrkii elämässään idealistisesti omiin korkeisiin tavoitteisiinsa, mutta pelkää virheiden tekemistä. Hän saattaa vaikuttaa joskus vähän tiukalta yrittäessään olla hyvä ja virheetön.

Parhaimmillaan Tarkka Laadunvalvoja eli Ykkönen on ihanteellinen, periaatteellinen ja oikeamielinen ihminen. Ykkösellä on selkeä henkilökohtainen käsitys hyvästä ja pahasta ja hän haluaa olla reilu, järkevä ja objektiivinen. Totuus, oikeudenmukaisuus ja eettisyys ovat Ykköselle erittäin tärkeitä arvoja. Hän pyrkii saavuttamaan omat korkeat ihanteensa kaikilla elämänsä alueilla ja on tunnollinen pyrkimyksissään parantaa itseään ja ympäristöään. Ykköset ovat luonnostaan vastuuntuntoisia ja pyrkivät lahjomattomuuteen ja korkeisiin tavoitteisiin. Parhaimmillaan Ykkönen on humaani, inspiroiva ja aidosti esimerkillinen ihminen. Ykkösten huumorintaju on usein nasevan "kuivakkaa" ja tarkkanäköistä.

Niin... ehkä tämä hiukan selittää sitä, miksi olen sellainen kuin olen. Ehkä se, ettei mikään koskaan ole täydellisesti hyvin, on se mun kompastuskivi. 

Oli miten oli, tätä ajoittaista ahdistusta on vaikea itekään tajuta. Kun kaikki on periaatteessa ihan jees, ja sitten kuitenkaan mikään ei ole. Kun tekis vaan mieli avata ovi, lähteä kävelemään ja kävellä maailman reunalta alas. Tai kun tekis mieli vaan mennä nurkkaan kippuralle eikä nousta koskaan. Siellä metsässäkin kun makasin joku aika sitten, niin just sellanen mieli oli, että en tahdo nousta siitä ollenkaan. Mieli kiertää kehää, ja vaikka miten koittaa niin se ahdistus ei katoa. 

Ei sitä ihan totta voi oikein järjellä ees selittää. Mä voin olla ihan "normaali", iloinen, sosiaalinen, puhelias jne. ja silti mulla on samaan aikaan myös ihan käsittämättömän syvä tyhjyys ja suru sisälläni. Enkä mä osa selittää mistä ne johtuu. Eikä se käskemällä mihinkään katoa. Onko se masennusta, en tiiä. Kuitenkin tämä on mulle ns. tuttu juttu. 

Olen aika ristiriitainen tyyppi varmaan, koska olen toisaalta myös "iloinen, vilkas, avoin, auttavainen" - ja moni näkee musta vain sen puolen. Saan kuulla, että olen "aina niin iloinen", tai muuta sellasta. Muuta en välttämättä halua näyttääkään. Mutta pohjimmiltani olen kuitenkin tällainen melankolinen ahdistuja. Ja se ahdistus on myös ihan fyysinen tunne. Eikä kukaan tajua. Paitsi ne, jotka kokemuksesta tietää, mitä mä tarkoitan. Heitäkin on, tiedän.

Jaa, voi olla nyt aika typerää kirjoitella näistä asioista julkisesti. Mut kirjoitan silti. Olisi kiva kuulla, onko muilla samanlaisia ajatuksia... Ja onko muita, kenelle tuo ykkönen kolahtaa. Tuo sama juttu on muuten ollu mulla aiemminkin blogissa, mutta poistin silloin ne monen vuoden tekstit ja se meni muiden mukana. Joten sorry jos oli toistoa jollekin.

Heli