maanantai 28. lokakuuta 2013

koulujuttuja ja muita mietteitä


Tänään sain jotenkin tosi kovasti uutta potkua opiskeluihin taas. Suoraan sanottuna oon todella paljon miettiny, että mitähän järkee tässä koko jutussa on... En ole ajatellu, että lopettaisin, mutta muuten vaan on mietityttäny. Oon ajatellu, että miks opiskelen, miks en oo vaan tyytyväinen nykyhetkeen ja osa-aikatyöhöni, jos en kuitenkaan ees halua mitään kokopäivätyötä (kai). Ja sit oli melko "kannustavaa" kun paikallislehdessä (muistaakseni) oli kirjoitus tän hetken työtilanteesta ja missä on ylitarjontaa ja missä taas tarvittais lisää. No ylitarjontaa on, kas vain, toimistoalan ihmisistä... 

Joka tapauksessa tänään olin taas pitkästä aikaa koulussa atk-tunneilla. Opin paljon uusia juttuja, mitä en muista koskaan ennen tehneeni, vaikka oon kaksikin kertaa suorittanu sen A-ajokortin. No kaikkee kun ei vaan tarvii käyttää, jos ei tee sellasta työtä... Mutta siis oli innostavaa ja tässä just parhaillaan taas väännän noita atk-tehtäviä, joita on tuhottoman paljon!! 

Juttelin meidän oman opettajan kanssa tänään noista tutkintohommeleista, ja keksittiin vaihtaa yksi aikaisemmin suunniteltu osio toiseksi. Nyt voinkin sitten suorittaa saman tien kaksi näyttöä jo ennen joulua ja valmistumiseni saattaa nopeutua puolella vuodella. No vielä saattaa noi muut osiot vaihtua, jos mieli muuttuu matkan varrella... ja opiskelut jatkua sen kaksi täyttä vuotta. Mutta kattoo nyt, joka tapauksessa pumaska näyttösuunnitelma-papereita tuli lisää ja niitä pitäis alkaa miettimään. Mulla on nyt pari työpäivää per viikko ja täytyy kerta kaikkiaan keskittyä koulujuttuihin ne muut päivät, että saa ne kaikki ajoissa valmiiksi.


Joutsen oli tänä aamuna kadonnut. Ihmettelin suuresti, miten se sillein oli hävinny, mitään raahausjälkiä ei näkyny eikä höyhentäkään missään. Kävin koirien kanssa kiertelemässä jopa noita lähimetsien reunoja ja kattelemassa, jos se sieltä löytyis. Ei jälkeäkään. No juttelin asiasta sitten naapurin kanssa, ja arvoitus ratkesi saman tien: hän oli hakenut joutsenen pois ja vienyt sen jonnekin lähistön metsästysseuraan. Tekevät siellä kuulemma jotain tilastoja noista (???). Toivottavasti siitä ei nyt sitten tehty mitään houkutuslintua, mihin ammuskellaan ketut ja ties mitkä...

Mun täytyy sanoa, että mä en vaan kerta kaikkiaan ymmärrä metsästystä. Hirvestyksen ehkä juuri ja juuri ja senkin vain siksi, että jos hirviä on liikaa, niin ne on autojen alla. Mutta en millään voi ymmärtää, miksi on kivaa ampua eläin. Mitä hienoa siinä on, että pistetään koirat jahtaamaan vaikkapa hirveä tuntitolkulla, hirvi on aivan ressissä... ja sitten se lojautetaan hengiltä. Tuossa meidän lähelläkin asuu yksi innokas metsämies, joka täällä kuljeskelevia kettuja kyttäilee. Mä ymmärrän, jos kapinen kettu päästetään kärsimyksistään... mutta en ollenkaan sitä, että ammutaan kaunis, terve kettu, jotta se ei syö kauriin vasoja - jotta metsämies saa sitten ite ammuskella ne hengiltä... 

Jotta anteeks nyt vaan kaikki metsästäjät, mutta en tosiaankaan näe lajissa mitään hohtoa. En ikinä vois ite harrastaa moista. Ja joo... tiedän että metsästyksessä se eläin saa kuitenkin elää lajinmukaista elämää jne jne jne, kun taas joku possu ja broileri elää ihan kauheeta elämää ja silti syön niitä... Tää on mulle tällanen ikiongelma, joka ei ole vieläkään ratkennut. Olen taatusi yli puolet elämästäni miettiny näitä asioita, mutta ei ole taitoja eikä jostain syystä voimiakaan opetella sitä kasvissyöntiä ihan kokonaan. Teen perheelle liharuokaa (eikä se todellakaan ole luomua) mutta ite syön mielelläni enemmän kasvisruokaa. Oon vaan melko surkea kokki ja monesti kyllä ihan jopa tykkään siitä liharuoasta. 

No menipä nyt taas tällaseks tääkin teksti. 

Mutta siis ihan kiva fiilis on nyt taas opiskelujen suhteen ja katotaan jos se ura sieltä joskus sitten urkenis... ja jos ei niin sitten ei, ihan ok on näinkin. Mä luotan, että asiat menee niin kuin on tarkoitettu, vaikka oonkin useimmiten sellanen hätähousu ja panikoija, kun tarttis tietää nyt eikä sitten joskus...

Mutta nyt mä jatkan niitä tehtäviä vielä vähän. 
Kuvat on muutaman vuoden takaisia lokakuun kuvia.

Heli

9 kommenttia :

  1. Metsästys menettelee, jos ne tapetut elukat sitten käytetään myös hyödyksi. Inhotti suunnattomasti, kun äitin miesystävä toi jotain jäniksiä roikkumaan ovenpieleen ja mätänemään siihen, kun kukaan ei ehtinyt/viitsinyt tehdä niistä ruokaa...

    VastaaPoista
  2. Törmäsin netissä tällasen ihkauuden kirjan mainokseen ja tilasin sen itselleni samantien ja nyt oon lukenut noin puoleenväliin ja tykännyt tosi paljon. (Tulipas pitkä lause). On just sitä mitä tarvitsin. Ja Katleena Kortesuon tekstejä aiemminkin lukeneena osasin odottaa nytkin hyviä käytännön vinkkejä.

    Tästä vois olla sullekin iloa.
    http://www.docendo.fi/tuote/978-952-291-017-2
    Toivottavasti linkki toimii tässä kommenttiloorassakin.

    VastaaPoista
  3. Sanna: joo, pelkkä tappaminen tappamisen ilosta on ihan syvältä.

    Annukka: kiitos vinkistä (linkkikin toimi tuolta sähköpostini kautta), taidan katsella jos löytyis kirjastosta.

    VastaaPoista
  4. Itse ymmärrän metsästyksen riistanhoidollisesti, kyllä se nopeasti näkyisi jos riistanhoitoa ei tehtäisi. Sitä on vaikea tajuta kun ei näe, mutta olen koittanut ymmärtää. Ja jotenkin olen miettinyt, että siirtyisinkö lihan syönnissä vain riistan syöntiin. Mutta joo, ei minusta itsestänikään siihen ole, eikä kalastajakaan korttia hankkinut vaikka olisi opintojen puolesta saanut. Joten mistä sitä riistalihaa sitten edes saisi.

    Mutta pelkkä tappaminen tappamisen ilosta :(. Mutta mieluummin nyt metsästäminenkin harrastuksena kuin lätkän seuraaminen ja kaljanlipittäminen, siinä on jotain alkukantaista kuitenkin. Mutta kunhan se on jotenkin säänneltyä. Ja onhan se...

    Mukavaa viikkoa Heli! Ja kivaa että opinnot maistuu! Kuulostaa kyllä teho-opiskelulta, siis sille, että siellä oppiikin oikeasti jotain. Sehän on kivaa, vaikkei taitoja mihinkään tarvisikaan.

    VastaaPoista
  5. mun mies metästää satunnaisesti,toisin sanoen n 2 kertaa syksyisin kulkee ase olalla metsässä.Sille se vaeltaminen onki tärkeempää ku saalis ja sallin sen ilomielin:)
    mukavalta kuulostavia suunnitelmia opiskelussasi,toivottavasti menee niinkuin oot aikonu! tsemppiä sille tielle :)

    VastaaPoista
  6. Kirjoituksiasi on kiva lukea, kirjoitat rehellisesti :) Todella kaunis kuutamokuva!

    VastaaPoista
  7. Saariston kasvatti: no, en tiiä teho-opiskelusta... ite edelleen tuntuu, ettei koko homma ole edes kunnolla käynnistyny vielä, kun olen niin vähän koulussa. Mutta noita etähommia on kyllä melko lailla.

    Suvi: toi vaeltelu kuulostaa hyvältä. Vielä kun se pyssy jäis olalta kotiin... ;)

    Susanna: kiitos, minustakin kuva on aika hieno. Ja joo, mä oon aika rehellinen tyyppi. Tekis mieli kirjotella paljon enemmänkin, mutta joku rajotin menee sit aina päälle.

    VastaaPoista
  8. Kuulosti tosi mukavalta tuo että valmistautumisesi saattaa nopeutua noinkin paljon. Ajatteles, puoli vuotta on aikas pitkä aika.

    VastaaPoista
  9. Peppone: saapa nähdä miten käy. Nyt on kuitenki sellanen tunne, että alkaa olla kunnolla opiskelua tämä homma. Vihdoin!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! ♥